Ero sivun ”Perussuomalaiset” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 35: Rivi 35:
| Kotisivu = {{URL|https://www.perussuomalaiset.fi}}
| Kotisivu = {{URL|https://www.perussuomalaiset.fi}}
}}
}}
'''Perussuomalaiset''' ({{k-sv|Sannfinländarna}}, lyhenne '''PS'''<ref name=kotus>[http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/262 Puolueiden nimet ja lyhenteet]</ref>, puolueen jäsenen lyhenne ps.<ref name=kotus/>) on [[Suomi|suomalainen]] [[Suomalainen nationalismi|kansallismielinen]] ja [[euroskeptisismi|EU-kriittinen]] [[puolue]], joka tukeutuu [[kristillissosiaalisuus|kristillissosiaaliseen]] arvopohjaan.<ref name=pohtiva/><ref>Suomalaiselle sopivin – Perussuomalaisten r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, s. 6</ref> Perussuomalaiset oli [[Eduskuntavaalit 2015|vuoden 2015]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/lopullinen_vaalitulos_keskustalle_suurvoitto__perussuomalaiset_ylsi_kakkoseksi_sdp_romahti/7939636 | Nimeke = Lopullinen vaalitulos: Keskustalle suurvoitto – perussuomalaiset ylsi kakkoseksi, SDP romahti | Julkaisu =Yle Uutiset | Ajankohta =20.4.2015 | Viitattu = 20.4.2015}}</ref> sekä [[Eduskuntavaalit 2019|2019 eduskuntavaaleissa]]<ref name="vaalit19">{{Verkkoviite | Osoite = https://tulospalvelu.vaalit.fi/EKV-2019/fi/tulos_kokomaa.html | Nimeke= Eduskuntavaalit 2019: Tulokset puolueittain ja yhteislistoittain | Julkaistu = Oikeusministeriö – Tieto- ja tulospalvelu | Ajankohta =15.4.2019 | Viitattu = 15.4.2019}}</ref> toiseksi suurin puolue. Perussuomalaisten puheenjohtaja on vuoden 2017 puoluekokouksesta lähtien ollut [[Jussi Halla-aho]], joka valittiin tehtävään pitkäaikaisen puheenjohtaja [[Timo Soini]]n jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9662223 | Nimeke = Jussi Halla-aho valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi | Tekijä = Sundqvist, Vesa | Ajankohta =10.6.2017 | Julkaisu = Yle Uutiset | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 10.6.2017}}</ref> Puolueen pää-äänenkannattaja on kuukausittain ilmestyvä ''[[Perussuomalainen]]''-lehti.<ref name="ps"/>
'''Perussuomalaiset''' ({{k-sv|Sannfinländarna}}, lyhenne '''PS'''<ref name=kotus>[http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/262 Puolueiden nimet ja lyhenteet]</ref>, puolueen jäsenen lyhenne ps.<ref name=kotus/>) on [[Suomi|suomalainen]] [[Suomalainen nationalismi|kansallismielinen]] ja [[euroskeptisismi|EU-kriittinen]] [[puolue]], joka tukeutuu [[kristillissosiaalisuus|kristillissosiaaliseen]] arvopohjaan.<ref name=pohtiva/><ref>Suomalaiselle sopivin – Perussuomalaisten r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, s. 6</ref> Perussuomalaiset oli [[Eduskuntavaalit 2015|vuoden 2015]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/lopullinen_vaalitulos_keskustalle_suurvoitto__perussuomalaiset_ylsi_kakkoseksi_sdp_romahti/7939636 | Nimeke = Lopullinen vaalitulos: Keskustalle suurvoitto – perussuomalaiset ylsi kakkoseksi, SDP romahti | Julkaisu =Yle Uutiset | Ajankohta =20.4.2015 | Viitattu = 20.4.2015}}</ref> sekä [[Eduskuntavaalit 2019|2019 eduskuntavaaleissa]]<ref name="vaalit19">{{Verkkoviite | Osoite = https://tulospalvelu.vaalit.fi/EKV-2019/fi/tulos_kokomaa.html | Nimeke= Eduskuntavaalit 2019: Tulokset puolueittain ja yhteislistoittain | Julkaistu = Oikeusministeriö – Tieto- ja tulospalvelu | Ajankohta =15.4.2019 | Viitattu = 15.4.2019}}</ref> toiseksi suurin puolue. Perussuomalaisten puheenjohtaja oli vuodesta 2017 vuoteen 2021 [[Jussi Halla-aho]], joka valittiin tehtävään pitkäaikaisen puheenjohtaja [[Timo Soini]]n jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9662223 | Nimeke = Jussi Halla-aho valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi | Tekijä = Sundqvist, Vesa | Ajankohta =10.6.2017 | Julkaisu = Yle Uutiset | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 10.6.2017}}</ref>
Halla-ahon seuraajaksi valittiin vuonna 2021 [[Riikka Purra]]. Puolueen pää-äänenkannattaja on kuukausittain ilmestyvä ''[[Perussuomalainen]]''-lehti.<ref name="ps"/>


Perussuomalaisten sääntöjen mukaan puolueen päämääränä on kristillissosiaaliselta pohjalta koota yhteen ne väestöryhmät, joiden etujen ajamisesta ja tasavertaisesta sosiaalisesta ja taloudellisesta sekä yhteiskunnallisesta asemasta ei ole oikeudenmukaisesti huolehdittu. Puheenjohtajana ollessaan Timo Soini sanoi puolueen olevan työväenpuolue ilman [[sosialismi]]a ja eduskuntaryhmä on todennut puolueen kuuluvan [[poliittinen keskusta|poliittiseen keskustaan]].<ref>http://timosoini.fi/2013/05/vapun-satoa/</ref><ref>https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2013/04/Perussuomalaisten_varjobudjetti_2013.pdf</ref> Nykyinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho on korostanut, että Perussuomalaisille oma kansa tulee ensin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-perussuomalaisten-puoluevaltuuston-kokouksessa-kansa-tulee-ensin/ | Nimeke = Halla-aho perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa: Meille oma kansa tulee ensin | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Suomen Uutiset | Ajankohta = 19.5.2018 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Perussuomalaiset | Viitattu = 17.6.2018 | Kieli = }}</ref> Perussuomalaiset kannattaa kansan suosioon perustuvaa demokratiakäsitystä, jossa äänestäjä voi aidosti saattaa päättäjät poliittiseen vastuuseen. Perussuomalaiset edustaa kristillissosiaalista [[arvokonservatismi]]a.<ref name="Mickelsson">Rauli Mickelsson: Suomen puolueet-historia, muutos ja nykypäivä (Vastapaino 2007) s. 398</ref><ref name="Säännöt"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.perussuomalaiset.fi/arvomaailmamme | Nimeke =Perussuomalaisten arvomaailma}}</ref>
Perussuomalaisten sääntöjen mukaan puolueen päämääränä on kristillissosiaaliselta pohjalta koota yhteen ne väestöryhmät, joiden etujen ajamisesta ja tasavertaisesta sosiaalisesta ja taloudellisesta sekä yhteiskunnallisesta asemasta ei ole oikeudenmukaisesti huolehdittu. Puheenjohtajana ollessaan Timo Soini sanoi puolueen olevan työväenpuolue ilman [[sosialismi]]a ja eduskuntaryhmä on todennut puolueen kuuluvan [[poliittinen keskusta|poliittiseen keskustaan]].<ref>http://timosoini.fi/2013/05/vapun-satoa/</ref><ref>https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2013/04/Perussuomalaisten_varjobudjetti_2013.pdf</ref> Nykyinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho on korostanut, että Perussuomalaisille oma kansa tulee ensin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-perussuomalaisten-puoluevaltuuston-kokouksessa-kansa-tulee-ensin/ | Nimeke = Halla-aho perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa: Meille oma kansa tulee ensin | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Suomen Uutiset | Ajankohta = 19.5.2018 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Perussuomalaiset | Viitattu = 17.6.2018 | Kieli = }}</ref> Perussuomalaiset kannattaa kansan suosioon perustuvaa demokratiakäsitystä, jossa äänestäjä voi aidosti saattaa päättäjät poliittiseen vastuuseen. Perussuomalaiset edustaa kristillissosiaalista [[arvokonservatismi]]a.<ref name="Mickelsson">Rauli Mickelsson: Suomen puolueet-historia, muutos ja nykypäivä (Vastapaino 2007) s. 398</ref><ref name="Säännöt"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.perussuomalaiset.fi/arvomaailmamme | Nimeke =Perussuomalaisten arvomaailma}}</ref>

