Ero sivun ”Väinö Ignatius” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Tjp (keskustelu | muokkaukset) Ak: Uusi sivu: '''Väinö Johannes Ignatius''' (13. syyskuuta 1874 Iisalmi − 15. tammikuuta 1931 Algeria) oli suomalainen apteekkari, apteekkineuvos ja Runnin terveyskylpylän omistaja.<ref name=yom>[https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/1853-1899/henkilo.php?id=24480 Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899]</ref> Väinö Ignatiuksen vanhemmat olivat asessori Gustaf Fredrik Ignatius ja Selma Lagus. Hän pääsi ylioppilaaksi Kuopion lyseosta 1894 ja va... |
Tjp (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Ignatius toimi apteekkarina Iisalmessa 1903−1919. Hän oli [[Lääkintöhallitus|lääkintöhallituksen]] asessorina ja apteekkineuvoksena 1922−1929. Tämän jälkeen Ignatius oli apteekkarina Helsingissä vuodesta 1929 alkaen. Hän kuoli tammikuussa 1931 Algeriassa ollessaan siellä terveysmatkalla.<ref name=yom/> |
Ignatius toimi apteekkarina Iisalmessa 1903−1919. Hän oli [[Lääkintöhallitus|lääkintöhallituksen]] asessorina ja apteekkineuvoksena 1922−1929. Tämän jälkeen Ignatius oli apteekkarina Helsingissä vuodesta 1929 alkaen. Hän kuoli tammikuussa 1931 Algeriassa ollessaan siellä terveysmatkalla.<ref name=yom/> |
||
Ignatiuksen johtama Iisalmen Runninlähde Osakeyhtiö osti Runnin terveyslähteen lähialueineen vuonna 1904. Yhtiö rakensi Runnille vuosina 1904−1912 Wanha Hotellin nimellä tunnetun rakennuksen, kahvilarakennuksen, saunan ja hieromon, lääkärinasunnon sekä uudisti juomahallin. [[Saarikosken kanava]]n valmistuttua Runnille saatiin laivayhteys ja rakennettiin laivalaituri 1907. Kesällä 1914 Runnilla kävi yli 1 200 vierailijaa ja terveyslähteen toiminta jatkui myös [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] vuosina sen saadessa uusia asiakkaita Etelä-Suomesta. Iisalmen-Kiuruveden rautatien |
Ignatiuksen johtama Iisalmen Runninlähde Osakeyhtiö osti Runnin terveyslähteen lähialueineen vuonna 1904. Yhtiö rakensi Runnille vuosina 1904−1912 Wanha Hotellin nimellä tunnetun rakennuksen, kahvilarakennuksen, saunan ja hieromon, lääkärinasunnon sekä uudisti juomahallin. [[Saarikosken kanava]]n valmistuttua Runnille saatiin laivayhteys ja rakennettiin laivalaituri 1907. Kesällä 1914 Runnilla kävi yli 1 200 vierailijaa ja terveyslähteen toiminta jatkui myös [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] vuosina sen saadessa uusia asiakkaita Etelä-Suomesta. [[Iisalmi–Ylivieska-rata|Iisalmen-Kiuruveden rautatien]] valmistuttua 1923 Runnille pääsi myös junalla mutta samaan aikaan kylpylöiden valtionavun menetys ja kylmät kesät aiheuttivat talousongelmia ja vähensivät kävijöitä. Väinö Ignatiuksen kuoltua 1931 terveyslähdettä johti ensin hänen leskensä Erna Ignatius ja sen jälkeen heidän poikansa Pentti Ignatius 1934-1937. Erna Ignatius myi Runnin yli 500 hehtaarin kokoisen tilan valtiolle 1937. Tilasta lohkottiin 19 maatilaa ja varsinainen terveyskylpylä maa-alueineen ja rakennuksineen myytiin edelleen 1937 toimitusjohtaja [[W. K. Latvala]]lle, joka lahjoitti kylpylän 1938 [[Vapaussodan Invaliidien Liitto|Vapaussodan Invaliidien Liitolle]].