Keskustelu käyttäjästä:Save77F11

Hei Save77F11 ja Tervetuloa Wikipediaan!
Tässä muutama linkki, joista voi olla hyötyä:
Wikipedia	Tyyliopas artikkeleiden tekoon	Mistä lisää tietoa?
Wikipedia ja tekijänoikeudet Mitä Wikipedia ei ole Muokkaa sivuja rohkeasti UKK Käytännöt Tarkistettavuus Ei uutta tutkimusta Neutraali näkökulma Kerro kuka tekee	Artikkelin nimi Merkitsemiskäytännöt Artikkelin rakenne Kielioppi Lisäohjeet Merkitse lähteet Koodiopas Artikkelimalli Luokittelu Kuvien lisääminen	Keskustele käytännöistä Keskustele teknisistä ratkaisuista Keskustele käyttöongelmista Muut keskustelut Muita hyödyllisiä sivuja Mallineet ja Navigaatiomallineet Wikipedian luokkarakenne Wikipedian ylläpitäjät Tiettyihin aiheisiin keskittyneet projektit
Mikäli mieleesi tulee kysymyksiä, joihin ei ole suoraa vastausta tässä viestissä, voit rohkeasti kirjoittaa kysymyksesi kahvihuoneen aihetta käsittelevälle sivulle tai kirjoittaa viestin keskustelusivulleni (löydät keskustelusivulleni painamalla nimimerkkini linkkiä ja valitsemalla tämän jälkeen sivun yläosasta ”keskustelu”-välilehden).
Welcome to the Finnish Wikipedia! Don't speak Finnish?

–albval 25. huhtikuuta 2008 kello 09.39 (UTC)

Kuva:Allegromoderato.jpg

Varoitus kuvan poistamisesta

Kun latasit kuvan Allegromoderato.jpg, et lisännyt siihen tarpeellisia tietoja. Kuvaa ei voida käyttää ennen tietojen täyttämistä. Jos tarpeellisia tietoja ei lisätä, kuva tullaan poistamaan. Lisätietoja voi löytyä kuvan sivulta. Tarkista myös muiden tallentamiesi kuvien tiedot.

--Johney 9. toukokuuta 2008 kello 09.44 (UTC)

Hei selvennykseksi kysyisin tästä kuvasta vielä. Siis Pekka Hannula on itse antanut kuvan tänne käyttöön ja noilla lisensesseillä? :) Voisiko hän vielä lähettää luvan sähköpostilla tuonne Wikipedia:OTRS niin saadaan tämä dokumentoitua ja kuvan voisi ehkä siirtää Wikimedia Commonssiin kaiken kielisten wikipedioiden käyttöön. linnea (keskustelu) 9. heinäkuuta 2012 kello 11.22 (EEST)

Siirto

Hei, siirsin Abeaben käyttäjäsivulle jättämäsi kommentin hänen keskustelusivulleen. -Ochs 19. toukokuuta 2011 kello 23.34 (EEST)

Kannattaa katsoa kuvan historiasta ensin kuka on tehnyt mitäkin kuvassa, niin kohdistuu viestit oikeille ihmisille. Ja kannattaa tutustua Wikipedia:OTRS systeemiin millä hoidetaan lupia kuviin.--Musamies 20. toukokuuta 2011 kello 05.34 (EEST)

Jos esitin väärän syytöksen, olen pahoillani. Kartoitin tilanteen nopeasti. Joka tapauksessa joku oli sotkenut kahden Pekka Silvolan kuvan tiedot erinomaisen omituisella tavalla. Ehkä, Musamies, joka hallitset systeemin, voit kertoa, kuka on ollut liikkeellä. Kun avustaa Wikipediaa vain silloin tällöin, ei nimenomaan kuvien tallettamiseen ja niihin liittyvien oikeuksien merkitsemiseen liittyvä menettely pysy mielessä. Mutta toisaalta satunnaiset avustajat edustavat sellaista asiantuntemusta, jota ilman Wikipedia ei tule toimeen. Tämän takia huomautusten sävy voisi olla enemmän ohjailevaa kuin uhkailevaa. Save 20. toukokuuta 2011 kello 09.25 (EEST)

Kysyppä käyttäjä Abeabe, miksi hän latasi toisen kuvan päälle, se olisi näkynyt historiasta. PS: sisennä vastauksesi myös kaksoispisteitä käyttämällä--Musamies 20. toukokuuta 2011 kello 09.50 (EEST)

Mihinkähän Silvola 1984 on kiikutettu ja mistä syystä? Sen käyttöön Wikipediassa on kuvaajan lupa.Save 20. toukokuuta 2011 kello 12.09 (EEST)).

Tässä on Tiedosto:Pekka Silvola.jpg, hanki siihen se Wikipedia:OTRS lupa--Musamies 20. toukokuuta 2011 kello 12.58 (EEST)

Abeabe myönsi, että hän teki syötössä virheen. Lähetin OTRS-lupapohjan Kalevi Rytkölälle, hän lähettää tiedon suoraan ao. osoitteeseen.Save 23. toukokuuta 2011 kello 15.19 (EEST)

Kalevi Rytkölä (Ylen kuvapalvelu) ilmoitti Wikipedian käyttöoikeusvaatimuksiin tutustuttuaan 26.5.2011, että niitä on mahdoton hyväksyä ja hän vetäytyy hankkeesta. Pidetään siis Silvolan sotapalveluskuva artikkelin yhteydessä.Save 26. toukokuuta 2011 kello 13.15 (EEST)

Kiitokset ja vinkki

Ensinnäkin kiitokset hienoista ja kiinnostavista sekä "tynkiä syvemmälle" menevistä ja merkittävistä henkilöartikkeleista, joita varmaan harvempi muu henkilö on tullut ajatelleeksi! Jos viitsit, niin niitä parantaisi entisestään viitteiden lisääminen (ts. mihin tietoon mikäkin lähde viittaa) - esim. viitemallineita käyttäen. Tiedän kyllä, että se on vähän vaivalloista, joten kunhan tässä rutisen :-) - joka tapauksessa, hienoa, että olet löytänyt tien tänne tuottamaan arvokkaita juttuja.Tetopa 23. tammikuuta 2012 kello 19.44 (EET)

Save 23. tammikuuta 2012 kello 23.07 (EET)Kiitoksia viestistä. Olen täysin samaa mieltä, viitemallineita pitäisi käyttää. Ongelmana on muun muassa, että mallineita ei ole riittävästi, en esimerkiksi ole löytänyt mallinetta, jolla ilmoitetaan kokoomateoksen artikkelista. Yleensä olen käyttänyt vain muutamaa lähdettä, jotka antavat pohjaa koko artikkelille. Silloin viitteen kohdentaminen johonkin artikkelin osaan tuntuu kyllä varsin vaivalloiselta.

