Ero sivun ”Jalkapallokenttä” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
uusiksi
→‎Pelialusta: pinnan alla
Rivi 4: Rivi 4:
==Pelialusta==
==Pelialusta==
Virallisia jalkapallo-otteluita voidaan pelata niin luonnollisella kuin keinotekoisellakin alustalla. Luonnonmateriaaleista yleisiä ovat nurmi ja hiekka. Keinotekoisen pelialustan täytyy olla väriltään vihreä.<ref name=sb>{{Kirjaviite | Tekijä = Goldblatt, David & Acton, Johnny | Nimeke = The Soccer Book | Vuosi = 2018 | Sivu = 40–41| Julkaisupaikka = | Julkaisija = DK | Tunniste = ISBN 978-1-4664-6923-6 }}</ref>
Virallisia jalkapallo-otteluita voidaan pelata niin luonnollisella kuin keinotekoisellakin alustalla. Luonnonmateriaaleista yleisiä ovat nurmi ja hiekka. Keinotekoisen pelialustan täytyy olla väriltään vihreä.<ref name=sb>{{Kirjaviite | Tekijä = Goldblatt, David & Acton, Johnny | Nimeke = The Soccer Book | Vuosi = 2018 | Sivu = 40–41| Julkaisupaikka = | Julkaisija = DK | Tunniste = ISBN 978-1-4664-6923-6 }}</ref>

Luonnonkentän pinnan alle maaperään voidaan vetää lämmitysputket, joiden avulla estetään pakkasvauriot. Vedenpoisto varmistetaan lisäämällä maaperään esimerkiksi hiekkaa. Noin puolen metrin syvyydessä on yleensä kerros soraa ja kiveä.<ref name=sb />

Keinotekoisella kentällä on [[polyetyleeni]]stä tehtyä keinoruohoa, joka on kiinnitetty betonialustan päällä istuvaan muovimattoon. Alinna on vedenpoistojärjestelmä, johon vesi tulee betonissa olevien reikien kautta.<ref name=sb />


==Viralliset mitat==
==Viralliset mitat==

Versio 17. syyskuuta 2021 kello 18.49

Jalkapallokenttä päätyrajan takaa katsottuna.

Jalkapallokenttä on jalkapallossa käytettävä pelikenttä.

Pelialusta

Virallisia jalkapallo-otteluita voidaan pelata niin luonnollisella kuin keinotekoisellakin alustalla. Luonnonmateriaaleista yleisiä ovat nurmi ja hiekka. Keinotekoisen pelialustan täytyy olla väriltään vihreä.[1]

Luonnonkentän pinnan alle maaperään voidaan vetää lämmitysputket, joiden avulla estetään pakkasvauriot. Vedenpoisto varmistetaan lisäämällä maaperään esimerkiksi hiekkaa. Noin puolen metrin syvyydessä on yleensä kerros soraa ja kiveä.[1]

Keinotekoisella kentällä on polyetyleenistä tehtyä keinoruohoa, joka on kiinnitetty betonialustan päällä istuvaan muovimattoon. Alinna on vedenpoistojärjestelmä, johon vesi tulee betonissa olevien reikien kautta.[1]

Viralliset mitat

Jalkapallokentän mitat.

Jalkapallokenttä on suorakaiteen muotoinen. Sen rajaavat sivurajat ja päätyrajat. Jalkapallokilpailun järjestäjällä on oikeus määritellä pelikentän pituus ja leveys tietyissä rajoissa. Kansainvälisissä otteluissa kentän pituus on 100–110 metriä ja leveys 64–75 metriä. Muissa otteluissa vaihteluvälit ovat suuremmat, 90–120 metriä ja 45–90 metriä.[2]

Kentän jakaa pituussuunnassa kahteen osaan keskiraja. Sen keskelle piirretty keskiympyrä on säteeltään 9,15 metriä.[2]

Kentän kummassakin päässä on tolppien ja yläriman muodostama maali, jonka leveys on 7,32 metriä ja korkeus 2,44 metriä. Maalin taakse voidaan kiinnittää maaliverkko.[2]

Maalin edessä on maalialue, joka ulottuu kummastakin maalitolpasta 5,5 metriä päätyrajan suuntaan sekä kentälle päin. Maalitolpista 16,5 metriä päätyrajan suuntaan sekä kentälle päin on rangaistusalue. Sen keskellä 11 metrin päässä maaliviivasta on rangaistuspotkupiste.[2]

Kentän jokaisessa kulmassa on kulmalippu ja säteeltään yhden metrin pituinen neljännesympyrä, jonka rajaamalta kulma-alueelta annetaan kulmapotku.[2]

Kentän sivurajojen ulkopuolella on kummankin joukkueen tekninen alue, jossa istuvat taustahenkilöt, vaihtopelaajat ja kentältä vaihdetut pelaajat.[2]

Lähteet

  1. a b c Goldblatt, David & Acton, Johnny: The Soccer Book, s. 40–41. DK, 2018. ISBN 978-1-4664-6923-6.
  2. a b c d e f Jalkapallosäännöt 2021 s. 33–41. Suomen Palloliitto (PDF)