Versio 14. elokuuta 2021 kello 13.09

Perussuomalaiset

Perussuomalaiset (ruots. Sannfinländarna, lyhenne PS[1], puolueen jäsenen lyhenne ps.[1]) on suomalainen kansallismielinen ja EU-kriittinen puolue, joka tukeutuu kristillissosiaaliseen arvopohjaan.[2][3] Perussuomalaiset oli vuoden 2015[4] sekä 2019 eduskuntavaaleissa[5] toiseksi suurin puolue. Perussuomalaisten puheenjohtaja oli vuodesta 2017 vuoteen 2021 Jussi Halla-aho, joka valittiin tehtävään pitkäaikaisen puheenjohtaja Timo Soinin jälkeen.[6] Halla-ahon seuraajaksi valittiin vuonna 2021 Riikka Purra. Puolueen pää-äänenkannattaja on kuukausittain ilmestyvä Perussuomalainen-lehti.[7]

Perussuomalaisten sääntöjen mukaan puolueen päämääränä on kristillissosiaaliselta pohjalta koota yhteen ne väestöryhmät, joiden etujen ajamisesta ja tasavertaisesta sosiaalisesta ja taloudellisesta sekä yhteiskunnallisesta asemasta ei ole oikeudenmukaisesti huolehdittu. Puheenjohtajana ollessaan Timo Soini sanoi puolueen olevan työväenpuolue ilman sosialismia ja eduskuntaryhmä on todennut puolueen kuuluvan poliittiseen keskustaan.[8][9] Nykyinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho on korostanut, että Perussuomalaisille oma kansa tulee ensin.[10] Perussuomalaiset kannattaa kansan suosioon perustuvaa demokratiakäsitystä, jossa äänestäjä voi aidosti saattaa päättäjät poliittiseen vastuuseen. Perussuomalaiset edustaa kristillissosiaalista arvokonservatismia.[11][12][13]

Perussuomalaiset sai vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 38 kansanedustajaa, mutta eduskuntaryhmä pieneni seitsemääntoista, kun enemmistö (20 kansanedustajaa) perusti kesäkuussa 2017 oman Uusi vaihtoehto -ryhmänsä.[14] Loikkarit erotettiin puolueesta.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa puolue sai 39 edustajanpaikkaa.[5]

Historia

Perussuomalaiset perustettiin 11. toukokuuta 1995 vararikkoon päätyneen Suomen maaseudun puolueen seuraajapuolueeksi.[7] Perussuomalaiset merkittiin puoluerekisteriin 13. lokakuuta 1995.[15]

Keväällä 2011 puolue sai suuren eduskuntavaalivoiton, jota Timo Soini kutsui vaalivalvojaisissa ”jytkyksi”[16]. Perussuomalaisten kansanedustajien määrä kasvoi edellisiin vaaleihin verrattuna viidestä 39 edustajaan, mutta puolue jäi oppositioon, koska se ei voinut hyväksyä Kataisen hallituksen kaavailemia EU-tukipaketteja. Vuonna 2015 Perussuomalaiset meni ensimmäistä kertaa hallitukseen: se sai Sipilän hallituksesta neljä ministerinpaikkaa. Vuonna 2017 Perussuomalaiset joutui lähtemään hallituksesta, koska muut hallituspuolueet eivät halunneet jatkaa yhteistyötä Jussi Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kanssa. Perussuomalaisista loikanneiden kansanedustajien perustama Uusi vaihtoehto (sittemmin Sininen eduskuntaryhmä) jäi hallitukseen.[17]

Puheenjohtajavaali 2017

Pääartikkeli: Perussuomalaisten puoluekokous 2017

Timo Soini ilmoitti blogissaan maaliskuussa 2017, ettei asetu uudelleen ehdolle puolueen puheenjohtajaksi kesäkuun 2017 puoluekokouksessa.[18] Ehdokkaiksi ilmoittautuivat mm. eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho[19], kansanedustajat Leena Meri[20] ja Veera Ruoho[21] sekä europarlamentaarikko Jussi Halla-aho.[22] Ehdokkuudesta kieltäytyivät eduskunnan puhemies Maria Lohela sekä ministerit Jussi Niinistö ja Jari Lindström.[19] Puheenjohtajavaali käytiin 10. kesäkuuta ja Halla-aho voitti sen jo ensimmäisellä kierroksella saatuaan yli 50 prosenttia äänistä.[23]

12. kesäkuuta keskusta ja kokoomus ilmoittivat, etteivät ne jatka hallituksessa Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kanssa.[24] Halla-ahon mukaan perussuomalaiset oli halukas sitoutumaan hallitusohjelmaan, mutta pääministeri Juha Sipilä ei suostunut tiukentamaan maahanmuuttopolitiikkaa.[25] Seuraavana päivänä enemmistö kansanedustajista erosi perussuomalaisten eduskuntaryhmästä ja perusti Uusi vaihtoehto -nimisen eduskuntaryhmän.[26]

16. kesäkuuta Perussuomalaisten puoluehallitus päätti erottaa Uuteen vaihtoehtoon loikanneet perussuomalaisista. Heille, jotka tekivät päätöksen pikaistuksissaan, annettiin kesäkuun loppuun asti aikaa vaihtaa takaisin PS:n eduskuntaryhmään.[27] 22. kesäkuuta kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa ilmoitti palaavansa perussuomalaisten eduskuntaryhmään.[28] 27. kesäkuuta Arja Juvonen palasi myös perussuomalaisiin.[29]

Nimi ja tunnukset

Englanninkielinen nimi

Perussuomalaiset ilmoitti elokuussa 2011 käyttävänsä itsestään kansainvälisissä yhteyksissä englanninkielistä nimeä The Finns eli ”suomalaiset”. Aiemmin puolueella ei ollut englanninkielisestä nimestä virallista päätöstä[30], mutta True Finns -nimeä käytettiin esimerkiksi puolueen verkkosivustolla.[31] Kansainvälisestä mediasta osa on toistaiseksi pitäytynyt vanhassa muodossa[32], mutta esimerkiksi BBC[33], The Economist[34] ja Reuters[35] ovat käyttäneet puolueesta nimitystä the Finns Party ja tätä nimeä käyttävät Suomen ministeriöt.[36]

Perussuomalaisten nykyisen keltasinisen logon on suunnitellut Jukka Jusula. Hän luovutti logon puolueen vapaaseen käyttöön loppuvuonna 2003 ja puolue alkoi käyttää sitä vuonna 2004.[37] Vuonna 2014 logon ilme muuttui.

  • Perussuomalaisten logo vuoteen 2005 asti.
    Perussuomalaisten logo vuoteen 2005 asti.
  • Perussuomalaisten logo vuosina 2005–2014.
    Perussuomalaisten logo vuosina 2005–2014.
  • Perussuomalaisten logo vuodesta 2014.
    Perussuomalaisten logo vuodesta 2014.

Rakenne ja organisaatio

Puolueen toimielimet

Puolueen ylin päättävä elin on puoluekokous. Se kokoontuu joka toinen vuosi (parittomina vuosina) toukokuun ensimmäisen ja syyskuun viimeisen päivän välillä. Puoluekokouksessa valitaan aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan puolueen puheenjohtaja, kolme varapuheenjohtajaa, puoluesihteeri ja puoluevaltuusto. Jokaisella puolueen jäsenmaksun ajallaan maksaneella jäsenellä on puoluekokouksessa läsnäolo-, puhe- ja yhtäläinen äänioikeus.[38]

Puoluevaltuusto kokoontuu kerran vuodessa. Se myös osallistuu puolueen eduskuntaryhmän ja puoluehallituksen kanssa päätökseen puolueen osallistumisesta hallitukseen.

Puolueneuvostoon kuuluvat puoluevaltuuston jäsenet sekä puolueen kunnanvaltuutetut sekä ansioituneet, puoluekokouksen hyväksymät vaatimukset täyttävät puolueen jäsenet, jotka puolueneuvosto valitsee kokouksessaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Puolueneuvosto kokoontuu joka toinen vuosi, niinä vuosina jolloin puoluekokous ei kokoonnu. Se päättää puolueen ohjelmista.[39]

Perussuomalaisten puoluetoimisto sijaitsee Helsingin Isolla Roobertinkadulla, jonne puolue muutti maaliskuussa 2018 Yrjönkadulta.[40]

Eduskuntaryhmä

Pääartikkeli: Perussuomalaisten eduskuntaryhmä

Perussuomalaista puoluetta eduskunnassa edustaa Perussuomalaisten eduskuntaryhmä. Eduskuntaryhmä toimii perussuomalaisten kansanedustajien yhteistyöelimenä. Eduskuntaryhmän merkitys eduskuntatyössä on keskeinen: kokouksissa keskustellaan ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä ja muodostetaan kantoja eduskunnan käsittelyssä olevaan asiaan. Ryhmän puheenjohtajana toimii kansanedustaja Ville Tavio.[41]

Lähijärjestöt

Perussuomalaisten nuorisojärjestö on Perussuomalainen Nuoriso[42], naisjärjestö Perussuomalaiset Naiset[43] ja miesjärjestö PerusÄijät.[44] Puolueen yrittäjäyhdistys on PerusYrittäjät.[45] Puolueen työntekijäyhdistys Peruspuurtajat lisättiin yhdistysrekisteriin 5.3.2019.[46]

Puolueen senaikaisessa nuorisojärjestössä Perussuomalaiset Nuoret ry:ssä valmisteltiin alkuvuodesta 2020 sääntömuutosta, jolla nuorisojärjestön äänivaltainen jäsenyys pyrittiin rajaamaan vain niille henkilöille, jotka ovat myös puolueen jäseniä. Perussuomalaisten Nuorten kokous ei hyväksynyt sääntömuutosesitystä. Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos ilmoitti silloin, että puolue suunnittelee uuden nuorisojärjestön perustamista.[47][48]

Piirijärjestöt

Perussuomalaisilla on 16 piiriyhdistystä[49]:

Kansainväliset jäsenyydet

Euroopan parlamentissa puolue kuuluu ID-ryhmään, johon se liittyi eurovaalien 2019 jälkeen[50]. Sitä ennen se on kuulunut ECR:ään 2014–2019 ja EFD:hen 2009–2014.lähde?

