Ero sivun ”Tyrni” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
→‎top: Kirjoitusvirhe korjattu
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta   Android 
Rivi 30: Rivi 30:
Tyrni on [[Satakunta|Satakunnan]] maakuntakukka.<ref>[http://www.satakuntaliitto.fi/sivu.aspx?taso=1&id=194 Satakuntaliitto] {{404}}</ref> Suomen suurin tyrnin viljelyalue on [[Suupohjan seutukunta|Suupohja]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://portaali.suupohja.fi/site?node_id=10 | Nimeke = Töitä ja rohkeaa osaamista | Julkaisija = Suupohja | Arkisto = https://web.archive.org/web/20131205140129/http://portaali.suupohja.fi/site?node_id=10 | Arkistoitu = 5.12.2013 | Viitattu = }}</ref> Tyrnin tuholaisia ovat [[tyrnikeulakoi]] (''Gelechia hippophaëlla'') ja uutena tulokkaana [[tyrnikärpänen]] (''Rhagoletis batava'').
Tyrni on [[Satakunta|Satakunnan]] maakuntakukka.<ref>[http://www.satakuntaliitto.fi/sivu.aspx?taso=1&id=194 Satakuntaliitto] {{404}}</ref> Suomen suurin tyrnin viljelyalue on [[Suupohjan seutukunta|Suupohja]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://portaali.suupohja.fi/site?node_id=10 | Nimeke = Töitä ja rohkeaa osaamista | Julkaisija = Suupohja | Arkisto = https://web.archive.org/web/20131205140129/http://portaali.suupohja.fi/site?node_id=10 | Arkistoitu = 5.12.2013 | Viitattu = }}</ref> Tyrnin tuholaisia ovat [[tyrnikeulakoi]] (''Gelechia hippophaëlla'') ja uutena tulokkaana [[tyrnikärpänen]] (''Rhagoletis batava'').


Sana ''tyrni'' on skandinaavista alkuperää. Se peräisin muinaisnorjan sanasta ''þyrnir'' tai muinaisruotsin sanasta ''thörne'', jotka tarkoittavat piikikästä pensasta.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirja 3 | Sivu = 348 | Vuosi = 2000 | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen kielen tutkimuskeskus | Isbn = 951-717-712-7}}</ref>
Sana ''tyrni'' on skandinaavista alkuperää. Se on peräisin muinaisnorjan sanasta ''þyrnir'' tai muinaisruotsin sanasta ''thörne'', jotka tarkoittavat piikikästä pensasta.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirja 3 | Sivu = 348 | Vuosi = 2000 | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen kielen tutkimuskeskus | Isbn = 951-717-712-7}}</ref>


== Ulkonäkö ja koko ==
== Ulkonäkö ja koko ==

Versio 17. elokuuta 2021 kello 17.10

Tämä artikkeli kertoo marjoja tuottavasta pensaasta. Sanan muista merkityksistä katso Tyrni (täsmennyssivu).
Tyrni
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Hopeapensaskasvit Elaeagnaceae
Suku: Tyrnit Hippophaë
Laji: rhamnoides
Kaksiosainen nimi

Hippophaë rhamnoides
L.[2]

Katso myös

  Tyrni Wikispeciesissä
  Tyrni Commonsissa

Tyrnin kuvaus.

Tyrni eli hopeatyrni (Hippophaë rhamnoides) on hopeapensaskasveihin (Elaeagnaceae) kuuluva piikikäs, C-vitamiinipitoisia marjoja tuottava pensas tai puumainen pensas. Tyrni kasvaa laajalla alueella Euraasiassa.

Tyrni on Satakunnan maakuntakukka.[3] Suomen suurin tyrnin viljelyalue on Suupohja.[4] Tyrnin tuholaisia ovat tyrnikeulakoi (Gelechia hippophaëlla) ja uutena tulokkaana tyrnikärpänen (Rhagoletis batava).

Sana tyrni on skandinaavista alkuperää. Se on peräisin muinaisnorjan sanasta þyrnir tai muinaisruotsin sanasta thörne, jotka tarkoittavat piikikästä pensasta.[5]

Ulkonäkö ja koko

Tyrni kasvaa 0,5–5 metriä korkeaksi. Oksat ovat piikkisiä. Lehdet ovat 1–5 cm pitkiä, tasasoukkia, päältä vihertävänharmaita, alta hopeanharmaita tai ruosteenruskeita. Tyrni on kaksikotinen, eli sen hede- ja emikukat ovat eri pensaissa. Kukinta tapahtuu keväällä ennen lehtien puhkeamista. Kukat ovat 3 mm kokoisia ja kellanvihreitä. Keltainen hedelmä on halkaisijaltaan noin senttimetrin kokoinen, pitkulainen, marjamainen ja mehevä. Tyrni kukkii touko-kesäkuussa.[6]

Tyrni on erittäin kestävä kasvi. Se leviää tehokkaasti juurivesoilla, ja se voi nopeasti kasvaa laajoiksi kasvustoiksi.[7] Tyrni kestää hyvin myös kuivuutta, tulvia ja suolaa.