<ref>[https://docplayer.fi/10092110-Runnin-kylpylan-asiakkaiden-ostokayttaytyminen.html Sari Niskanen : Runnin kylpylän asiakkaiden ostokäyttäytyminen, Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö, Savonia ammattikorkeakoulu 2012, luku 3.1.3]</ref> |
||
Väinö Ignatius oli naimisissa 1899−1923 [[Kyllikki Aspelin-Ignatius|Aino Kyllikki Aspelinin]] kanssa ja vuodesta 1924 Erna Armida Pastisen, o.s. Lagus kanssa. <ref name=yom/> |
Väinö Ignatius oli naimisissa 1899−1923 [[Kyllikki Aspelin-Ignatius|Aino Kyllikki Aspelinin]] kanssa ja vuodesta 1924 Erna Armida Pastisen, o.s. Lagus kanssa. <ref name=yom/> |
||
Versio 19. syyskuuta 2021 kello 14.40
Väinö Johannes Ignatius (13. syyskuuta 1874 Iisalmi − 15. tammikuuta 1931 Algeria) oli suomalainen apteekkari, apteekkineuvos ja Runnin terveyskylpylän omistaja.[1]
Väinö Ignatiuksen vanhemmat olivat asessori Gustaf Fredrik Ignatius ja Selma Lagus. Hän pääsi ylioppilaaksi Kuopion lyseosta 1894 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1899 ja filosofian maisteriksi 1900. Hän valmistui farmaseutiksi 1900 ja proviisoriksi 1902.[1]
Ignatius toimi apteekkarina Iisalmessa 1903−1919. Hän oli lääkintöhallituksen asessorina ja apteekkineuvoksena 1922−1929. Tämän jälkeen Ignatius oli apteekkarina Helsingissä vuodesta 1929 alkaen. Hän kuoli tammikuussa 1931 Algeriassa ollessaan siellä terveysmatkalla.[1]
Ignatiuksen johtama Iisalmen Runninlähde Osakeyhtiö osti Runnin terveyslähteen lähialueineen vuonna 1904. Yhtiö rakensi Runnille vuosina 1904−1912 Wanha Hotellin nimellä tunnetun rakennuksen, kahvilarakennuksen, saunan ja hieromon, lääkärinasunnon sekä uudisti juomahallin. Saarikosken kanavan valmistuttua Runnille saatiin laivayhteys ja rakennettiin laivalaituri 1907. Kesällä 1914 Runnilla kävi yli 1 200 vierailijaa ja terveyslähteen toiminta jatkui myös ensimmäisen maailmansodan vuosina sen saadessa uusia asiakkaita Etelä-Suomesta. Iisalmen-Kiuruveden rautatien valmistuttua 1923 Runnille pääsi myös junalla mutta samaan aikaan kylpylöiden valtionavun menetys ja kylmät kesät aiheuttivat talousongelmia ja vähensivät kävijöitä. Väinö Ignatiuksen kuoltua 1931 terveyslähdettä johti ensin hänen leskensä Erna Ignatius ja sen jälkeen heidän poikansa Pentti Ignatius 1934-1937. Erna Ignatius myi Runnin yli 500 hehtaarin kokoisen tilan valtiolle 1937. Tilasta lohkottiin 19 maatilaa ja varsinainen terveyskylpylä maa-alueineen ja rakennuksineen myytiin edelleen 1937 toimitusjohtaja W. K. Latvalalle, joka lahjoitti kylpylän 1938 Vapaussodan Invaliidien Liitolle.[2]
Väinö Ignatius oli naimisissa 1899−1923 Aino Kyllikki Aspelinin kanssa ja vuodesta 1924 Erna Armida Pastisen, o.s. Lagus kanssa. [1]