Artikkelin nimi

Henkilöartikkelit tehdään ihan etunimi+sukunimi-periaattella. Korjasin Kautto Vesan Vesa Kautoksi. --Eb2t (keskustelu) 1. tammikuuta 2015 kello 09.07 (EET)

Muista allekirjoittaa

Hei! Muistathan allekirjoittaa kaikki keskusteluviestisi sekä äänesi äänestyksissä. Se tekee keskustelujen seuraamisesta helpompaa. Allekirjoitus lisätään kirjoittamalla ~~~~ (neljä tildeä). Voit myös napsauttaa tekstinmuokkausruudun yläpuolella olevan työkalurivin kuvaketta . –Pxos (keskustelu) 1. tammikuuta 2015 kello 19.52 (EET)

Sinun tunnuksesi tullaan nimeämään uudelleen

Hei,

Wikimedia-säätiön kehittäjät ovat tekemässä joitain muutoksia käyttäjätunnusten toimintatapaan osana käynnissä olevia pyrkimyksiämme tarjota käyttäjillemme wikienvälisten ilmoitusten kaltaisia uusia ja parempia työkaluja. Näiden muutosten tuloksena sinulla on sama käyttäjätunnus kaikkialla. Muutosten ansiosta voimme tarjota uusia ominaisuuksia, jotka sujuvoittavat muokkaamista ja keskustelua. Ne mahdollistavat myös työkalujen joustavammat käyttöoikeudet. Yksi edellytyksistä tälle on se, että käyttäjätunnusten täytyy olla yksilöllisiä kaikkien 900 Wikimedia-wikin laajuisesti. Lisätietoja saat lukemalla ilmoituksen.

Valitettavasti käyttäjätunnuksesi on päällekkäinen toisen tunnuksen kanssa, jonka nimi on myös Save. Varmistaaksemme, että molempien käyttäjätunnusten omistajat voivat jatkossakin käyttää Wikimedian wikejä, nimeämme käyttäjätunnuksesi uudelleen nimelle Save~fiwiki. Käyttäjätunnuksesi tullaan nimeämään uudelleen osana suurempaa käyttäjätunnusten uudelleennimeämistä huhtikuussa 2015.

Käyttäjätunnuksesi tulee toimimaan kuten aiemminkin, ja tekemäsi muokkaukset näkyvät jatkossakin sinun nimissäsi. Joudut kuitenkin käyttämään uutta nimeä, kun kirjaudut sisään. Jos et pidä uudesta tunnuksestasi, voit pyytää sen nimeämistä uudelleen käyttämällä tätä lomaketta.

Pahoittelemme häiriötä.

Terveisin,
Keegan Peterzell
Community Liaison, Wikimedia Foundation

18. maaliskuuta 2015 kello 03.51 (EET)

Muista merkitä lähteet

Hei! Kiitos, että paransit Wikipedian sisältöä. Et kuitenkaan merkinnyt lähteitä lisäämiisi tietoihin. Lähteiden merkitseminen on erittäin tärkeää Wikipedian luotettavuuden ja käytettävyyden varmistamiseksi, ja ilman lähdeviitteitä lisätyt tiedot saatetaan helposti kyseenalaistaa ja poistaa. Apua lähteiden merkitsemiseen löytyy sivulta Wikipedia:Merkitse lähteet. –Abc10 (keskustelu) 23. tammikuuta 2020 kello 08.48 (EET)

Keskustelua helpottaisi, jos tietäisin mistä tekemästäni muutoksesta tai lisäyksestä on kysymys. En valitetttavasti sitä pysty päättelemään viestistäsi. Jos tarkoitat lisäystä artikkeliin Hv1, niin muistamani mukaan muissakaan merkinnöissä, joissa kerrottiin vanhojen suomalaisten veturien esiintymisistä elokuvissa, ei ollut lähteitä. Nyt kaikki maininnat vetureista suomalaisissa elokuvissa on poistettu, mistähän syystä? Kerroin lisäyksessäni, että veturi 555 esiintyy elokuvassa Helene. Tuskin on kirjallista lähdettä, joka tämän todistaisi. Jos taas merkitsen lähteeksi itse elokuvan, mitä lisäinformaatiota se antaa tekstimainintaan?Save77F11 (keskustelu) 23. tammikuuta 2020 kello 13.25 (EET)

Näet omat muokkauksesi painikkeesta "Muokkaukset" sivun oikeassa yläreunassa, eikä siinä kovin monta ole tälle päivälle. Vanhat tiedot olivat lähteettömiä, mutta uusi aika on koittanut, eikä lähteettömyyksiä periaatteessa hyväksytä. Mistäpä sen tarkistaisi, jos ei ole lähdettä. Poistin sen toisenkin. --Abc10 (keskustelu) 23. tammikuuta 2020 kello 13.57 (EET)

Et vastannut kysymykseeni, miten tässä tapauksessa lähde merkittäisiin. Olin juuri nähnyt elokuvan "Helene". Kuka tahansa voisi katsomalla elokuvan tarkistaa, esiintyykö siinä veturi 555. Mutta tuskin löytyy kirjallista lähdettä, jossa asiasta mainittaisiin.Save77F11 (keskustelu) 23. tammikuuta 2020 kello 14.16 (EET)

Jos ei löydy luotettavaa lähdettä, omia havaintoja ei pidä lisätä. Aina voi tulla tulkintavirheitä. Elokuvaa esitetään rajallisen ajan, eikä sen jälkeen ole tarkistusmahdollisuutta. Mutta ensisijaisesti ei omia havaintoja vaan luotettava lähde. --Abc10 (keskustelu) 23. tammikuuta 2020 kello 15.12 (EET)

Ilmeisesti Wikipediassa ajateltiin ennen varsin eri tavalla. Mutta onko se, mitä edellä esität, sinun henkilökohtainen tulkintasi vai onko Wikipedia-yhteisö tehnyt tällaisen päätöksen ja mihin se on kirjattu? Voitko mainita luotettavan lähteen?Save77F11 (keskustelu) 23. tammikuuta 2020 kello 15.42 (EET)

Ensimmäisessä kommentissani on linkki. Tässä uudestaan: Wikipedia:Merkitse lähteet. Sivu pähkinänkuoressa: Kun lisäät tietoa Wikipediaan, sinun tulee merkitä lisäykselle luotettavat, ulkopuoliset lähteet. Muussa tapauksessa lisäyksesi saatetaan poistaa. --Abc10 (keskustelu) 23. tammikuuta 2020 kello 17.38 (EET)

On tietenkin kannatettavaa, että tiedon luotettavuus pyritään varmistamaan merkitsemällä lähteet. Tieteellisessä tutkimuksessa on mahdollisuus käyttää merkintää "Henkilökohtainen tieto", kun tieto perustuu kirjoittajan omaan kokemukseen ja tietoon. Mutta kun Wikipedia-artikkeleihin ei merkitä kirjoittajia, tällainen menettely ei ole mahdollinen. Mutta se merkitsee, että kiinnostavaa tietoa katoaa kuten tässä tapauksessa se, missä elokuvissa suomalaisia museovetureita on esiintynyt. Täysin varmaa on, että mistään muualta ei tätä tietoa enää löydy. Wikipedia-yhteisö ei siis anna painoa sille, että Wikipedian julkisesti saatavilla olevaa tietoa voidaan kritisoida ja muuttaa laajan käyttäjäkunnan toimesta, kontrollia on vaikka lähteitä ei merkittäisi. - Eri asia on, miten luotettavaa sekalaisissa kirjallisissa lähteissä oleva tieto lopulta on. Edes vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit eivät aina luotettavuuden vaatimusta täytä. Esimerkiksi British Medical Journalin 200:sta hyväksytystä artikkelista olisivat tilastoasiantuntijat hylänneet 37 % (Weller 2001, 247-266).Save77F11 (keskustelu) 24. tammikuuta 2020 kello 09.50 (EET)

