Ero sivun ”Artefakti” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+ref
Valtlai (keskustelu | muokkaukset)
p farao > faarao
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Psusennes I mask by Rafaèle.jpg|thumb|Esimerkiksi farao [[Psusennes I|Psusennes I:n]] kuolinnaamio on arkeologinen artefakti.]]
[[Tiedosto:Psusennes I mask by Rafaèle.jpg|thumb|Esimerkiksi faarao [[Psusennes I|Psusennes I:n]] kuolinnaamio on arkeologinen artefakti.]]

'''Artefakti''' ([[latina]]n sanoista ''arte'' + ''factum'' ’taidolla tehty’) tarkoittaa keinotekoista esinettä (vastakohtana [[luonto|luonnon]] muodostamalle kohteelle, luonnonesineelle eli [[ekofakti]]lle). [[Arkeologia]]ssa sanalla tarkoitetaan mitä tahansa ihmisen tekemää [[esine]]ttä tai [[rakennelma]]a.
'''Artefakti''' ([[latina]]n sanoista ''arte'' + ''factum'' ’taidolla tehty’) tarkoittaa keinotekoista esinettä (vastakohtana [[luonto|luonnon]] muodostamalle kohteelle, luonnonesineelle eli [[ekofakti]]lle). [[Arkeologia]]ssa sanalla tarkoitetaan mitä tahansa ihmisen tekemää [[esine]]ttä tai [[rakennelma]]a.


Rivi 10: Rivi 11:
Sanalle ''artefakti'' on ehdotettu varsinkin [[estetiikka|estetiikan]] alalla kotoperäisiä vastineita '''tekoesine''',<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Lång, Markus | Otsikko=Teksti metakognitiivisena artefaktina: sanataiteen ja säveltaiteen ontologiaa | Julkaisu=Synteesi | Ajankohta=1998 | Numero=4 | Sivut=82–94 | www=http://www.mlang.name/metakognitio.html }}</ref> '''teennös'''<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Nykysuomen sanakirja: Vierasperäiset sanat | Julkaisija=WSOY | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=1989 | Sivu=32 | Isbn=951-0-09108-1 }}</ref> ja '''tekotuote'''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Nienstedt, Walter (päätoim.) | Nimeke=Lääketieteen termit: Duodecimin selittävä suursanakirja | Julkaisija=Duodecim | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=2007 | Selite=5., uudistettu painos | Sivu=50 | Isbn=978-951-656-194-6 }}</ref>
Sanalle ''artefakti'' on ehdotettu varsinkin [[estetiikka|estetiikan]] alalla kotoperäisiä vastineita '''tekoesine''',<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Lång, Markus | Otsikko=Teksti metakognitiivisena artefaktina: sanataiteen ja säveltaiteen ontologiaa | Julkaisu=Synteesi | Ajankohta=1998 | Numero=4 | Sivut=82–94 | www=http://www.mlang.name/metakognitio.html }}</ref> '''teennös'''<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Nykysuomen sanakirja: Vierasperäiset sanat | Julkaisija=WSOY | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=1989 | Sivu=32 | Isbn=951-0-09108-1 }}</ref> ja '''tekotuote'''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Nienstedt, Walter (päätoim.) | Nimeke=Lääketieteen termit: Duodecimin selittävä suursanakirja | Julkaisija=Duodecim | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=2007 | Selite=5., uudistettu painos | Sivu=50 | Isbn=978-951-656-194-6 }}</ref>


==Katso myös==
== Katso myös ==
* [[Ekofakti]]
* [[Ekofakti]]
* [[Taideteos]]
* [[Taideteos]]


==Lähteet==
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}



Versio 15. elokuuta 2021 kello 22.08

Esimerkiksi faarao Psusennes I:n kuolinnaamio on arkeologinen artefakti.

Artefakti (latinan sanoista arte + factum ’taidolla tehty’) tarkoittaa keinotekoista esinettä (vastakohtana luonnon muodostamalle kohteelle, luonnonesineelle eli ekofaktille). Arkeologiassa sanalla tarkoitetaan mitä tahansa ihmisen tekemää esinettä tai rakennelmaa.

Lääketieteessä artefaktilla tarkoitetaan tutkimuslöydöstä, joka ei johdu tutkittavasta kohteesta vaan esimerkiksi tutkimusmenetelmän virheestä tai näytteen saastumisesta.

Tietotekniikassa artefaktilla viitataan usein näkyvään tai kuultavaan virheeseen. Käsite on käytössä etenkin häviöllisten pakkausmenetelmien yhteydessä.

Tuotantotaloudessa artefaktilla viitataan jonkin toimijan tietoisesta ja suunnitelmallisesta toiminnasta seuraavaan tulokseen.[1]

Sanalle artefakti on ehdotettu varsinkin estetiikan alalla kotoperäisiä vastineita tekoesine,[2] teennös[3] ja tekotuote.[4]

Katso myös

Lähteet

  1. Lehtonen, Juha-Matti., Dark): ”Artefaktit – suunnitelmallisen toiminnan tulokset”, ”7.2 Tekninen laatu”, Tuotantotalous, s. 142. Helsinki: WSOY, 2004. 58377369. ISBN 9510281042. Teoksen verkkoversio.
  2. Lång, Markus: Teksti metakognitiivisena artefaktina: sanataiteen ja säveltaiteen ontologiaa. Synteesi, 1998, nro 4, s. 82–94. Artikkelin verkkoversio.
  3. Nykysuomen sanakirja: Vierasperäiset sanat, s. 32. Helsinki: WSOY, 1989. ISBN 951-0-09108-1.
  4. Nienstedt, Walter (päätoim.): Lääketieteen termit: Duodecimin selittävä suursanakirja, s. 50. 5., uudistettu painos. Helsinki: Duodecim, 2007. ISBN 978-951-656-194-6.

Aiheesta muualla

  • Siipi, Helena: Artefakti Logos-ensyklopedia. Filosofia.fi.
Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.