Pohjoismaiden neuvostossa Suomen valtuuskunnan perussuomalaiset jäsenet kuuluvat Vapaa Pohjola -ryhmään.[51]

Säätiöyhteydet ja rahoitus

Perussuomalaisten ja sen edeltäjän, Suomen Maaseudun Puolueen ympärillä on toiminut kolme säätiötä.[52] Perussuomalaisen puolueyhteisön rahoitusjärjestelyissä keskeiset organisaatiot toimivat pitkälti julkisen tuen varassa. Pääosa organisaatioista saa suoraan valtionapua ja samalla useat toimijat kokoavat lisärahoitusta avustuksina muilta valtiontuen varassa toimivilta organisaatioilta. Puolueyhteisön ulkopuolelta tulevia yksityisen rahoituksen lähteitä ei juuri ole.[53]

Perussuomalaisten tukisäätiö

Pääartikkeli: Perussuomalaisten Tukisäätiö

Perussuomalaisten tukisäätiö toimii 1990-luvun alussa perustetun SMP:n tukisäätiön pohjalta. Nimi muutettiin nykyiseen muotoon vuonna 2006.[52] Perussuomalaisten Tukisäätiön toiminnan tarkoitus on tukea ja edistää puolueen ja sen järjestöjen toimintaa. Tukisäätiö toimii omaisuuden hallinnan välineenä ja käytännössä hallitus koostuu pitkäaikaisista, jo SMP:n ajan puoluetoimijoista. Osa puolueen omaisuudesta toimii säätiön hallinnassa.

Säätiö on saanut myös raha-avustuksia Perussuomalaiselta puolueelta ja jakanut itse avustuksia muille Perussuomalaisen yhteisön järjestöille. Vuonna 2015 Tukisäätiö myönsi puolueen piirijärjestöille tukea 16 000 euroa ja opintokeskusta ylläpitävälle sivistysjärjestölle 30 000 euroa.[54] Vuoden 2017 puoluekokouksen jälkeen tapahtuneen liikehdinnän myötä Tukisäätiö ajautui eronneen puoluejohdon käsiin.[53]

Suomen Perusta -säätiö

Pääartikkeli: Suomen Perusta

Suomen Perusta -säätiö toimii Perussuomalaisen puolueen perustaman ajatushautomon ylläpitäjänä. Suomen Perusta -säätiön tarkoitus on edistää suomalaista kansanvaltaista yhteiskuntaa kehittävää tutkimusta ja keskustelua sekä edistää päätöksentekoa. Säätiö tekee ja teettää ajankohtaisiin aiheisiin liittyviä raportteja ja selvityksiä, minkä lisäksi se on järjestänyt keskustelutilaisuuksia ja seminaareja.[52]

Vuonna 2011 toteutunut vaalivoitto muutti Perussuomalaisten aseman ns. suureksi puolueeksi. Rahoituksen ja valtionavun osalta tämä mahdollisti ajatuspajan ja sivistysjärjestön perustamisen.[52] Säätiö kertoo, ettei se ole riippuvainen puolueen linjauksista, vaan se pyrkii antamaan uusia näkökulmia poliittiseen keskusteluun.[55] Perussuomalainen puolue on kuitenkin maksanut säätiön alkupääoman, minkä lisäksi puolue nimittää säätiön hallituksen jäsenet.[52]

Säätiön talous perustuu ajatuspajojen valtionapumäärärahaan ja muualta saatuihin avustuksiin. Vuosina 2014 ja 2015 säätiön kokonaistulot olivat yli 112 000 euroa, jotka on koottu avustuksina eri lähteistä. Valtionavun osuus on ollut 72 000 euroa. Loput rahat ovat OKM:n valtionapuasiakirjojen mukaan lähtöisin omalta puolueelta.[52]

Suomen Perusta -säätiö on tilinpäätösten perusteella vastannut poliittisten toimihenkilöiden henkilöstökuluista. Säätiö on lisäksi tuottanut Perussuomalaisten teemoja ja tavoitteita tukevia aineistoja. Ajatuspajan tarkoitukseksi on myös muissa yhteyksissä todettu yhteistyön tiivistäminen puolueen opintokeskuksen Pekasuksen kanssa mm. tarjoamalla asiantuntija-apua.[52]

Ida ja Lauri Reinikaisen säätiö

Vanhan SMP:n yhteydessä toiminut Ida ja Lauri Reinikaisen säätiö on nykyisellään erkaantunut puoluetoiminnasta. Vuonna 1988 rekisteröitynyt säätiö oli 2010-luvulle saakka SMP:n ajan johtohenkilöiden hallinnassa. Kytkös puolueeseen syntyi säätiön sääntöjen pohjalta, joiden mukaan säätiön tuli purkautuessaan osoittaa rahat SMP:lle. Säätiö on ollut mukana myös puolueen lehtiyhtiön lainajärjestelyissä. SMP:n hajotessa vanha puoluejohto vei säätiön mukanaan ja pesäero puolueeseen vahvistui.[52]

Ideologia ja arvot

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Hallitusvastuun 2015 ja jakaantumisen 2017 jälkeen tapahtunut paljon

Vaaliohjelman 2011 mukaan ”yhteiskuntaa pirstova ja yksilöllisyyttä liiaksi korostava politiikka on ollut omiaan heikentämään suomalaisten keskinäistä solidaarisuutta.”[56]

Kouluissa pitää historiantunneilla korostaa ”suomalaista ihmettä, kuinka köyhästä ja syrjäisestä maasta nousi koko maailman tunnustama edistyksen ja vaurauden kansakunta”. Lisäksi tulee tuoda esiin ”kuinka tärkeää itsenäisyys on ollut suomalaiselle menestystarinalle”, sillä ”perussuomalaiset näkevät, että itsenäinen ja vauras Suomi on globaalistikin tarkastellen koko maapallomme ihmeellisimpiä saavutuksia”. Suomalaisuudesta tulee olla ylpeä, ja perussuomalaisten mukaan ”maailmalla on opittavaa meiltä”.[57]

Vuoden 2011 vaaliohjelmassa puolustetaan voimakkaasti kansallismielisyyttä ja suvereenia kansallisvaltiota. Kansallismielisyydestä todetaan muun muassa seuraavaa: ”Ilman kansallisia identiteettejä ei olisi monikulttuurisuuttakaan. Olisi vain yksi ainoa, kaupallisuuden ehdoilla toimiva, ylikansallinen monokulttuuri”, kun taas vaaliohjelmassa todetaan useasti, että ”vain ja yksinomaan kansalla, joka muodostaa oman, muista kansoista erillisen kansakunnan, on ikuinen ja rajoittamaton oikeus päättää aina vapaasti ja itsenäisesti kaikista omista asioistaan”. Vaaliohjelmassa todetaan myös, että ”politiikkamme perustuu Suomen historiaan ja suomalaiseen kulttuuriin”.[58]

Kulttuurirahoilla on tuettava suomalaista identiteettiä eikä ”tekotaiteellista postmodernismia”.[59] Perussuomalaiset haluavat säilyttää avioliiton käsittämään yksinomaan miehen ja naisen välistä liittoa ja kannattavat ”perinteistä perhekäsitystä”.[60]

Poliittiset linjaukset ja tavoitteet

 Tämä artikkeli tai sen osa painottuu liikaa joihinkin aiheen osa-alueisiin. Artikkelia tulisi muuttaa tasapainoisemmaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Eduskuntavaaliohjelma 2011 korostuu liikaa.

Perussuomalaisten yleisohjelma hyväksyttiin ensimmäisessä puoluekokouksessa 26. marraskuuta 1995 Kokkolassa. Ohjelmassa puolueen arvomaailma määriteltiin kristillis-sosiaaliseksi.[61] Puolue on sittemmin julkaissut lukuisia vaali-, erityis- ja tavoiteohjelmia.