Wikipediassa lähteiden merkitys on vähän toinen kuin tieteellisessä tutkimuksessa. Wikipediassa tietolähteiden todentaminen eli verifiointi ja niiden laadun tarkistaminen eli validointi ei tarkoita uuden tiedon tai totuuden tuottamista, vaan pääpaino on siinä, mitä tietolähde sanoo. Wikipediassa verifiointi tarkoittaa sitä, että lähteet merkitään viitteillä siten, että ne ovat kaikkien tarkistettavissa ja että tieto lähteestä on esitetty totuudenmukaisesti. Wikipedian validoinnissa kritiikki tarkoittaa pääasiassa lähdekritiikkiä, eli lähteen arvon puntarointia suhteessa yleistietoon, kun taas tieteessä lähdekritiikki suuntautuu tietolähteen arviointiin tutkittavan tiedon uutuuden kannalta. Tieteen tekemisessä tutkijan kokemus, havainnot ja jopa intuitio voivat olla merkittäviä, mutta Wikipedia ensyklopedismin periaatteiden mukaan sulkee nämä pois tiedon välittämisen prosessista. Primaaritieto eli omat havainnot ja tulkinnat eivät kuitenkaan ole täysin kiellettyjä, sillä Wikipedian peruspilareissa todetaan että ns. terve järki tai maalaisjärki eli oma ajattelukin sallitaan. Wikipediassa voi kirjoittaa, että Helsinki on Suomen pääkaupunki ilman lähteitä. Tiedon luotettavuus on suhteellista sekä tieteessä, että Wikipediassa, mutta sen takia ei saisi luopua pyrkimyksestä totuudellisuuteen. Tieteen tehtävä on uuden tiedon tuottaminen, Wikipedian tehtävä on kaikkien tietosanakirjojen tapaan tiedon välittäminen lukijoille olemassaolevia, julkaistuja tietoja välittämällä ja yhdistelemällä. Molemmat pyrkivät totuuteen omia teitään.

Tässä ollaan varmaankin eri mieltä siitä, onko vanhan höyryveturin esiintyminen elokuvassa tarpeeksi merkittävä tieto, jotta se voidaan mainita veturia koskevassa artikkelissa? Elokuvia voidaan käyttää tietolähteinä Wikipediassa, onhan niille olemassa oma elokuvaviitemallinekin. Onhan artikkeleissa myös tapana mainita kuuluisien henkilöiden kunniaksi nimettyjä asioita, esimerkiksi Mannerheimin mukaan nimettyjä katuja ja paikkoja on Suomessa eri kaupungeissa, ei niille ole tietolähteitä perätty. Minusta veturin elokuvassa esiintymisen voisi mainita ja viitata siihen elokuvaviitteellä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. tammikuuta 2020 kello 19.40 (EET)

Oikeastaan kyse ei ole pelkästään edes siitä, voiko elokuvan tarkistaa, mutta käsittääkseni myöskään hyväksytä televsio- ja radio-ohjelmiakaan, elleivät ne ole esim. Ylen arkistoissa. Veturiasiassa on kysymys lisäksi tulkinnasta. Kadun nimi on yksiselitteinen mutta veturin malli vaatii tulkintaa. Se tulkinta on omaa tutkimusta. --Abc10 (keskustelu) 24. tammikuuta 2020 kello 20.11 (EET)

Kenties sen, mitä Kulttuurinavigaattori kirjoitti voi sanoa myös seuraavasti: Tieteessä osoitetaan lähteiden avulla mikä on tutkimuksessa vallitseva käsitys jostain ilmiöstä. Sitten käsitystä vahvistetaan, tarkennetaan tai käsitys peräti kumotaan analyysin (esimerkiksi arkistolähteiden analyysin) tai empiirisen tutkimuksen avulla. Wikipediassa lähteiden avulla osoitetaan, mikä on vallitseva käsitys ilmiöstä, mutta ei edetä siitä eteenpäin. Palataan keskustelun esimerkkiin veturi 555:n esiintymisestä elokuvassa "Helene". Voisin kirjoittaa Filmihullu-lehteen nimelläni artikkelin suomalaisten museovetureiden käytöstä epookkielokuvissa. Jos sitten käyttäisin artikkeliani lähteenä Wikipediassa merkitessäni sinne veturi 555:n käytöstä "Helene"-elokuvassa, olisivatko Wikipedian toimittajat tyytyväisiä? Lopulta artikkelissanikin olisi kyseessä henkilökohtaisesta tiedonannosta, tuskin Filmihullun toimitus vaatisi videopätkää elokuvasta todisteeksi? Wikipedian toimittajat ovat kai koko ajan nähneet, kuka tekstiä Wikipediaan kirjoittaa ja alkuaikoina luottaneet näihin "henkilökohtaisiin tiedonantoihin". Mutta kun yleisö ei sitä näe, vaaditaan lähteen merkitsemistä.Save77F11 (keskustelu) 25. tammikuuta 2020 kello 07.54 (EET)

Alat ymmärtää. Kirjoitapa se juttu Filmihulluun niin päästään eteenpäin. Sivuhuomautuksena, että Wikipediassa on vuosien kokemus eräästä veturikirjoittajasta, jonka jutut ovat olleet pääasiassa puutaheinää – vaikka niissä olisi lähdekin (esim. tyyliin "Apu 15.7.1955"). Kielianalyysini peruseella olet eri henkilö, mutta se ei vähennä sitä, että ajan mittaan olen alkanut suhtautua lähdevaatimuksiin vakavasti. --Abc10 (keskustelu) 25. tammikuuta 2020 kello 09.10 (EET)

Abc10, näyttää siltä, että sinä et oikein ymmärtänyt, mitä yritin viimeksi sanoa.Save77F11 (keskustelu) 25. tammikuuta 2020 kello 10.04 (EET)

