Ero sivun ”O. E. Närhi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Lisätty kustantajat sekä Aiheesta muualla. |
Tjp (keskustelu | muokkaukset) Merkkaus: Linkki täsmennyssivulle |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Henkilöhistoria== |
==Henkilöhistoria== |
||
Närhen vanhemmat olivat tilallinen Kaarlo Heikki Närhi ja Heleena Sofia Miettinen ja puoliso vuodesta 1922 Lyyli Maria Alanen. Närhi |
Närhen vanhemmat olivat tilallinen Kaarlo Heikki Närhi ja Heleena Sofia Miettinen ja puoliso vuodesta 1922 Lyyli Maria Alanen. Närhi kävi [[Suomen Lähetysseura]]n lähetyskoulun ja hänet vihittiin lähetyssaarnaajaksi 1919. Hän oli aluksi vuoden ajan matkasaarnaajana ja [[Asikkala]]n kirkkoherran apulaisena kunnes hänet lähetettiin lähetyssaarnaajaksi [[Lounais-Afrikka]]an. Närhi oli lähetyssaarnaajana Lounais-Afrikassa vuoteen 1928 saakka ja hän perusti muun muassa [[Okavango]]n ensimmäisen seurakunnan. Suomeen palattuaan Närhi suoritti pappistutkinnon ja sai [[Tampereen hiippakunta|Tampereen hiippakunnan]] [[tuomiokapituli]]lta oikeuden hoitaa papinvirkoja kotimaan seurakunnissa. Hän suoritti [[Pastoraalitutkinto|pastoraalitutkinnon]] 1931.<ref name=aamulehti>[https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1952116?page=4 Kirkkoherra O. E. Närhi 50-vuotias, Aamulehti, 19.09.1936, nro 254, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot]</ref><ref name="kko34"/> |
||
Närhi oli pappina [[Hattula]]ssa 1930 ja samana vuonna vt. kirkkoherrana [[Tyrväntö|Tyrvännössä]], [[Ruovesi|Ruovedellä]] vt. kappalaisena 1930–1933 ja [[Hyvinkää]]llä vt. kappalaisena 1933. Hänestä tuli [[Akaa]]n vt. kirkkoherra 1933 ja vakinainen kirkkoherra 1935. Närhi teki opintomatkoja paitsi Afrikkaan, myös Palestiinaan ja Etelä-Eurooppaan.<ref name=aamulehti/><ref name="kko34"/> |
|||
==Teoksia== |
==Teoksia== |
||
Versio 19. syyskuuta 2021 kello 09.53
Otto Emil Närhi (19. syyskuuta 1886 Viitasaari[1] – 24. maaliskuuta 1949[2]) oli pappi, lähetyssaarnaaja ja kristillinen kirjailija.
Henkilöhistoria
Närhen vanhemmat olivat tilallinen Kaarlo Heikki Närhi ja Heleena Sofia Miettinen ja puoliso vuodesta 1922 Lyyli Maria Alanen. Närhi kävi Suomen Lähetysseuran lähetyskoulun ja hänet vihittiin lähetyssaarnaajaksi 1919. Hän oli aluksi vuoden ajan matkasaarnaajana ja Asikkalan kirkkoherran apulaisena kunnes hänet lähetettiin lähetyssaarnaajaksi Lounais-Afrikkaan. Närhi oli lähetyssaarnaajana Lounais-Afrikassa vuoteen 1928 saakka ja hän perusti muun muassa Okavangon ensimmäisen seurakunnan. Suomeen palattuaan Närhi suoritti pappistutkinnon ja sai Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulilta oikeuden hoitaa papinvirkoja kotimaan seurakunnissa. Hän suoritti pastoraalitutkinnon 1931.[3][1]
Närhi oli pappina Hattulassa 1930 ja samana vuonna vt. kirkkoherrana Tyrvännössä, Ruovedellä vt. kappalaisena 1930–1933 ja Hyvinkäällä vt. kappalaisena 1933. Hänestä tuli Akaan vt. kirkkoherra 1933 ja vakinainen kirkkoherra 1935. Närhi teki opintomatkoja paitsi Afrikkaan, myös Palestiinaan ja Etelä-Eurooppaan.[3][1]
Teoksia
- Taikasauva ja risti: mustan kansan tapoja, taikoja ja uskomuksia, Suomen Lähetysseura, 1929.
- Pienessä uskollinen: mamselli Hydénin elämäntyö, Suomen Lähetysseura 1929.
- Afrikan kätköistä, WSOY, 1930.
- Uskontoa bantujen alueella: pastoraalikirjoitus. Tampereen tuomiokapituli, 1932.
- Ambolaista uskontoa, O. E. Närhi, 1945.
Aiheesta muualla
- Vapaasti ladattavia O. E. Närhin e-kirjoja Projekti Lönnrotilta.
Lähteet
- ↑ a b c Aikalaiskirja 1934, s. 480 (Viitattu 4.12.2018)
- ↑ Kansaneläkelaitoksen henkilökortit -arkisto (Viitattu 4.12.2018)
- ↑ a b Kirkkoherra O. E. Närhi 50-vuotias, Aamulehti, 19.09.1936, nro 254, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot