Ero sivun ”Alityöntö” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Oceanic spreading sv.png|thumb|Merellistä laattatektoniikkaa. Laatat liikkuvat keskiselänteestä (rygg) kohti alityöntövyöhykettä (djuphavsgrav).]] |
[[Tiedosto:Oceanic spreading sv.png|thumb|Merellistä laattatektoniikkaa. Laatat liikkuvat keskiselänteestä (rygg) kohti alityöntövyöhykettä (djuphavsgrav).]] |
||
'''Alityöntö''' eli''' subduktio''' on [[ |
'''Alityöntö''' eli''' subduktio''' on [[laattatektoniikka|laattatektoninen]] prosessi, jossa merellinen [[litosfäärilaatta|mannerlaatta]] työntyy toisen laatan alle [[astenosfääri]]in. Alueelle syntyy [[syvänmeren hauta]] ja tulivuorisaaria. Vajoava laatta sulaa osittain, ja siitä syntyy uusia [[kivilaji|kivilajeja]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=857 | Nimeke = Kohti uutta Pangaiaa | Tekijä = Mäkelä, E. | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2007 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tiede | Viitattu = 25.3.2009}}</ref> |
||
Tunnetuin ja aktiivisin alityöntövyöhyke on 40 000 kilometriä pitkä [[Tyynenmeren tulirengas]], johon keskittyy 90 prosenttia maailman maanjäristyksistä.<ref>[http://www.crystalinks.com/rof.html Crystalinks]</ref> |
Tunnetuin ja aktiivisin alityöntövyöhyke on 40 000 kilometriä pitkä [[Tyynenmeren tulirengas]], johon keskittyy 90 prosenttia maailman [[maanjäristys|maanjäristyksistä]].<ref>[http://www.crystalinks.com/rof.html Crystalinks]</ref> |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 15. syyskuuta 2021 kello 22.51
Alityöntö eli subduktio on laattatektoninen prosessi, jossa merellinen mannerlaatta työntyy toisen laatan alle astenosfääriin. Alueelle syntyy syvänmeren hauta ja tulivuorisaaria. Vajoava laatta sulaa osittain, ja siitä syntyy uusia kivilajeja.[1]
Tunnetuin ja aktiivisin alityöntövyöhyke on 40 000 kilometriä pitkä Tyynenmeren tulirengas, johon keskittyy 90 prosenttia maailman maanjäristyksistä.[2]
Lähteet
- ↑ Mäkelä, E.: Kohti uutta Pangaiaa 2007. Tiede. Viitattu 25.3.2009.
- ↑ Crystalinks