Lähdevaatimuksiin pitää suhtautua vakavasti, mutta ei niihin ihan noin jäykästi tarvitse suhtautua. Elokuvaviite on varmaan laadittu Wikipediaan jotain käyttötarkoitusta varten, eikä sen käyttöä tietenkään tarvitse rajoittaa Suomen Yleisradion ohjelmiin tai sen arkistoon. Save77F11:n esittämän mahdollisuuden, siis kirjoittaa artikkeli ja saada se julkaistua toimitettuna, olen usein kuullut ja se on tosiaan periaatteessa mahdollista, mutta en usko että kukaan wikipedisti olisi tällaista tietä kulkenut. ABC10:n ajatus, että veturi Hv1:n yksilö numero 555:n esiintyminen Helene-elokuvassa on jonkinlaista tulkintaa, on sekin totta. Ongelma vaan on että se on tulkintaa sille joka ei vanhoja vetureita tunne. Pitäisi aina pohtia, kenen näkökulmasta joku on uutta tietoa tai tulkintaa. Itselleni olisi varmaan vaikea erottaa vanhaa Opelia Mersusta, mutta vanhojen autojen tuntijalle niiden erottaminen on itsestäänselvyys. Eli olen sitä mieltä, että tuon veturin artikkelissa voisi kyllä mainita sen esiintymisen elokuvassa. Kyseessä on aikoinaan yleinen veturimalli, josta tämä "Prinsessa" on jäänyt jäljelle toimivana museoveturina. "Prinsessa" on tunnistettavasti esillä elokuvassa. Jos joku haluaa kiistää tämän tosiasian, esittäköön perustelunsa. Noita "Prinsessan" esiintymisiä elokuvissa varmaan tulee lisääkin, ja niistä voisi laatia oman luvun tai kappaleen artikkeliin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 26. tammikuuta 2020 kello 01.15 (EET)

Filmihullu-lehti ottaisi ehkä julkaistaakseen kokoavan katsauksen museovetureista suomalaisissa elokuvissa. Mutta jos jokin veturi nähtäisiin taas uudessa elokuvassa, miten sitten meneteltäisiin, että saataisiin Wikipedian hyväksymä lähde? Mitä tähän sanot, Abc10? Minusta Wikipedian aiempi käytäntö luottaa kirjoittajiin oli merkittävä etu ja voima, joka kyllä katoaa kovin tiukan lähdevaatimuksen takia. Voisiko olla jonkinlainen luotettavien kirjoittajien lista, johon hyväksytyt voisivat tehdä Wikipediaan (pieniä) lisäyksiä ilman lähdemerkintöjä? Tai miksi ei voi antaa Wikipedian toimittajille valtaa arvioida lähteettömän merkinnän luotettavuutta? - Kun tätä kirjoitan, en ole tutustunut elokuvaviitteen antamiin mahdollisuuksiin, mutta on on varmaan rinnastettavia tapauksia, joihin ei ole omaa viitettä. Save77F11 (keskustelu) 26. tammikuuta 2020 kello 05.29 (EET)

Kulttuurinavigaattori Haluat vetää maton lähteistysvaatimuksen alta. Kuka tahansa voi julistautua asiantuntijaksi, ja moni niin tekeekin. Ja kun asiantuntijat ovat kukin omasta mielestään oikeassa, tulee seinä vastaan. Olen tiukan lähteistysvaatimuksen puolella, ettei tänne tule omia tulkintoja ja mielipiteitä, joita toki koko ajan silti tulee. Minusta veturiasia ei edes ole tärkeä vaan triviaa. Kuten muistat, Kulttuurinavigaattori, täällä on vaikuttanut ja vaikuttaa yhä Kippari10 kaikkine sivupersoonineen, joiden kirjoitelmien kitkeminen ei onnistu keneltäkään enää niiden laajuuden vuoksi. Jotta rautatieaihekin pysyy kuosissaan, lähteet ovat olennaiset, etteivät harrastajien "asiantuntevat" mielipiteet valtaa aihetta. Minulla on jonkinlainen tuntuma aiheeseen, mutta kun käsiteltäviä aihepiirejä on paljon, olen jättänyt sen sivuun. Varmaan myös Save77F11 löytää aiheita, joista hän voi kirjoittaa lähteiden perusteella, jos haluaa. --Abc10 (keskustelu) 26. tammikuuta 2020 kello 08.02 (EET)

En halua vetää mattoa lähdevaatimuksen alta, mutta haluan sallivampaa suhtautumista siihen. Helposti pääteltävään asiaan ei tarvita lähdettä. Jos aletaan vaatia lähdettä siihen, että Helsinki on Suomen pääkaupunki, ollaan dogmaattisella tiellä. Olen myös toista mieltä veturin elokuvissa esiintymisten maininnasta artikkelissa. Mielestäni ne eivät ole "triviaa". On paljon kulttuurin osa-alueita ja kokonaisia kulttuureita, joiden kirjoitetut ja julkaistut tietoresurssit ovat niukkoja. Koen tämän varsinkin Afrikka-aiheisissa artikkeleissa. Jyrkkä suhtautuminen lähteisiin rajaa inhimillisen tietämyksen ("human knowledge") osa-alueita Wikipedian ulkopuolelle ja sen sisältö rajautuu kirjallisiin tietoresursseihin. Aiheesta on keskusteltu wikimedialiikkeessä, mutta muuta järkevää ratkaisua ei ole löytynyt kuin perustaa uusi, toisenlainen Wikipedia, joka taas on varsin epärealistista. Nämä "rautatie" ja "veturi" tiedonalat ovat tyypillisiä suurten tietoaukkojen aihekokonaisuuksia, samoin tieto erilaisista valtavan laajoista käsityöaloista ja traditioista. Niiden lähteistämistä suomenkielisessä Wikipediassa rajoittaa myös niukka tai olematon julkaisukanta verrattuna suurempiin kirjallisiin kielialueisiin. Perään tähän ongelmaan suomenkielisen Wikipedian ylläpitäjiltä sitä, jonka Save77F11 totesi, että luotetaan vähän enemmän kirjoittajien arvioon lähteettömän tiedon paikkansapitävyydestä. Wikipedian taso ja yleinen luotettavuus on kasvanut ja epäilemättä se johtui siitä, kun lähteitä alettiin vaatia enemmän. Nyt ollaan edetty toiseen ääripäähän ja vaaditaan lähteitä kaikkiin lisättyihin asioihin, itsestäänselvyyksiinkin. Se on valitettavaa, koska se rajoittaa tietosanakirjan kehitystä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 26. tammikuuta 2020 kello 11.59 (EET)

Vedät mukaan Wikimedia Suomenkin. Voitte siellä kahvipöydissänne keskustella ja päättää mitä haluatte, mutta mitään päätäntävaltaa fi.wikipedian lähdekäytäntöön ei kerhollanne ole. Se että olette aikanaan menneet vastaanottamaan palkinnon tai kiitoksen (mikä se nyt olikaan) Wikipedian käyttäjien Wikipedian hyväksi tekemästä työstä, leimaa kerhonne minun silmissäni. Suomenkielisessä Wikipediassa Helsinki voi itsestäänselvästi olla Suomen pääkaupunki, vaikka meillä on kyllä täällä yhä enemmän maahanmuuttajia, joille asia ei välttämättä ole kristallinkirkas. Vastavuoroisesti voi kysyä itseltään sellaisia itsestäänselvyyksiä kuin Etelä-Afrikan tai Nigerin pääkaupunki. Varsin outo on väite, ettei veturinmalli jossakin muutaman viikon kuluttua tavoittamattomiin katoavassa elokuvassa tarvitse lähdettä, kertoo kuinka etäällä olet ruohonjuuritason Wikipediasta. Siivoan ajoittain uusia muokkauksia, mutta aina kun epätoivo valtaa alaa surkean kirjoittelun vuoksi, joudun pitämään tauon. Ja ilmeisesti Kippari10 on sinulle tuntematon ilmiö. --Abc10 (keskustelu) 26. tammikuuta 2020 kello 12.27 (EET)