Veropolitiikka

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Hallitusvastuun 2015 ja jakaantumisen 2017 jälkeen tapahtunut paljon

Eduskuntavaaliohjelmassa 2011 perussuomalaiset vaati jyrkempää progressiota verotukseen, lapsiperheille verovähennyksiä, perintöveron lakkauttamista asuntojen osalta ja alempaa ruoan, autojen ja polttoaineiden verotusta. Puolueen mielestä suurten perintöjen verotusta ei saa laskea.[62] Perussuomalaiset halusivat kiristää yritysten osinkoveroa ja yli 5 000 euroa kuussa ansaitsevien verotusta sekä korottaa pääomatuloveron 30 %:iin sekä perua energiaverojen korotukset.[63] Vaaliohjelma vastusti myös niin sanottuja ”vihreitä veroja” kuten ruuhkamaksuja. Vihreä verouudistus veisi puolueen mielestä teollisuustyöpaikat ja tulisi vähävaraisille kalliiksi.[60]

Perussuomalaiset on vaatinut varallisuusveron palauttamista.[62][64] Pääomatuloverotuksesta pitäisi puolueen mukaan tehdä progressiivinen yksityishenkilöille, ja suurten säätiöiden sekä yritysten kaikista pääomatuloista verollisia. Pieni- ja keskituloisten ihmisten ja pienyritysten verotusta ei saa kiristää.[62]

Yhteisöveron laskua 24,5 prosentista 20 prosenttiin perussuomalaiset piti vuoden 2014 vaihtoehtobudjetissaan hätiköitynä ratkaisuna ja kannatti veron laskua enintään 22 prosenttiin. Myös arvonlisäveron korotusta vuoden 2013 alussa perussuomalaiset pitivät virheenä ja rahoittaisivat prosentin alennuksen Kela-maksun palauttamisella yksityiselle sektorille.[64]

Perussuomalaiset vastustavat Suomen ”yltiömarkkinavetoista” suuntaa ja kannattavat hyvinvointivaltiota.[65] Valtion pitää kaventaa tuloeroja. Finanssikriisi pitää panna finanssimarkkinoiden ja ”suurpääomapiirien” maksettavaksi.[56]

Sosiaali- ja terveyspolitiikka

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Hallitusvastuun 2015 ja jakaantumisen 2017 jälkeen tapahtunut paljon

Eduskuntavaaliohjelmassaan 2011 puolue vaati perusturvan parantamista ja sen sekä lapsilisien sitomista kuluttajahintaindeksiin.[66] Suurituloisten lapsilisiä piti perussuomalaisten mukaan leikata ja pienituloisia kannustaa lastenhankintaan. Toimeentulotuesta ei tullut vähentää lapsilisiä ja yksinhuoltajakorotuksia. Alle 4 000 euroa kuussa ansaitsevia lapsiperheitä lisätuettaisiin lapsivähennyksellä.[67]

Työeläkkeiden ”taitettua indeksiä” pitäisi parantaa, ja nuorten eläkekarttumaprosenttia korottaa.[68]

Puolue haluaa parantaa vanhustenhoidon ja vammaishoidon tasoa ja on huolissaan terveydenhoidon pätkätöistä ja epäpätevistä työntekijöistä. Omaishoitajien työ on korvattava paremmin.[69] Puolueen mielestä sosiaali- ja terveyspalveluissa tulisi aina säilyttää julkinen palveluntuotanto yksityisen rinnalla ja palvelumaksuja pitäisi laskea.[70]

Vaaliohjelmassaan perussuomalaiset vaativat kyläkoulujen säilyttämistä[60] ja pieniä luokkakokoja.[68] Puolue pitää tärkeänä taito- ja taideaineiden sekä liikunnan opetuksen lisäämistä, ruotsin muuttamista vapaaehtoiseksi aineeksi peruskoulussa, ylempien korkeakoulututkintojen pakollisen virkamiesruotsin poistoa sekä opintotuen sitomista indeksiin.[71]

Työelämä ja valtionyritykset

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Hallitusvastuun 2015 ja jakaantumisen 2017 jälkeen tapahtunut paljon

Työehtoja rikkovia työnantajia tulee puolueen mukaan rangaista ankarasti sekä harmaata taloutta ja talousrikollisuutta torjua.[72]

Perussuomalaiset haluaa pysäyttää valtionhallinnon ”tuottavuusohjelman”, koska heistä se on pelkkä ”irtisanomisohjelma”.[72]

Työeläkerahastoja ja valtion rahoja pitää käyttää enemmän suomalaiseen työhön.[68][72] Valtion tulisi toimia aktiivisena omistajana suomalaisen työn edistämiseksi.[72] Puolue kannattaa Veikkauksen monopolia, ja sen mielestä Yleisradion tehtäviä ei voi jättää markkinoiden armoille.[73]

Puolueen mukaan ylikansalliset yritykset polkevat työntekijöiden oikeuksia kehitysmaissa ja jakavat miljardivoittoja omistajilleen. Niiltä pitää ottaa rahaa ilmastoinvestointeihin.[74]

Toukokuussa 2018 perussuomalaiset yhtyi vasemmiston ja vihreiden välikysymykseen työehdoista, kun hallitus oli keventänyt pienten yritysten irtisanomissuojaa ja sallinut nuorille määräaikaiset työsopimukset ilman erityistä syytä.[75]

Maaseutupolitiikka

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Hallitusvastuun 2015 ja jakaantumisen 2017 jälkeen tapahtunut paljon

Vuonna 2011 perussuomalaiset julkaisi maaseutupoliittisen ohjelmansa, jonka mukaan puolue haluaa yhdistää maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön luonnonvaraministeriöksi. Puolue tukee alueellista hajauttamista ja palveluiden säilyttämistä maaseudulla keskittämisen sijaan. Perussuomalaiset vastustaa peltojen ja metsien kiinteistöverotusta.[76]

Vuoden 2011 eduskuntavaaliohjelman mukaan ”teollinen maatalous” ei sovi Suomeen. Puolue ei hyväksy geenimuunneltujen lajikkeiden viljeylyä tai niiden tuontia, jalostusta tai käyttöä Suomessa.[77]

Maahanmuuttopolitiikka

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Hallitusvastuun 2015 ja jakaantumisen 2017 jälkeen tapahtunut paljon

Perussuomalaisten mielestä kotouttamispolitiikan lähtökohtana tulisi olla ”maassa maan tavalla”. Vakavasta rikoksesta tai toistuvista rikoksista tuomitut maahanmuuttajat on karkotettava Suomesta. Suomen tulee suosia työperäistä maahanmuuttoa humanitaarisen sijaan. Puolueen mukaan perheiden yhdistäminen pitää saada hallintaan. Vuoden 2011 eduskuntavaaliohjelmassa mainitaan ns. mummo-kysymyksestä, että tällainen ikäihmisten haaliminen maahan on täysin vastuutonta.[78]

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa elokuussa 2018, että puolue haluaa lopettaa humanitaarisen maahanmuuton kokonaan.[79]

Otteita eduskuntavaaliohjelmasta 2011 koskien maahanmuuttoa[80]:

  • Itsensä laillisella työllä ja yrittäjyydellä elättävät maahanmuuttajat ovat tervetulleita Suomeen
  • Kotouttamispolitiikan perusteeksi ”maassa maan tavalla”
  • Työperätöntä maahanmuuttoa on hillittävä taloudellisia vetovoimatekijöitä ja perheenyhdistämispolitiikkaa tiukentamalla
  • Turvapaikkahakemusten käsittelyä on nopeutettava
  • Ei eurooppalaiselle ”taakanjakopolitiikalle”
  • Pakolaiskiintiötä on sopeutettava taloudelliseen tilanteeseemme
  • Gettoutuminen on estettävä järkevällä asuntopolitiikalla
  • Rikolliset maahanmuuttajat karkotettava kotimaahansa
  • Kansalaisuus on palkinto
  • Paikallisuus yhteiskuntapolitiikan lähtökohtana liikkuvuuden sijaan

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Hallitusvastuun 2015 ja jakaantumisen 2017 jälkeen tapahtunut paljon

Perussuomalaiset vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä ja vaatii yleisen maanpuolustusvelvollisuuden säilyttämistä.[60][81] Puolueen kannattajista kuitenkin neljännes kannattaa Natoon liittymistä.[82]

Perussuomalaisten mielestä kansanvalta on paras tapa järjestää yhteiskunnallinen päätöksenteko, joten puolueen tavoitteena on palauttaa päätösvaltaa Euroopan unionilta takaisin jäsenvaltioille. Euroopan unionia tulisi perussuomalaisten mielestä kehittää mieluummin itsenäisten valtioiden yhteistyöelimenä kuin liittovaltioksi.[83]

Puolue puolustaa tasavallan presidentin vahvoja valtaoikeuksia.[60]

