Ero sivun ”Negridinen rotu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Neekeri
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu  seulottavat  Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
p Käyttäjän 176.72.8.235 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän VakauttajaBot tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Meyers b1 s0148d.jpg|thumb|right|320px|”Afrikkalaisia kansoja”: tummaihoisia afrikkalaisia kuvattuna [[saksa]]laisessa [[Meyers Konversations-Lexikon]]issa (1885–1890).]]
[[Tiedosto:Meyers b1 s0148d.jpg|thumb|right|320px|”Afrikkalaisia kansoja”: tummaihoisia afrikkalaisia kuvattuna [[saksa]]laisessa [[Meyers Konversations-Lexikon]]issa (1885–1890).]]


'''Negridinen rotu''' on ulkoisiin fyysisiin ominaisuuksiin perustuva historiallinen käsite, jolla viitataan tummaihoisiin yleensä [[Afrikka|Afrikasta]] lähtöisin oleviin [[ihminen|ihmisiin]]. [[Australian alkuperäisasukkaat|Australian]] ja [[Uusi-Guinea|Uuden-Guinean]] [[alkuperäiskansa|alkuperäiskansoja]] saatetaan myös luokitella tähän rotuun ihon tumman värin vuoksi. Luokitusta pidetään nykyisin vanhentuneena, koska sillä ei ole geneettistä pohjaa. Nееkеrit ovat Pеrsееstä koska ne ovat Ruskeita.
'''Negridinen rotu''' on ulkoisiin fyysisiin ominaisuuksiin perustuva historiallinen käsite, jolla viitataan tummaihoisiin yleensä [[Afrikka|Afrikasta]] lähtöisin oleviin [[ihminen|ihmisiin]]. [[Australian alkuperäisasukkaat|Australian]] ja [[Uusi-Guinea|Uuden-Guinean]] [[alkuperäiskansa|alkuperäiskansoja]] saatetaan myös luokitella tähän rotuun ihon tumman värin vuoksi. Luokitusta pidetään nykyisin vanhentuneena, koska sillä ei ole geneettistä pohjaa.


== Jaottelu ==
== Jaottelu ==

Versio 7. syyskuuta 2021 kello 20.42

”Afrikkalaisia kansoja”: tummaihoisia afrikkalaisia kuvattuna saksalaisessa Meyers Konversations-Lexikonissa (1885–1890).

Negridinen rotu on ulkoisiin fyysisiin ominaisuuksiin perustuva historiallinen käsite, jolla viitataan tummaihoisiin yleensä Afrikasta lähtöisin oleviin ihmisiin. Australian ja Uuden-Guinean alkuperäiskansoja saatetaan myös luokitella tähän rotuun ihon tumman värin vuoksi. Luokitusta pidetään nykyisin vanhentuneena, koska sillä ei ole geneettistä pohjaa.

Jaottelu

Filosofi Michael Levinin mukaan negridiksi kutsuttiin tavallisesti ihmisiä, joiden esi-isät asuivat Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 15–5000 sukupolvea sitten ja erilaisia hybridipopulaatioita kuten afroamerikkalaiset, joilla suurin osa esi-isistä on tuolta alueelta.[1] Afrikassa vanhastaan asuneista kansoista negridiseen rotuun luetaan yleensä muut paitsi Pohjois-Afrikan arabit, berberit ja eräät muut kansat, alun perin Aasiasta tulleet madagaskarilaiset sekä omiksi ryhmikseen luettavat pygmit ja khoisanit.[2]

Carl von Linné jaotteli 1700-luvulla teoksessaan Systema naturae ihmiset neljään rotuun, joista Homo sapiens afer oli ”musta, passiivinen ja laiska”.[3]

Negridinen rotu jaettiin 1800-luvun lopulla afrikkalaiseen, afroamerikkalaiseen, intialaiseen tai melanesialaiseen rotuun.[4][5]

Piirteet

Lapsia Gambiassa

Forensisessa antropologiassa, missä rotuluokittelu on yhä käytössä arkistojen seulonnan ja tunnistamisen helpottamiseksi, negridisiksi ominaispiirteiksi on määritelty muun muassa pitkä, kapea ja matala kallo, leveä nenä, pienehkö nenäluu, voimakaasti eteenpäintyöntyvä kasvojen alaosa ja vähäinen leukakyhmy.[6]