Minusta Kulttuurinavigaattori kirjoitti hyvin. Abc10:lle tekee mieli sanoa: Pitäkää Pedianne! Save77F11 (keskustelu) 26. tammikuuta 2020 kello 12.36 (EET)

Tarkoitin kansainvälistä wikimedialiikettä, toissa kesänä lähteistämisen ongelmasta keskustelin Wikimaniassa, joka oli Kapkaupungissa. Turhaa nyt solvaat Wikimedia Suomea, jonka olet ottanut hampaittesi väliin, kuten minutkin niin monta kertaa aikaisemmin. Samassa veneessä tässä ollaan ja jos ollaan erimieltä, kannattaako soutaa eri suuntaan?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. tammikuuta 2020 kello 14.58 (EET)

Infomalline

Alussa olevan infomallineen voi poistaa, mutta jos se siinä on, sitä ei pidä rikkoa. --Abc10 (keskustelu) 26. tammikuuta 2020 kello 08.02 (EET)

Lähteitä Häklin mitaleihin

Esko Häkli näkyy saavan koko ajan uusia, vuosikymmeniä vanhoja tunnustuksia muokkauksessasi. Olisikohan aika panna myös lähteitä tiedoille? Toki yllä kerrot, että sinä tiedät, miten asiat ovat, mutta kun muidenkin pitäisi saada tietää. --Pxos (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 16.47 (EEST)

Esko pyysi eilen 6.10.2020 lisäämään tunnustuksiin Suomen kirjastoseuran antaman kultaisen ansiomerkin, joka oli unohtunut aiemmista päivityksistä. Huomautin, että vain muutamassa tunnustuksessa oli vuosiluku ja ehdotin, että laitetaan kaikkiin. Esko lähetti listan, ja järjestin tunnustukset vuosiluvun mukaiseen järjestykseen. - Lähteeksi Häkliä koskevaan artikkeliin kävisi tässä kohdin osaksi "Kuka kukin on", mutta Esko on mainittu tietääkseni viimeksi ao. teoksessa vuonna 2009. Osa tunnustuksista on tämän jälkeiseltä ajalta. Vastaanotan mielelläni neuvoja tämän ongelman ratkaisemiseksi. Save77F11 (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 17.00 (EEST)
Huom! Save77F11 muokkasi tätä kommenttiaan jälkeenpäin klo 17.23 samaan aikaan kun vastasin kommentin alkuperäiseen versioon klo 17.25. --Pxos (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 20.49 (EEST)

Tätä ei pitäisi varmaan ylläpitäjänä sanoa, mutta pane nyt ensi alkuun edes puoliksi lähteet eli ne, jotka löytyvät julkisesti. Jos osa Suomen ja ulkovaltojen myöntämistä kunniamerkeistä löytyy Valtiokalenterista (kun Häkli oli vielä virassaan) ja myös Mikä Mies Milloinkin -kirjasta, niin käytä niitä lähteinä siihen saakka, mihin ne yltävät. Täytyy sitten myöhemmin pohtia sitä, miten muihin saisi yleisesti tarkastettavissa olevat lähteet, vai saako sellaisia lainkaan. En tahdo millään muotoa olla pahantahtoinen, mutta ikävä kyllä joskus on niin, että suurmiesten elämäkerta voidaan kirjoittaa lähteistetysti vasta sen jälkeen, kun mies ja mitalit on kuljetettu lavetilla kirkkomaahan. --Pxos (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 17.25 (EEST)

Laittelen lähteitä, mutta se edellyttää käyntiä kirjastossa enkä siellä joka päivä pistäydy. (Save77F11 (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 17.40 (EEST))

Häklistä professori

Voit myös kysyä Häkliltä professorin arvosta. Se ei ole pelkkä arvonimi, joten hän voisi kertoa, saiko hän samalla kertaa presidentiltä nimityksen "ylikirjastonhoitajaksi ja professoriksi" eli kaksi nimikettä yhden hinnalla. Onko nimityskirjassa jo mainittu tuo? Keskustelussa on esitetty kaikenlaisia arveluja tuostakin, ja vuonna 2018 professorin titteli poistettiin artikkelista lähteettömänä. Tästäkin huomaa, miten tärkeitä lähteet ovat. --Pxos (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 17.46 (EEST)

On varsin pitkä perinne, että Helsingin yliopiston kirjaston (Kansalliskirjaston) ylikirjastonhoitaja saa (yliopistolta) professorin arvon, jota hän voi käyttää myös eläkkeelle jäätyään. Olen katsonut Finlexistä, mutta ainakaan enää asiasta ei ole mainintaa yliopistoasetuksessa. Selvittelen asiaa.Save77F11 (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 18.41 (EEST)

Katsoin Esko Häklin edeltäjän tietoja. Jorma Vallinkoski nimitettiin ylikirjastonhoitajaksi 1956 mutta sai professorin arvon 1963. Täysin kiinteä ei kytkentä näytä olleen. Mutta Kuka kukin on 2007 mainitsee Esko Häklistä: ylikirjastonhoitaja, professori 1976–2001.Save77F11 (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 19.27 (EEST)

Minulla on käytössäni (julkaisemattomat) luettelot mm. professorien arvonimistä vuosilta 1919–2012. Myöskään Vallinkoskea ei ole luettelossa, joten hänkin on saanut (oikean ja) varsinaisen professorin viran eikä olallelyöntiä pelkästä "puff, oot nyt proffa" -taikamiekasta. Toisaalta kyseessä ei ole perinteinen 1950–1970-luvun professori, joka on tieteenalansa johtava valkoinen mies ja jolla on opetus- ja tutkimusvelvollisuuksia, vaan kyseessä on jotenkin kirjaston johtajan asemaan liittyvä lisäarvo. Näinköhän tuon professorin arvon saamiseksi on tosiaan tarvittu jonkinlaisia näyttöjä? Jos Vallinkoski teki tutkimusta ja sai aikaan pari tieteellistä julkaisua vuosina 1956–1962, ja ennen sitä hän oli kunnostautunut vain kortistoinnin ja hyllyttämisen saralla. --Pxos (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 11.42 (EEST)

Hieman erikoisia huomautuksia, mitä oikein ajat takaa?  –Kommentin jätti Save77F11 (keskustelu – muokkaukset) 8. lokakuuta 2020 kello 12.42‎ (EEST)

Eivät ole mitenkään erikoisia. Nyt pitää ruveta etsimään ja käyttämään lähteitä eikä enää omia muistelmia tai Eskon puumerkkejä. Artikkelin keskustelusivulla esitettiin, että Häkli sai professorin arvonimen eläkkeelle jäätyään lahjaksi. Ei pitänyt paikkansa. Kerrottiin, että se on ylikirjastonhoitajan virkaan liittyvä arvo ja rupesin itse arvelemaan, että nimikkeet ovat naimisissa keskenään. Ei pitänyt paikkansa, koska Vallinkoski sai pr-arvon vuosien kuluttua kh-viran jälkeen. Tämä on kaikki nyt pelkkää spekulaatiota. Tiedoille pitäisi vähitellen saada ulkopuolisia lähteitä. Ilman niitä on liian helppo vain virhepäätelmien kautta saada oikeankuuloisia asioita artikkeliin kuin artikkeliin. Toki aina on niin, että asiantuntijat asiat tuntevat. Wikipedia on kuitenkin tarkoitettu asiantuntemattomille muokkaajille ja lukijoille. --Pxos (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 13.17 (EEST)