Oikeuspolitiikka

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Hallitusvastuun 2015 ja jakaantumisen 2017 jälkeen tapahtunut paljon

Puolueen 2011 eduskuntavaalivaaliohjelmassa ehdotettiin rangaistusten kiristämistä.[60]

Kansanedustajien etuudet

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Hallitusvastuun 2015 ja jakaantumisen 2017 jälkeen tapahtunut paljon

18. toukokuuta 2018 eduskuntaryhmien sopiessa kansanedustajien sopeutumieläkkeen poistosta perussuomalaisten eduskuntaryhmä oli ainoa eduskuntaryhmä joka ei ollut lakiehdotuksen takana.[84] Suomen Uutisten mukaan Perussuomalaiset vastusti lakiesitystä, koska katsoi sopeutumiseläkkeen poistoon kytketyn nykyisten kansanedustajien etujen liiallista kasvattamista.[85]

Ay-liike

Vuoden 2011 ”jytkyvaalien” jälkeen perussuomalaiset ilmoitti tavoittelevansa vaikutusvaltaa myös ammattiyhdistysliikkeessä. Puolueen piti käynnistää toimintaa ay-liikkeen sisällä kannattajiensa keskuudessa ja päästä kiinni vallankahvaan. Ensimmäinen tavoite oli keväällä 2012 järjestetyt Metalliliiton liittokokousvaalit.[86] Matti Putkosen mukaan tarkoituksena oli nousta vasemmistoliiton ohitse Metalliliiton toiseksi suurimmaksi puolueeksi.[87] Perussuomalaiset sai kuitenkin kokoon vain seitsemän ehdokasta. Vaaleissa perussuomalaiset saivat 0,2 % äänistä ja yhden paikan 464 edustajan liittokokoukseen.[88] Seuraavissa liittokokousvaaleissa 2016 perussuomalaiset saivat 0,1 % äänistä ja menettivät ainoan liittokokouspaikkansa.[89] Yksittäisiä perussuomalaisia on osallistunut ammatillisten järjestöjen vaaleihin myös puolueisiin sitoutumattomilla listoilla.[90]

Vuonna 2019 perussuomalaiset mainitsi uudelleen tavoittelevansa vaikutusvaltaa ammattiyhdistysliikkeessä. Työntekijöiden keskuudessa perussuomalaisten kannatus on Ylen mukaan ollut 29 prosenttia toukokuussa 2019.[91]

Kannattajakunta

Perussuomalaiset Hakaniemen torilla Helsingissä elokuussa 2010.

Vuonna 2009 tehdyn tutkimuksen mukaan perussuomalaisten kannattajia on hankala sijoittaa vasemmisto–oikeisto-akselille, koska mielipiteiden hajonta on suurta[92]. Asteikolla 1–10, jossa 1 on äärimmäinen vasemmisto ja 10 äärimmäinen oikeisto, perussuomalaisten kannattajat saivat arvon 5,4, kun suomalaisten keskiarvo oli 5,5[92]. Eduskunnan istumajärjestyksessä puolue oli pitkään sijoitettu keskelle, keskustan ja vihreiden väliin,[93] mutta vuoden 2019 valtiopäivillä se päätettiin siirtää salin oikeaan laitaan. Perussuomalaiset vastustivat siirtoa, mutta kaikki muut puolueet kannattivat sitä.[94] Kunnallisalan kehittämissäätiön vuonna 2015 julkaisemassa tutkimuksessa perussuomalaisten kannattajista 38 prosenttia sijoitti itsensä keskustaan, 33 prosenttia oikeistoon ja 12 prosenttia vasemmistoon[95]. Arvoliberaalisuus−arvokonservatiivisuus-ulottuvuudella arvokonservatiiveja oli 36 prosenttia, arvoliberaaleja 22 prosenttia ja keskelle asettuvia 28 prosenttia[95]. Tutkimuksen mukaan kiteytyksenä puolueen kannattajien kannoista voidaan sanoa, että perussuomalaiset on keskusta-oikeistolainen puolue[95].

Vuonna 2009 puolueen kannattajista 50 prosenttia työskenteli työntekijäammateissa[92]. Määrä oli suurempi kuin vasemmistopuolueilla[92].

Vuonna 2016 tehdyssä kyselytutkimuksessa perussuomaiset oli vuoden 2015 eduskuntavaaleissa poliisien keskuudessa selvästi suositumpi kuin koko väestön keskuudessa[96]. Se oli kyselyssä toiseksi suosituin puolue, ja poliisien joukossa kannattajia oli 24,4 %.[96]

Vuonna 2012 Sunnuntaisuomalaisen toimittajakyselyssä perussuomalaiset oli vähiten suosittu puolue, jota edellisissä vaaleissa oli äänestänyt vain 2 % vastanneista 285:stä toimittajasta. 44 % vastanneista ei kertomansa mukaan missään nimessä äänestäisi perussuomalaisia.[97]

Vuonna 2011 Taloustutkimus selvitti puolueiden kannattajakuntien rakenteita[98]. Tutkimuksen mukaan 40 % perussuomalaista kuului suorittavaa työtä tekevään työväestöön[98]. Yrittäjiä puolueen kannattajissa oli kokoomuksen jälkeen toiseksi eniten[98]. Sen sijaan toimihenkilöiden ja johtajien keskuudessa kannatus oli pienintä kuuden suurimman puolueen joukossa[98].

Eläkeläisten keskuudessa perussuomalaiset oli vähemmän suosittu kuin kolme muuta suurta puoluetta[98].

Perussuomalaiset ovat tulotasoltaan tyypillisiä suomalaisia, vaikka heidän koulutusasteensa on hieman keskimääräistä matalampi[98]. Kaikkein pienituloisimpien joukossa perussuomalaiset keräsi selvästi vähemmän kannatusta kuin ryhmään kuuluvien suosituin puolue vasemmistoliitto[98].

Kunnallisalan kehittämissäätiön vuonna 2017 julkaiseman tutkimuksen mukaan perussuomalaisten kannattajista kymmenellä prosentilla oli korkeakoulututkinto.[99]

Kannattajien sukupuolijakauma oli vinoutunut vuoden 2011 kyselyssä: noin kaksi kolmasosaa kannattajista oli miehiä[98]. Tammikuussa 2013 tehdyssä kannatusmittauksessa perussuomalaiset oli suomalaisten miesten eniten kannattama puolue[100]. Naisten joukossa puolue oli viidenneksi suosituin[100].

Maantieteellisesti ja ikäluokittain perussuomalaisia kannatettiin poikkeuksellisen tasaisesti eri puolilla maata ja eri ikäluokissa[98].

Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran tulevaisuusbarometri v. 2019 kertoo, että perussuomalaisten kannattajat pelkäävät tulevaisuutta ja näkevät siellä enemmän uhkakuvia kuin muiden puolueiden äänestäjät[101]. Perussuomalaisten kannattajat eivät pidä useimpia ekologista kestävyyskriisiä, kansainvälisen politiikan jännitteitä ja teknologian murrosta koskevia väitteitä tärkeinä eivätkä myöskään usko, että näihin asioihin on mahdollista vaikuttaa[101]. He eivät usko, että kansainvälisyys toisi vapautta ja vaurautta[101]. Perussuomalaisten mukaan on epätodennäköistä, että globaaleissa kehityskuluissa tullaan onnistumaan[101]. Perussuomalaisten kannattajien mukaan on epätodennäköistä, että maapallon kantokykyyn tullaan sopeutumaan ja elinympäristömme tulevaisuus saadaan turvattua[101]. Perussuomalaiset eivät kuitenkaan pidä ekologisen kestävyyskriisin uhkia kovin suurina ja pitävät niihin reagoimista vähemmän tärkeänä kuin muut[101].