Kiistellyn[7] psykologin J. Philippe Rushtonin mukaan lisäksi negridien ihon pigmentaatio on voimakas, hiukset villamaiset, huulet paksut ja korvat nelikulmaiset. Pituus vaihtelee runsaasti pygmeistä hyvin pitkiin. Poikkeavin alaryhmä on eteläisen Afrikan khoisanit.”[8]

Luokituksen arvostelua

Useimmat tutkijat ovat luopuneet ihmisrodun käsitteestä ja puhuvat nykyisin kliineistä, koska kaikki ihmispopulaatiot ovat geneettisesti hyvin samankaltaisia.[9][10] Myös Unesco on vuonna 1950 suositellut termistä ”rotu” luopumista ihmispopulaatioista puhuttaessa.[11] Muun muassa American Anthropological Associationin ja Yhdysvaltain tiedeakatemian the Institute of Medicinen mukaan mongolidin tai negridin kaltaisilla rotujaotteluilla ei ole minkäänlaista biologista pohjaa.[12][13] Geenitutkimus on osoittanut geneettisen diversiteetin olevan Afrikassa suurimmillaan.[14] Näin ollen afrikkalaisella väestöllä ei ole rodun edellytyksenä olevaa yhteistä geneettistä pohjaa.

Nimitykset

Nimityksen negridi rinnakkaisnimityksenä on käytetty nimitystä kongoidi.[15] Useiden tietosanakirjojen mukaan nykyisin käsitettä negridi pidetään useimmiten vanhentuneisiin rotukäsityksiin perustuvana ja mahdollisesti ainakin englannin kielessä halventavana.[16]

Suomen kielessä sanalla ”musta” tarkoitetaan Kielitoimiston sanakirjan mukaan Afrikan mustaihoiseen alkuperäisväestöön ja sen jälkeläisiin kuuluvia ihmisiä.[17] Vastaava mustaan väriin viittaava nimitys on käytössä myös monessa muussa kielessä.[18][19] Nykyisin Yhdysvaltain mustaa väestöä tarkoitettaessa käytetään usein termiä afroamerikkalainen.[20] Hieman laajemmassa merkityksessä käytetään myös sanaa värillinen.[21]