Jo pelkän professorin arvonimen saajilta on kuulemma edellytetty oman alan ansioiden lisäksi edes jonkinlaista opetuksenkaltaisuutta. Esimerkiksi oopperalaulaja Jorma Hynninen on professori, ja kai hän on jotain laulutunteja antanut. Tosin voidaan myös kysyä, ketä pilapiirtäjä & professori Kari Suomalainen 1970-luvulla sivisti, kenties katajaista kansaamme. Mikäli on niin, että pelkän arvonimen saamiseen pitää olla edes muutaman milligramman edestä tieteellisiä näyttöjä, niin oletan, että varsinaisen professorin viran saamiseen pitää olla jo koulutukseltaan tohtori ja kenties pitää olla julkaissut jotain monografioita saksaksi. Tämä voisi selittää Vallinkosken tapauksen. Hän saattoi saada nimityksen professorin virkaan vasta, kun rima ylittyi ja hänet voitiin virkaan nimittää ilman ongelmia. Häkli taas saattoi olla jo vuonna 1976 täysin kypsä akateemisesti. En tiedä, kunhan juttelen. Joku ehkä tietäisi. Vaikea sanoa kuka. Esko, Pertsa tai Kilu. --Pxos (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 13.26 (EEST)

HS 14.8.1965 Vallinkosken 50-vuotisjuttu: ”Virkaan on liittynyt professorin arvo vuodesta 1963.” --Anr (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 13.33 (EEST)

Kai Ekholmista tuli yli-kh 2001, ja lähteettömän tiedon mukaan professori 2006, joten ei tuossakaan professorin virka-arvo liittynyt kirjastonjohtajan virkaan vaan PR-arvo tuli myöhemmin. Ekholmiakaan ei ole Valtioneuvoston kansliasta saamassani arvonimien luettelossa, joten Ekholmillekaan ei myönnetty pelkkää arvonimeä vaan hän sai joko varsinaisen professorin viran tai sitten jonkinlaisen välimuodon eli virka-arvon. --Pxos (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 13.56 (EEST)

Ekholmille proffuus vuonna 2004. --Anr (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 14.03 (EEST)

Ei noista enää ota selvää Eskokaan, anteeksi Erkkikään. Arvonimeä Ekholmille ei ole myöntänyt ainakaan tasavallan presidentti vaan luultavasti yliopisto itse väliaikaisena. Jos se onkin yli-kh:n virkaan sidoksissa ja homma on ollut noin aina, niin sitten Esko Häklikään ei ole enää professori eläkkeelle jäätyään. Kun Save kertoo tiedon Häklille, varmaan hän ilahtuu tiedosta. Proffasta tulee pelkkä gubbe. --Pxos (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 14.12 (EEST)

Professorin arvo ja nimi ylikirjastonhoitajalle sisältyi aikaisemmin 1900-luvulla asetukseen, jossa määriteltiin Helsingin yliopiston kirjaston kelpoisuusehdot. Asetus ei Finlexissä, voinen ilmoittaa numeron myöhemmin.Save77F11 (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 19.34 (EEST)

Asetuksessa 52/1963, joka koskee Helsingin yliopiston hallintoa, säädetään (§ 2): "Ylikirjastonhoitajalla on professorin nimi ja arvo."Save77F11 (keskustelu) 9. lokakuuta 2020 kello 17.22 (EEST)

Tietolaatikossa on mainittu kolme Esko Häklin saamaa kunniamerkkiä. Sinne voitaisiin lisätä neljäskin: Saksan Liittotasavallan Ansioritarikunnan suuri ansioristi. Minä en hallitse tietolaatikon toimittamista. Minulla olisi Esko Häklistä tuoreempi valokuva vuodelta 2011 (itse otettu), mutta sen asettamista tietolaatikkoon en myöskään pysty tekemään. Olisi hyvä, jos Wikipedialla olisi vaikkapa maksullinen palvelu tällaisten töiden tekemistä varten.Save77F11 (keskustelu) 9. lokakuuta 2020 kello 22.41 (EEST)

Wikipedian puolesta tuollaista ei ole, mutta kyllä täällä jotkut maksusta muokkauksia tekevät, esim. Jjanhone. --Anr (keskustelu) 9. lokakuuta 2020 kello 22.52 (EEST)

Kiitos. Minäpä kysyn häneltä.Save77F11 (keskustelu) 9. lokakuuta 2020 kello 23.01 (EEST)

Aika perushommilta vaikuttavat, niin varmaan ihan vaan kossupullollakin moni vakikäyttäjä nuo hoitaisi.--MAQuire (keskustelu) 9. lokakuuta 2020 kello 23.04 (EEST)

Sinäkin olisit käytettävissä? Palataan huomenna asiaan.Save77F11 (keskustelu) 9. lokakuuta 2020 kello 23.07 (EEST)

En ole tallentanut yhtään kuvaa Wikipediaa varten, joten en ole käytettävissä. Mallineiden tietoja osannen muokata Wikidatan kautta ja suoraan.--MAQuire (keskustelu) 9. lokakuuta 2020 kello 23.21 (EEST)

Tallensin Esko Häklin kuvan vuodelta 2011 Wikipediaan, mutta en osannut tallentaa Commonsiin. Ehkä sen saisi vaihdetuksi nykyisen varsin vanhan vaikka sinällään hyvän kuvan tilalle.Save77F11 (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 12.55 (EEST)

Siirsin kuvan commonsiin nimelle File:Esko Häkli 19.06.2011.jpeg ja laitoin sen artikkeliin kuvaksi. Terveisin. --Zache (keskustelu) 14. marraskuuta 2020 kello 18.14 (EET)

Zache, kiitos kuvan vaihdosta.Save77F11 (keskustelu) 20. marraskuuta 2020 kello 21.34 (EET)

Onko tämä asiallista keskustelua?

Edellisestä keskustelusta poimin käyttäjä Pxosin kirjoittamina seuraavia:

• ".. hänkin on saanut (oikean ja) varsinaisen professorin viran eikä olallelyöntiä pelkästä "puff, oot nyt proffa" -taikamiekasta" (linkitys artikkeliin Professori).
• "Jos Vallinkoski teki tutkimusta ja sai aikaan pari tieteellistä julkaisua vuosina 1956–1962, ja ennen sitä hän oli kunnostautunut vain kortistoinnin ja hyllyttämisen saralla."
• "Häkli taas saattoi olla jo vuonna 1976 täysin kypsä akateemisesti. En tiedä, kunhan juttelen. Joku ehkä tietäisi. Vaikea sanoa kuka. Esko, Pertsa tai Kilu."
• "Kun Save kertoo tiedon Häklille, varmaan hän ilahtuu tiedosta. Proffasta tulee pelkkä gubbe."