Jäsenet

Perussuomalaisissa oli vuonna 2002 noin 1 600 jäsentä, joista miehiä oli 400 ja naisia 1 200.[102] Seuraavan vuosikymmenen aikana jäsenmäärä moninkertaistui ja ylitti 5 000 vuonna 2011 ja 8 000 vuonna 2013.[103] Tammikuussa 2018 puolueessa oli 11 000 jäsentä.[104]

Demografia

Kunnallisalan kehittämissäätiön vuonna 2017 julkaisemassa tutkimuksessa perussuomalaisten jäsenet erottuivat suhteellisen alhaisella keski-iällä ja miesvaltaisuudella. Kuudesta suurimmasta puolueesta perussuomalaisten keski-ikä, 54 vuotta, oli toiseksi matalin heti vihreiden jälkeen. Jäsenistä 75 prosenttia oli miehiä. Tutkimuksen mukaan jäsenistö jakaantuu suhteellisen tasaisesti ympäri maata. Työssäkäyviä oli noin puolet ja eläkeläisiä noin kolmasosa. Työttömien osuus oli kuudesta puolueesta suurin, 11 prosenttia. Perussuomalaisten jäsenten mediaanitulo oli 3 000 euroa kuukaudessa. Työssäkäyvistä perussuomalaisilla oli puolueista eniten työntekijäjäseniä, lähes 40 prosenttia. Alle 30 prosentilla oli korkeakoulututkinto.[99]

Vaalihistoria

Eduskuntavaalit

Kuntakohtaiset tulokset vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.
Vuosi Äänet Edustajat
lukumäärä osuus
1999 26 440 0,99 %
1 / 200
2003 43 816 1,57 %
3 / 200
2007 112 256 4,05 %
5 / 200
2011 560 075 19,05 %
39 / 200
2015 524 054 17,65 %
38 / 200
2019 538 805 17,48 %
39 / 200
Lähde: Tilastokeskus,[105] Oikeusministeriö[106]

Puolueella oli perustettaessa yksi kansanedustaja, SMP:n listalta Vaasan vaalipiiristä valittu Raimo Vistbacka. Vistbacka uusi paikkansa vuoden 1999 vaaleissa. Eduskuntavaaleissa 2003 puolue sai kolme edustajaa: uusina valittiin puheenjohtaja Timo Soini Uudeltamaalta ja Tony Halme Helsingistä. Vuoden 2007 eduskuntavaaleihin puolue asetti tavoitteekseen 6 prosentin kannatuksen ja 10 paikkaa. Tony Halme ei asettunut ehdolle. Puolue solmi vaaliliittoja Itsenäisyyspuolueen, kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja Köyhien asialla -puolueen kanssa. Perussuomalaisten kannatus nousi 4 prosenttiin ja paikkamäärä viiteen. Soinin ja Vistbackan lisäksi eduskuntaryhmään nousivat Pentti Oinonen (Pohjois-Savon vaalipiiri), Pertti ”Veltto” Virtanen (Pirkanmaan vaalipiiri) ja Pirkko Ruohonen-Lerner (Uudenmaan vaalipiiri), kaksi jälkimmäistä sitoutumattomina. Soini keräsi kolmanneksi eniten ääniä koko maassa. Loppuvuodesta 2010 kansanedustaja Markku Uusipaavalniemi loikkasi keskustasta perussuomalaisiin.

Eduskuntavaaleissa 2011 perussuomalaiset otti Suomen historian suurimman vaalivoiton, kun puolueen kannatus nousi 19 %:iin ja se sai itselleen 34 lisäpaikkaa. Perussuomalaisista tuli eduskunnan kolmanneksi suurin puolue. Europarlamentaarikoksi valittu Timo Soini palasi eduskuntaan ja hänen tilalleen siirtyi Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Sampo Terho. Eduskuntaan palasivat myös Suomen Maaseudun Puolueen kansanedustajina aikoinaan toimineet Anssi Joutsenlahti Satakunnan vaalipiiristä, Lea Mäkipää Pirkanmaan vaalipiiristä ja Pentti Kettunen Oulun vaalipiiristä. Uusina valittujen Ritva ”Kike” Elomaan ja Anne Louhelaisen isät toimivat 1970- ja 1980-luvuilla SMP:n kansanedustajina.[107]

Eduskuntavaaleissa 2015 perussuomalaisten kannatus laski hieman, ja puolue menetti eduskunnassa yhden paikan. Puolue nousi silti 38 kansanedustajallaan edustajamäärältään Suomen toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Ääniä puolue sai kolmanneksi eniten (17,7 %)[108].

Eduskuntavaaleissa 2019 puolueen kannatus pieneni 0,2 prosenttiyksiköllä, mutta puolue onnistui saamaan yhden kansanedustajan paikan enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Perussuomalaiset pääsi eduskunnan toiseksi suurimmaksi puolueeksi. [109]

Kannatus vaalipiireittäin

Vaalipiirien määrä väheni vuoden 2011 eduskuntavaalien 15:stä 13:een, kun vuonna 2015 Etelä-Savon ja Kymen vaalipiiri yhdistettiin Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi ja Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiiri Savo-Karjalan vaalipiiriksi.[110]

Vaalipiiri 1999[111] 2003[111] 2007[111] 2011[111] 2015[112] 2019[109]
Helsingin vaalipiiri 0,1 5,3 2,9 13,0 11,3 12,3
Uudenmaan vaalipiiri 0,4 1,2 6,0 18,8 18,0 15,9
Varsinais-Suomen vaalipiiri 0,2 0,3 2,5 18,1 19,3 19,1
Satakunnan vaalipiiri 0,7 1,5 5,2 23,6 25,0 24,1
Hämeen vaalipiiri 0,2 0,5 2,2 20,6 19,5 21,1
Pirkanmaan vaalipiiri 0,6 0,5 4,9 21,1 17,8 17,3
Kymen vaalipiiri 0,4 0,4 5,3 23,3 21,1 18,9
Etelä-Savon vaalipiiri 0,7 0,6 3,2 20,5
Pohjois-Savon vaalipiiri 2,8 0,7 3,4 20,8 19,7 18,1
Pohjois-Karjalan vaalipiiri 1,6 0,7 2,8 23,1
Vaasan vaalipiiri 4,7 4,6 6,0 17,2 15,9 17,1
Keski-Suomen vaalipiiri 0,2 0,4 2,6 18,1 19,3 18,0
Oulun vaalipiiri 1,3 0,7 3,5 20,1 16,2 20,4
Lapin vaalipiiri 0,5 0,2 1,8 20,5 16,5 17,2
Vuosi Äänet Valtuutetut
lukumäärä osuus
1996 21 999 0,93 % 138
2000 14 712 0,66 % 109
2004 21 417 0,90 % 106
2008 137 497 5,39 % 443
2012 307 797 12,34 % 1 195
2017 227 297 8,8 % 770
2021 354 236 14,5 % 1 351
Lähde: Tilastokeskus[105]

Kuntavaalit

Kunnallisvaaleissa 1996 perussuomalaiset asetti ehdokkaita noin 150 kunnassa ja sai valtuutettuja noin 75 valtuustoon. Kannatus ylitti 10 prosenttia tuolloin 20 kunnassa. Puolueen kannatus on ollut suhteellisesti suurinta Kaustisella (2008: 34,0 %, 2012: 37,3 %), Kihniössä (2008: 26,9 %, 2012: 37,0 %) ja Vetelissä (2008: 33,7 %, 2012: 27,9 %).[113]

Kunnallisvaaleissa 2008 perussuomalaiset kuusinkertaisti ääniosuutensa ja nelinkertaisti paikkamääränsä. Kunnallisvaaleissa 2012 perussuomalaiset yli kaksinkertaisti ääniosuutensa ja lähes kolminkertaisti paikkamääränsä. Vuoden 2012 kuntavaaleissa puolue nousi suurimmaksi ryhmäksi Uuraisilla ja Kihniössä.[114]

Europarlamenttivaalit

Vuosi Äänet Mepit
lukumäärä osuus
1996 15 004 0,67 %
0 / 16
1999 9 854 0,79 %
0 / 16
2004 8 900 0,54 %
0 / 14
2009 162 930 9,79 %
1 / 13
2014 222 457 12,87 %
2 / 13
2019 252 990 13,83 %
2 / 13
Lähde: Tilastokeskus[105]

Kesäkuun 2009 eurovaaleissa puolue sai 9,79 % äänistä ja ensimmäisen europarlamenttiedustajansa, kun Soini tuli valituksi vaalien ylivoimaisena äänikuninkaana. Aiemmissa eurovaaleissa puolue jäi paikoista kauas.

Toukokuun 2014 eurovaaleissa puolue sai äänistä 12,87 % ja nosti paikkamääränsä kahteen. Valituiksi tulivat vaalien toiseksi suurimmalla äänimäärällä Jussi Halla-aho sekä paikkansa uusinut Sampo Terho.

Toukokuun 2019 eurovaaleissa puolue sai äänistä 13,8 % ja säilytti molemmat paikkansa. Valituiksi tulivat Laura Huhtasaari ja Teuvo Hakkarainen.

Vuonna 1999 perussuomalaiset oli vaaliliitossa KIPU:n ja EKA:n kanssa[115] sekä vaaleissa 2004 ja 2009 kristillisdemokraattien kanssa. Vuonna 2004 PS:llä oli vaaliliitossa viisi ehdokasta ja 2009 kymmenen.[116]

Presidentinvaalit

Vuosi Ehdokas äänet
(1. kierros) 		Tulos
lukumäärä osuus
2000 Ilkka Hakalehto 31 405 1,03 % Ei valittu
2006 Timo Soini 103 368 3,43 % Ei valittu
2012 Timo Soini 287 571 9,40 % Ei valittu
2018 Laura Huhtasaari 207 337 6,93 % Ei valittu
Lähde: Tilastokeskus[105]

Vuoden 2000 presidentinvaalissa perussuomalaiset asetti ehdokkaakseen Vapaan Suomen Liiton puheenjohtaja Ilkka Hakalehdon. Eduskuntapuolueena perussuomalaiset sai asettaa ehdokkaan ilman korttikampanjaa, joka VSL:ltä olisi vaadittu. Ehdokkuuden tueksi muodostettiin Raimo Vistbackan johtama Itsenäisen Suomen Puolesta 2000 -kansalaisliike, joka oli puolueiden yhteiselin EU-kriittisten voimien kokoamiseksi.[117] Hakalehto jäi vaalissa kuudenneksi seitsemän ehdokkaan joukossa.