Levinneisyys

Tyrniä tavataan Euroopassa paikoitellen Pohjanmeren, Itämeren, Mustanmeren ja Norjan Atlantin puoleisilta rannikoilta sekä sisämaasta muun muassa Pyreneeiltä, Alpeilta ja Karpaateilta. Aasiassa lajia tavataan esimerkiksi Kaukasukselta ja Himalajan vuoristoseuduilta.[8] Suomessa tyrni kasvaa luonnonvaraisena Pohjanlahden rannikolla, Uudenkaupungin saaristosta aina Tornioon asti sekä Ahvenanmaalla. Villiintyneitä kasvustoja tavataan paikoin Suomenlahden rannikolta ja joskus myös Etelä-Suomen sisämaasta.[6][9]

Elinympäristö

Suomessa tyrni kasvaa luonnonvaraisena lähinnä kivisillä merenrannoilla.[6] Keski-Euroopassa ja Aasiassa lajia tavataan myös sisämaan vuoristoseuduilla jokilaaksoissa ja jokien varsilla. Siitepölyaineiston perusteella tiedetään, että tyrni oli yleinen Euroopassa myös sisämaassa jääkauden jälkeen. Metsittyminen ajoi lajin kuitenkin vähitellen vesistöjen rannoille.[7]

Tyrnin kasvupaikat ovat usein niukkaravinteisia, mutta laji pärjää niissä sen juurinystyissä elävän Frankia-suvun bakteereiden avulla. Bakteerit sitovat ilmasta typpeä, josta isäntäkasvi saa osansa.[7]

Käyttö

Tyrniä viljellään eri puolilla Suomea sen marjojen takia, mutta myös koristekasvina. Useita tyrnilajikkeita on jalostettu viljelyyn erityisesti Venäjällä, mutta myös Suomessa tehdään aktiivista jalostustyötä. Tunnettuja lajikkeita ovat muun muassa Raisa ja Rudolf.[10] Muita tyrnilajikkeita ovat Tytti, Terhi ja Tarmo. Lajikkeista Rudolf ja Tarmo ovat pölyttäjälajikkeita. Tärkeimmät tyrnistä saatavat tuotteet ovat mehu ja hillo, mutta siitä tehdään myös likööriä. Tyrniä voidaan käyttää myös värjäyksessä antamaan punaruskeita sävyjä.[8]

Tyrnin marjat ovat erittäin terveellisiä. Happamien marjojen C-vitamiinipitoisuus on kasvikunnan korkeimpia.[7] C-vitamiinipitoisuus on jopa 360 mg/100 g marjan syötävästä osasta.[10] Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän elintarvikkeiden kansallisen koostumustietopankin, Finelin mukaan C-vitamiinipitoisuus on 140mg/100g.[11]

Tyrni oli aikaisemmin Suomessa rauhoitettu, millä haluttiin turvata luonnonvaraisten tyrnipensaiden säilyvyys. Rauhoitusasetuksessa muun muassa määriteltiin, millä tavoin ja milloin tyrnimarjoja sai poimia. Rauhoitusmääräys kumottiin vuonna 2006.[12]

Lähteet

  • Enroth, Johannes: Tyrnit. Teoksessa Kasvit III. Toim. Piirainen, Mikko. WSOY, Porvoo 2009, s. 36.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Elaeagnus rhamnoides. The IUCN Red List of Threatened Species 2018. (englanniksi) (uhanalaisluokitus)

Viitteet

  1. ↑ Chadburn, H. & Wilson, B.: Hippophaë rhamnoides IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019-2. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.7.2019. (englanniksi)
  2. ↑ ITIS
  3. ↑ Satakuntaliitto [vanhentunut linkki]
  4. ↑ Töitä ja rohkeaa osaamista Suupohja. Arkistoitu 5.12.2013.
  5. ↑ Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirja 3, s. 348. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen kielen tutkimuskeskus, 2000. ISBN 951-717-712-7.
  6. ↑ a b c Retkeilykasvio 1998, s. 327.
  7. ↑ a b c d Enroth 2009, s. 36.
  8. ↑ a b Den virtuella floran: Havtorn (ruots.) Viitattu 20.9.2009.
  9. ↑ Kasviatlas 2008: Tyrnin levinneisyys Suomessa Viitattu 20.9.2009.
  10. ↑ a b Heikkilä, Minna: Tyrni luonnonvaraisena ja viljelykasvina, 1995. Arkistoitu 5.4.2007.
  11. ↑ https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/455?foodType=ANY&portionUnit=G&portionSize=100&sortByColumn=component&sortOrder=desc&component=2270&
  12. ↑ Tyrni ei enää ole rauhoitettu 14.9.2006. Ympäristöministeriö. Arkistoitu 5.10.2006. Viitattu 29.9.2009.

Aiheesta muualla

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tyrni&oldid=19943413”