Miksi tällaisia pitää lukea Wikipediasta? --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 12.29 (EEST)

Miksi tuollaista pitää kirjoittaa tänne käyttäjän keskustelusivulle aivan turhaan? Keskustelua on käyty tittelistä, ja vähitellen epäselvä asia on selvinnyt ja kohta on olemassa kirjalliset lähteet, jolla jopa Vallinkosken titteliin saadaan lähde ja vuosiluku. Se on tärkeää. Sen sijaan se, mitä Kulttuurinavigaattori on mieltä lukemastaan, ei ole mitenkään tärkeää. Tässä on eräänlainen ero suhtautumisessa. Toisten mielestä artikkeleissa voi olla mitä vain lähteistämätöntä ja muistinvaraista tietoa tai arveluja, ja sitten artikkelien keskustelusivuillakin voidaan jatkaa arveluita, jotka perustuvat omiin mietelmiin. Minä en kannata tuollaista tiedontuottamista. Toisten mielestä taas keskusteluissa voidaan käyttää kieltä sen mukaan, miten sitä haluaa käyttää. Sellaista koulukuntaa minä edustan. Lisäksi on aivan onnetonta toimintaa, että otetaan yllä olevasta keskustelusta yksittäisiä sitaatteja irti eikä ollenkaan lueta kontekstia ja sitä, mitä koko keskustelu käsittelee ja miten asiat etenevät. En usko, että Save77F11 ilahtuu, jos tämä sivuhaara tästä paljoa jatkuu. Saa kuitenkin nähdä. Hyvästi jatkakaa. --Pxos (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 14.13 (EEST)

Niin, ja tuo ""puff, oot nyt proffa" -taikamiekasta" (linkitys artikkeliin Professori)" on ymmärretty väärin. Linkitys ei ole artikkeliin "Professori" vaan toiseen artikkeliin, joka koskee professorin arvonimeä. Kulttuurinavigaattori ei ole edes katsonut linkkiä oikein. Todellisuudessa on siis käynyt niin, että Kulttuurinavigaattori ei luultavasti ymmärrä käytyä keskustelua tai sitä, mistä keskustellaan. Sitten hän on harmistuneena kirjoittanut tänne sitaattien kera, että ei ole ymmärtänyt lukemaansa. Mitä ihmeen hyötyä tästä on kenellekään? Kulttuurinavigaattori on tullut tänne vain tuhlaamaan Save77F11:n aikaa. --Pxos (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 14.26 (EEST)

Pxos sanoo edustavansa "koulukuntaa", jonka mukaan "keskusteluissa voidaan käyttää kieltä sen mukaan, miten sitä haluaa käyttää." Tällaista kieltä hän käytti keskusteltaessa Helsingin yliopiston kirjaston johtajista. Olen hänen ja hänen "koulukuntansa" kanssa eri mieltä kielenkäytöstä. Pilkkaavien ja herjaavien sävyjen kirjoittaminen, kuten tässä, pitäisi estää Wikipediassa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 17.30 (EEST)

En ole pilkannut yhtään ketään, ja tuollaisen esittäminen on loukkaavaa. Pilkkaava sävy on ihan omituinen ajatus, ja jos tuosta löytää pilkkaa, niin sen kohteena on professorin arvonimi ja sen mahdolliset myöntöperusteet. Tekstin kutsuminen herjaukseksi voi muuten olla itsessään jo herjaamista. Kannattaa lukea paljon, niin oppii lukemaan. Kutsuin ylempänä Häkliä suurmieheksi. Miksi tuosta ei ole hermostuttu? Tarpeetonta ylistystä taikka ansiotonta arvonnousua? Kulttuurinavigaattorin ei olisi pitänyt tulla tänne ollenkaan. --Pxos (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 17.48 (EEST)

Kai se on pakko käyttää aikaansa vastineisiin eli käyn läpi joka helvetin sitaatin erikseen. Joku muu voisi lukea koko keskustelunkin.

1.) ".. hänkin on saanut (oikean ja) varsinaisen professorin viran eikä olallelyöntiä pelkästä "puff, oot nyt proffa" -taikamiekasta" On ainakin kaksi professorin titteliä. Toinen on akateemisista ansioista ja kyseessä ainakin vielä 1900-luvulla oli tieteenalan akateeminen huippu, ja toinen on suomalainen erikoisuus eli pelkkä arvonimi. Taikamiekka viittaa Englannin kuninkaan lyömämiekkaan, jota käytetään ritariksi lyömisen yhteydessä. Kyseessä on samanlainen hallitsijan (tasavallan presidentin) päätös siitä, että jollekulle myönnetään professorin arvo ilman virkaa. Samanlainen arvonimi on ollut tosin käytössä myös Ruotsin kuningaskunnassa. En tiedä tarkemmin arvonimen kriteereistä, koska ne eivät ole julkista tai yleistä tietoa. Tiedän kuitenkin sen, että museonjohtaja Tuula Arkiolle annettiin aikanaan ensimmäinen kulttuurineuvoksen arvonimi, kun katsottiin, että hänelle ei voida myöntää professorin arvonimeä. Syynä oli muistaakseni se, että Arkio ei ollut tohtori vaan maisteri eikä hänellä ollut erityisiä tieteellisiä ansioita. Tosin Kari Suomalainen sai arvonimen Kekkoselta, mutta se olikin aikaa, kun UKK oli Suomen käskynhaltijana. Tästä pääsemmekin hyppäämään sitaattiin nro 2.

2.) "Jos Vallinkoski teki tutkimusta ja sai aikaan pari tieteellistä julkaisua vuosina 1956–1962, ja ennen sitä hän oli kunnostautunut vain kortistoinnin ja hyllyttämisen saralla." Tämä viittaa juuri noihin tieteellisiin ansioihin. Ennen kuin Save löysi asetuksen, jonka perusteella yli-kh:n virkaan liitettiin arvonimi, esitin keskustelussa oman arveluni siitä, että Vallinkoski ei ennen vuotta 1963 täyttänyt professorin arvonimeen vaadittavia kriteerejä. Myönnän, että fraasi "kortistointi ja hyllyttäminen" ei ole kovin onnistunut ja voidaan tulkita väärin, mutta tarkoitukseni oli kuvata sitä, että ansioluettelo oli tarpeeksi painava vasta myöhemmin. Luin Vallinkoskea koskevan artikkelin ja tiedän aivan hyvin, että hän oli tohtori ja julkaissutkin. Ei kaikkea pidä lukea herjauksena, pitää olla toisentyyppinen tekstinlukija.