Puolueen ehdokas presidentinvaaleissa 2006 oli Timo Soini, joka sai 3,4 % äänistä. Soinin kampanjan pääteemana oli Suomen itsenäisyyslähde?. Soini oli ehdolla myös presidentinvaaleissa 2012. Odotuksia kehnompi menestys presidentinvaaleissa 2012 aiheutti kritiikkiä Timo Soinin kampanjaa kohtaan puolueen sisällä.[118]

Vuoden 2018 presidentinvaalissa puolueen 1. varapuheenjohtaja ja ensimmäisen kauden kansanedustaja Laura Huhtasaari sijoittui kolmanneksi lähes 7 % ääniosuudella. Tulos tulkittiin voitoksi puolueelle, jonka eduskuntaryhmä oli hajonnut kahtia edellisenä vuonna.[119]

Merkittäviä poliitikkoja

Perustettaessa yhdistyksen puheenjohtajaksi nimettiin Kari Bärlund, sihteeriksi Urpo Leppänen sekä varapuheenjohtajiksi Raimo Vistbacka ja Timo Soini, kaikki vanhoja SMP:n johtomiehiä.[120]

Puheenjohtajat
1. varapuheenjohtaja
2. varapuheenjohtaja
3. varapuheenjohtaja
Puoluesihteerit

Eduskunnan puhemiehet

Kansanedustajat ja europarlamentaarikot

Nykyiset kansanedustajat
Pääartikkeli: Perussuomalaisten eduskuntaryhmä

Entiset kansanedustajat

Nykyiset europarlamentaarikot
Entiset europarlamentaarikot

Muita merkittäviä jäseniä

Kritiikki

25. toukokuuta 2011, uuden eduskunnan aloitettua työnsä, perussuomalaisten eduskuntaryhmä antoi rasismin, syrjinnän ja väkivallan vastaisen julkilausuman, koska eri pääkirjoituksissa ja poliittisissa puheenvuoroissa oli heiltä sellaista vaadittu muun muassa erään ulkomaalaistaustaisen linja-autonkuljettajan pahoinpitelykohun jälkeen.[128] Julkilausumassa tuomittiin kaikki syrjintä ja suosiminen etnisestä, uskonnollisesta tai kielellisestä taustasta riippumatta, sekä kaikki väkivalta riippumatta tekijän motiivista tai siitä, kuuluvatko uhrit enemmistöön vai vähemmistöön.[128] Julkilausuma sai osakseen myös runsaasti kritiikkiä muun muassa ”vähemmistöjen tarpeiden unohtamisesta”.[129][130]