Aikaisemmin Suomessa samassa merkityksessä käytettiin myös sanaa neekeri, mutta sitä pidetään nykyisin usein halventavana. [22][23][24] Suomen kielen sana neekeri on johdettu portugalin kielen sanasta ”negro”, joka taas on johdettu latinan kielen sanasta ”niger”, joka tarkoittaa suomennettuna sanaa ”musta”.[25]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Michael Levin: The Race Concept: A Defense. Behavior and Philosophy, 2002, nro 30, s. 21-46.
  2. ↑ Jared Diamond: Tykit, taudit ja teräs, Ihmisen ihmiskuntien kohtalot, s. 407-410. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Terra Cognita, 2003. ISBN 952-5202-06-9.
  3. ↑ Shah Aashna Hossain: "Scientific Racism" in Enlightened Europe: Linnaeus, Darwin, and Galton.
  4. ↑ On the Geographical Distribution of the Chief Modifications of Mankind, Thomas Henry Huxley, Journal of the Ethnological Society of London (1870), Scientific Memoirs III, http://aleph0.clarku.edu/huxley/SM3/GeoDis.html
  5. ↑ * YSA: ”Negridit”: rodut. Mustat YSA. Viitattu 1.5.2007. ,
    * Kielitoimiston sanakirja: ”antrop. Negridinen rotu Afrikan, Intian ja Melanesian tummaihoinen ihmisrotu, musta rotu.” Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
    * Levin, Michael: The Race Concept: A Defense. Behavior and Philosophy, 2002, nro 30, s. 21-46. Artikkelin verkkoversio (PDF). (englanniksi) ”“race,” as used by the average educated speaker of English, connotes geographic ancestry, by continent or large continental subregion. “Negroid” means and is ordinarily taken to mean “of sub-Saharan African descent”
  6. ↑ Jodi Blumenfeld: Racial Identification in the Skull and Teeth Totem: The University of Western Ontario Journal of Anthropology. 21.6.2011. Viitattu 28.12.2019.
  7. ↑ Academic Racism:Key race scientist takes reins at Pioneer Fund Winter 2002. Intelligence Report, Southern Poverty Law Center. Viitattu 1.5. 2007. (englanniksi)
  8. ↑ Race, Evolution, and Behavior by J. Phillipe Rushton, 1997, Transaction Publishers, pg 304
  9. ↑ ”race.” Britannica Concise Encyclopedia. Encyclopædia Britannica, Inc., 2006. Answers.com 23 Jan. 2008. http://www.answers.com/topic/race-1 Because all human populations today are extremely similar genetically, most researchers have abandoned the concept of race for the concept of the cline, a graded series of differences occurring along a line of environmental or geographical transition... ”Race” is today primarily a sociological designation, identifying a class sharing some outward physical characteristics and some commonalities of culture and history.
  10. ↑ ”race.” Encyclopedia of Public Health. The Gale Group, Inc, 2002. Answers.com 23 Jan. 2008. http://www.answers.com/topic/race-1: Now, scientists from many disciplines (e.g., genetics, anthropology, sociology, biology) agree that there are no distinct human races as was previously claimed.
  11. ↑ The Race Question (PDF) 1950. UNESCO. Viitattu 16.4. 2008. (englanniksi)
  12. ↑ esimerkiksi: American Anthropological Association Statement on ”Race” May 17, 1998. American Anthropological Association. Viitattu 9.4. 2007. (englanniksi) ”Physical variations in any given trait tend to occur gradually rather than abruptly over geographic areas. And because physical traits are inherited independently of one another, knowing the range of one trait does not predict the presence of others. For example, skin color varies largely from light in the temperate areas in the north to dark in the tropical areas in the south; its intensity is not related to nose shape or hair texture. Dark skin may be associated with frizzy or kinky hair or curly or wavy or straight hair, all of which are found among different indigenous peoples in tropical regions. These facts render any attempt to establish lines of division among biological populations both arbitrary and subjective.”
  13. ↑ Oppenheimer, G. M.: Paradigm lost: race, ethnicity, and the search for a new population taxonomy. Am J Public Health, 2001, nro 91(7), s. 1049–1055. ”The Institute of Medicine (IOM) recently recommended that the National Institutes of Health (NIH) reevaluate its employment of “race,” a concept lacking scientific or anthropological justification, in cancer surveillance and other population research.”
  14. ↑ Daniel MacArthur: Massive study of African genetic diversity
  15. ↑ John P. Jackson, Jr.: “In Ways Unacademical”: The Reception of Carleton S. Coon’s The Origin of Races. Journal of the History of Biology, 2001, nro 34, s. 247–285. Artikkelin verkkoversio (PDF). (englanniksi)
  16. ↑ 6. Names and Labels: Social, Racial, and Ethnic Terms § 51. Negroid The American Heritage® Book of English Usage. Viitattu 9.5.2007. (englanniksi)
  17. ↑ musta. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  18. ↑ Reich, David: Keitä olemme ja miten päädyimme tähän: muinais-DNA ja ihmisen menneisyyden uusi tiede, s. 270. Suomentanut Pietiläinen, Kimmo. Terra Cognita, 2018. ISBN 978-952-5697-92-6.
  19. ↑ Lisa Wynn: On being “black” in Australia and the U.S. Culture Matters. 23.1.2009. Viitattu 28.10.2018.
  20. ↑ afroamerikkalaiset YSA. 10.10.2008. Helsingin yliopiston kirjasto. Viitattu 13.10.2008.
  21. ↑ Mustat YSA. Kansalliskirjasto. Viitattu 3.4.2009.
  22. ↑ http://www.askoxford.com/concise_oed/caucasian?view=uk
  23. ↑ Michael James: Race Wed May 28, 2008. The Stanford Encyclopedia of Philosophy. Viitattu 18.7. 2008. (englanniksi)
  24. ↑ neekeri us. halv. negridiseen rotuun kuuluva hyvin tummaihoinen ihminen, mustaihoinen, musta. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  25. ↑ http://latindictionary.wikidot.com/adjective:niger

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Negridinen_rotu&oldid=19984803”