3.) "Häkli taas saattoi olla jo vuonna 1976 täysin kypsä akateemisesti. En tiedä, kunhan juttelen. Joku ehkä tietäisi. Vaikea sanoa kuka. Esko, Pertsa tai Kilu." Liittyy edelliseen. Arvelin, että Häklillä oli jo tieteelliset ansiot kunnossa vuonna 1976, kun hänet nimitettiin yli-kh:ksi. Hänestä oli helppo tehdä professori vaatimatta enää mitään ylimääräisiä laudatur-töitä taikka jonkinlaisen studia peculiaria -luentosarjan pitämistä. Hän oli kypsä eli valmis tieteenharjoittaja. Loppusitaatin katsominen herjaukseksi on jo aivan typerää. En tiedä, kunhan juttelin. Varmasti Esko Häkli tietää ja Save ja muutama muukin ihminen. He eivät kuitenkaan kelpaa Wikipedian lähteeksi, vaan vaaditaan kirjallisia, tarkastettavissa olevia lähteitä. Save ymmärsi tämän heti eikä takertunut kielenkäyttöön.

4.) "Kun Save kertoo tiedon Häklille, varmaan hän ilahtuu tiedosta. Proffasta tulee pelkkä gubbe." Jos professorin nimi ja arvo on sidottu yli-kh:n virkaan, professorin arvonimi katoaa heti, kun mies jää eläkkeelle. Mikäli näin on, Häklillä taikka Vallinkoskella ei ole (ollut) oikeutta käyttää arvonimeä enää viimeisen työpäivän jälkeen. Sosiaalisesti heitä voidaan kutsua professoreiksi, mutta Wikipediassa ei voida antaa titteleitä, joihin ei ole oikeutta. Sana "gubbe" oli huumoria ja kuvaa sitä, että ihmisestä tulee tavis. Monelle käy muutenkin noin, kun eläkepäivät heille koittavat ja vaikkapa kenraalimajurista tulee yhden yön aikana tohvelisankari, jota ei tottele enää oma kissakaan. Kun näyttää siltä, että nimimerkki "Save..." on Häklin kaveri, hän voi hyvin ottaa asian puheeksi Häklin kanssa. Lisäksi on niin, että Häklillä on sen verran ansioita muutenkin, että ei hän yhtä arvonimeä tarvitse. Artikkeliin saadaan ansioiden luetteloon tiukkaa ja vaa'assa painavaa rautaa ilman väliaikaista titteliäkin, jota ei ehkä enää ole oikeutta käyttää.

Tällainen vastine. On mukava nähdä, mitä Kulttuurinavigaattorilla on tästä sanottavaa. Varmaan jotain onkin. On eri asia, kannattaako sitä enää kenenkään lukea. --Pxos (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 19.13 (EEST)

"Kannattaa lukea paljon, niin oppii lukemaan", kannusti Pxos minua. Kiitos vaan ohjeesta, vain vähän yli 60 vuottahan tässä vasta on tullut opeteltua. Wikipediassa ei pärjää pelkästään lukemisella ja vastavuoroisesti kannustankin Pxosia, opettele kirjoittamaan! Hyvä ohje sinullekin olisi "kill your darlings" eli jätä pois lennokkuudet ja vitseiksi luulemasi turhakkeet, joihin olet niin ihastunut. Ota käyttöösi asiatyyli myös keskustelupalstoilla, niin hyvin pärjäät.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 22.22 (EEST)

Keskustelu palaa takaisin keskusteluksi professorin arvonimestä

Matti Klinge katsoo, että Esko Häklillä on oikeus edelleen käyttää professorin titteliä. Luulen, että hän on tällaisissa kysymyksissä asiantuntija. Hieman kummastuttaa, miksi Pxos tästä näin pauhaa.Save77F11 (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 19.41 (EEST)

Pakko se on pauhata, kun tuubansoittajan nuottitelineeseen syötetään pauhattavaa. Tuossa Klingen näkemyksessä lienee kyse sosiaalisen konvention olemassaolosta. Kun arvonimen saanut ihminen on professori elämänsä loppuun saakka (esim. professori, oopperalaulaja Matti Salminen) ja kun tieteellinen professori on yhtä lailla elinikäinen professori ja lisäksi hänellä on monisanaisempikin titteli tyyppiä "hammaslääketieteen professori emeritus", josta näkee myös tieteenalan, niin olisi kieltämättä hieman epäoikeudenmukaista, että nämä asetuksen kautta tittelin saaneet virkamiehet tai työsuhdenaiset menettäisivät sen kesken loppuelämänsä. Asia ei varmaan ole mitenkään erityisen säädelty vaan se riippuu yhteiskunnan tai sitä pienemmän ihmisyhteisön sosiaalisesta tapakulttuurista. En itse kuitenkaan voi ottaa Wikipedistinä kantaa tähän, koska Klingenkin näkemyksen pitäisi olla kirjallisesti julkisesti saatavilla. --Pxos (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 19.49 (EEST)

Entäs Kai Ekholm? Onko hänelläkin edelleen oikeus käyttää titteliä? Edellä laittamani hs-uutinen professorin arvonimen myöntämisestä Ekholmille toteaa: ”Ekholm on Helsingin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitaja. Hänellä on oikeus käyttää professorin arvonimeä niin kauan kuin hän toimii tässä tehtävässä.” --Anr (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 19.56 (EEST)

Kyllähän jossain lehtiartikkelissa näki titteliä "professori emeritus", kun kyseessä on Sixten Korkman. Se toimittaja, joka titteliä käytti, ei ehkä ihan ymmärtänyt, että oikeampi titteli olisi ollut "entinen taloustieteen määräaikainen työelämäprofessori" (2012–2015). Tuo ei tietysti kuulosta kovin kauniilta. Presidentin asetuksissa ei ole esitöitä, joten ei helposti saa selville, mikä on vuoden 1963 asetuksen peruste. Luultavasti se, että saadaan myös tittelin tasolla ja kansainvälisen yhteistyön sujuvoittamiseksi kirjaston ylipäällikölle professorin titteli. Jos ihminen on julkisesti käyttänyt titteliä vuosien ajan ja häneen on viitattu professorina, on aika hassua, että se katoaa häneltä. Toisaalta on selvää, että kyseessä on muista kahdesta käyttötavasta erillinen arvonimi. Varsinaisista professoreista tulee emerituksia eli entisiä, arvonimekkäät ovat professoreja ikuisesti, mutta asetuksella viran puolesta saatu titteli voi tosiaan lakata olemasta voimassa, vaikka ei lakkaisikaan olemasta käytössä. --Pxos (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 20.07 (EEST)

Sisennykset

Wikipedian keskustelukulttuuriin kuuluvat kaksoispisteillä aikaansaadut sisennykset, eli vastaukset pitää osata sisentää toisten kommentien alle oikein. Tarkempia ohjeita on keskustelusivuja koskevassa käytännössä. --Pxos (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 17.49 (EEST)

Heikki Kauno Seppälä, kirjailija

Artikkeliin liitetty valokuva esittää dipl. urkuri Heikki Juhani Seppälää (1922–1990]. Save77F11 (keskustelu) 31. elokuuta 2021 kello 10.40 (EEST)

Vapriikin tietokannassa kuvan henkilöksi on kuitenkin merkitty kirjailija Heikki Seppälä. Onko siis syytä olettaa, että museon tieto virheellinen? --Sakramentti-Jaakko (keskustelu) 1. syyskuuta 2021 kello 10.54 (EEST)