Kesäkuussa 2012 korkein oikeus katsoi Jussi Halla-ahon syyllistyneen uskonrauhan rikkomiseen ja kiihottamiseen kansanryhmää vastaan ja kovensi hänen hovioikeudessa saamansa 40 päiväsakon tuomion 60 päiväsakoksi. Tuomio koski Halla-ahon vuonna 2008 julkaisemaa blogikirjoitusta, jossa hän oli rinnastanut islamin pedofiliaan. Kun Halla-aho oli tuoreeltaan luonnehtinut KKO:n päätöstä ”muutaman yksittäisen ihmisen mielipiteeksi”, hän joutui eroamaan eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta hänen lausunnostaan nousseen kohun vuoksi.[131]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b Puolueiden nimet ja lyhenteet
  2. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä pohtiva ei löytynyt
  3. ↑ Suomalaiselle sopivin – Perussuomalaisten r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, s. 6
  4. ↑ Lopullinen vaalitulos: Keskustalle suurvoitto – perussuomalaiset ylsi kakkoseksi, SDP romahti Yle Uutiset. 20.4.2015. Viitattu 20.4.2015.
  5. ↑ a b Eduskuntavaalit 2019: Tulokset puolueittain ja yhteislistoittain tulospalvelu.vaalit.fi. 15.4.2019. Viitattu 15.4.2019.
  6. ↑ Sundqvist, Vesa: Jussi Halla-aho valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi Yle Uutiset. 10.6.2017. Yleisradio. Viitattu 10.6.2017.
  7. ↑ a b Hannu Purho: Perussuomalaisten historia pähkinänkuoressa. Perussuomalainen, 2006, nro 12, s. 18.
  8. ↑ http://timosoini.fi/2013/05/vapun-satoa/
  9. ↑ https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2013/04/Perussuomalaisten_varjobudjetti_2013.pdf
  10. ↑ Halla-aho perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa: Meille oma kansa tulee ensin Suomen Uutiset. 19.5.2018. Perussuomalaiset. Viitattu 17.6.2018.
  11. ↑ Rauli Mickelsson: Suomen puolueet-historia, muutos ja nykypäivä (Vastapaino 2007) s. 398
  12. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Säännöt ei löytynyt
  13. ↑ Perussuomalaisten arvomaailma perussuomalaiset.fi.
  14. ↑ http://www.ksml.fi/kotimaa/Elo-Ei-t%C3%A4h%C3%A4n-ryhm%C3%A4%C3%A4n-tulla-kuin-hollitupaan/1001318
  15. ↑ Rekisteröidyt puolueet Vaalit.fi. 27.2.2015. Oikeusministeriö. Viitattu 13.3.2015.
  16. ↑ https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/111375-timo-soini-ja-%E2%80%9Djytky%E2%80%9D-%E2%80%93-sanan-alkupera-paljastui
  17. ↑ Uusi ryhmä ratkaisi hallituskriisin Salon Seudun Sanomat. 14.6.2017. Viitattu 13.8.2017.
  18. ↑ Hallamaa, Teemu: Soini ei hae jatkokautta perussuomalaisten puheenjohtajana – Terho kertoo aikeistaan maanantaina Yle Uutiset. 5.3.2017. Yleisradio. Viitattu 13.3.2017.
  19. ↑ a b Tolkki, Kristiina: Perussuomalaisten Sampo Terho ilmoittautui puheenjohtajakisaan Yle Uutiset. 6.3.2017. Yleisradio. Viitattu 13.3.2017.
  20. ↑ Kansanedustaja Leena Meri lähtee perussuomalaisten puheenjohtajakisaan Iltalehti. 5.3.2017. Viitattu 13.3.2017.
  21. ↑ Virkkunen, Jussi: Uusi nimi perussuomalaisten puheenjohtajakisaan – Halla-ahon ilmoitusta odotetaan ensi viikolla Yle Uutiset. 10.3.2017. Yleisradio. Viitattu 13.3.2017.
  22. ↑ Jokiniemi, Emmakaisa: Jussi Halla-aho lähtee perussuomalaisten pj-kisaan: "Puolue ei voi olla harvojen hillotolppa" Yle Uutiset. 13.3.2017. Yleisradio. Viitattu 13.3.2017.
  23. ↑ Jussi Halla-aho valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Yle Uutiset. 10.6.2017
  24. ↑ Hallitus kaatumassa – Sipilä ja Orpo: Ei edellytyksiä yhteistyölle perussuomalaisten kanssa Yle uutiset. 12.6.2017. Viitattu 13.6.2017.
  25. ↑ Blencowe, Annette: Halla-aho: Sipilä ei suostunut tiukentamaan maahanmuuttopolitiikkaa Yle Uutiset. 12.6.2017. Viitattu 3.1.2019.
  26. ↑ Perussuomalaisten ryhmä hajosi täysin – Timo Soini 20 lähtijän joukossa. Yle Uutiset. 13.6.2017
  27. ↑ Mannermaa, Jaakko; de Fresnes, Tulikukka: Halla-aho: Uuteen vaihtoehtoon loikanneet ulos puolueesta ja kunnanvaltuustoryhmistä Yle Uutiset. 16.6.2017. Yleisradio. Viitattu 19.6.2017.
  28. ↑ Kike Elomaa palaa perussuomalaisiin Suomen uutiset. 22.6.2017. Viitattu 27.6.2017.
  29. ↑ Arja Juvonen palaa perussuomalaisiin – ”Omia ei jätetä” Suomen uutiset. 27.6.2017. Viitattu 27.6.2017.
  30. ↑ Perussuomalaiset otti käyttöön englanninkielisen nimen Helsingin Sanomat. 21.8.2011. Viitattu 23.8.2011.
  31. ↑ True Finns Perussuomalaiset 2000; Fitting for the Finns – The True Finns' election programme for the parliamentary election 2011 Perussuomalaiset 2011
  32. ↑ Jarno Ranta: Timo Soinille täystyrmäys: Tässä parempi nimi perussuomalaisille Ilta-Sanomat. 22.8.2011. Viitattu 25.8.2011.
  33. ↑ http://www.bbc.co.uk/programmes/p015by2x
  34. ↑ http://www.economist.com/news/briefing/21592666-parties-nationalist-right-are-changing-terms-european-political-debate-does
  35. ↑ http://uk.reuters.com/article/2012/10/29/uk-finland-election-idUKBRE89R0G120121029
  36. ↑ http://tulospalvelu.vaalit.fi/E-2015/en/tulos_kokomaa.html
  37. ↑ Perussuomalaisten pitkä logokiista ratkesi Suomen Uutiset. 18.10.2013. Perussuomalaiset. Viitattu 21.2.2017.
  38. ↑ Rantanen, Annika: Jo 2100 ilmoittautunut perussuomalaisten puoluekokoukseen – "Olemme niin demokraattinen puolue, että vastaavaa ei Suomesta löydy" Yle Uutiset. 12.5.2017. Yleisradio. Viitattu 17.6.2018.
  39. ↑ Perussuomalaiset rp:n säännöt Perussuomalaiset. Viitattu 22.2.2017.
  40. ↑ 99 askelta etelään – perussuomalaisten puoluetoimisto muuttaa 6.3.2018. Perussuomalaiset rp. Viitattu 10.3.2018.
  41. ↑ Eduskuntaryhmät 21.5.2018. Eduskunta. Viitattu 21.5.2018.
  42. ↑ Säännöt (PDF) 4.3.2020. Perussuomalainen Nuoriso ry. Viitattu 13.7.2020.
  43. ↑ Perussuomalaiset Naiset ry:n säännöt 5.2.2011. Perussuomalaiset Naiset. Viitattu 24.3.2018.
  44. ↑ Perusäijät ry:n säännöt (PDF) PerusÄijät. Viitattu 24.3.2018.
  45. ↑ PerusYrittäjät ry: Yhdistyksen säännöt perusyrittajat.fi. 2015. PerusYrittäjät ry. Viitattu 17.6.2018.
  46. ↑ Yhdistyksen perustiedot Yhdistysrekisterin tietopalvelu. Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 16.9.2020.
  47. ↑ Koivisto, Matti: Fasismipuheilla kohahduttanut PS-nuoret avoimessa kapinassa: puolueen vaatima sääntömuutos hylätty – Halla-aho: Jatkosta päätetään ensi kuussa YLE Uutiset. 29.2.2020. Viitattu 29.2.2020.
  48. ↑ Mäkelä, Arttu & Törnudd, Nina: Perussuomalaiset aikoo perustaa uuden nuorisojärjestön – puoluesihteeri: yhteistyön edellytyksiä ei ole Ilta-Sanomat. 29.2.2020. Viitattu 29.2.2020.
  49. ↑ Yhdistykset Perussuomalaiset. Viitattu 21.2.2017.
  50. ↑ Numminen, Johanna: Oikeistopopulistien uudessa europarlamenttiryhmässä on 73 meppiä – puolueet täysin eri linjoilla Venäjä-politiikassa yle.fi. 13.6.2019. Viitattu 13.5.2020.
  51. ↑ https://www.norden.org/fi/organisation/vapaa-pohjola
  52. ↑ a b c d e f g h Tomi Venho: Kabinetin puolella – Säätiöt ja puoluerahoitus Suomessa, s. 124. Julkaisu 18/2018. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2018. ISBN 978-952-349-014-7.
  53. ↑ a b Tomi Venho: Kabinetin puolella – Säätiöt ja puoluerahoitus Suomessa, s. 125. Julkaisu 18/2018. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2018. ISBN 978-952-349-014-7.
  54. ↑ Tomi Venho: Kabinetin puolella – Säätiöt ja puoluerahoitus Suomessa, s. 123. Julkaisu 18/2018. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2018. ISBN 978-952-349-014-7.
  55. ↑ Salonen, Outi: Suomen Perusta aloittaa vuodenvaihteessa Helsingin Sanomat. 16.11.2012. Viitattu 4.1.2013.
  56. ↑ a b Suomalaiselle sopivin – Perussuomalaisten r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, s. 44
  57. ↑ Suomalaiselle sopivin – Perussuomalaisten r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, s. 9
  58. ↑ Suomalaiselle sopivin – Perussuomalaisten r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, s. 7
  59. ↑ Persut: Kouluissa opetettava "kansallisylpeyttä", Iltalehti.fi 25.2.2011
  60. ↑ a b c d e f Postmodernistit aisoihin – ja 24 muuta linjausta, Iltalehti.fi 25.2.2011 eduskuntavaaliohjelmasta
  61. ↑ Puolueen yleisohjelma 1995 Perussuomalaiset.fi. 26.11.1995. Viitattu 13.3.2015.
  62. ↑ a b c Suomalaiselle sopivin – Perussuomalaisten r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, s. 45–46
  63. ↑ Soinin hyvätuloiset ansaitsevat > 5 000 €/kk – heille lisää veroja, Uusi Suomi 25.2.2011
  64. ↑ a b Perussuomalainen vaihtoehtobudjetti 2014 (pdf) 22.10.2013. Perussuomalaiset. Viitattu 4.7.2014.
  65. ↑ Suomalaiselle sopivin – Perussuomalaisten r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, s. 13–14
  66. ↑ Perussuomalaiset r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, Perussuomalaiset.fi 25.2.2011, sivut 22-23
  67. ↑ Perussuomalaiset r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, Perussuomalaiset.fi 25.2.2011, sivut 10,13
  68. ↑ a b c Perussuomalaiset r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, Perussuomalaiset.fi 25.2.2011, sivut 25-26
  69. ↑ Perussuomalaiset r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, Perussuomalaiset.fi 25.2.2011, sivut 15,17
  70. ↑ Perussuomalaiset r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, Perussuomalaiset.fi 25.2.2011, sivut 12-13 ja 15
  71. ↑ Suomalaiselle sopivin – Perussuomalaisten r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011
  72. ↑ a b c d Perussuomalaiset r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, Perussuomalaiset.fi 25.2.2011, sivu 49
  73. ↑ Perussuomalaiset r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, Perussuomalaiset.fi 25.2.2011, sivu 23
  74. ↑ Perussuomalaiset r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, Perussuomalaiset.fi 25.2.2011, sivu 47
  75. ↑ Sdp:n varjoon jääneet vihreät haluaa nuorisotakuun uusiksi asiantuntijaryhmän voimin – ”Hallituksen pitäisi ottaa kädet pois nuorten sukupolvien taskuista” Helsingin Sanomat. 8.5.2018.
  76. ↑ Perussuomalaisten maaseutuohjelma 2011 Perussuomalaiset.fi. 1.2.2011. Viitattu 13.3.2015.
  77. ↑ Suomalaiselle sopivin – Perussuomalaisten r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, s. 59
  78. ↑ Suomalaiselle sopivin – Perussuomalaisten r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, s. 43
  79. ↑ Paananen, Veera: Jussi Halla-aho palaa Brysselistä viemään puolueensa vaalivuoteen – Hänelle perussuomalaiset ei ole yhden asian liike, mutta asumisen hintakin palautuu maahanmuuttoon Helsingin Sanomat. 11.8.2018. Viitattu 11.8.2018.
  80. ↑ http://www.perussuomalaiset.fi//wp-content/uploads/2013/04/Perussuomalaisten_eduskuntavaaliohjelma_2011.pdf
  81. ↑ Suomalaiselle sopivin – Perussuomalaisten r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011, s. 37
  82. ↑ [1].
  83. ↑ Perussuomalaisten EU-vaaliohjelma 2009 fsd.uta.fi.
  84. ↑ Eduskuntaryhmät päättivät, että sopeutumiseläkejärjestelmä lopetetaan – suora lähetys kello 13.15 iltalehti.fi. Viitattu 18.5.2018.
  85. ↑ Perussuomalaiset vastustaa härskiä koplausta – ylisuurten sopeutumiseläkkeiden poistoon ei saa kytkeä kansanedustajien etujen nostoa 18.5.2018. Suomen Uutiset. Viitattu 18.5.2018.
  86. ↑ Perussuomalaiset aktivoituu AY-toiminnassa 2.9.2011. Yle Uutiet. Viitattu 18.5.2019.
  87. ↑ Kurki-Suonio, Ossi: Tässä perussuomalaisten huikea rako 24.5.2011. Uusi Suomi. Viitattu 18.5.2019.
  88. ↑ Ovaskainen, Teppo: Perussuomalaiset rajusti kiville – ”Valtaus pysähtyi” 28.3.2012. Uusi Suomi. Viitattu 18.5.2019.
  89. ↑ Suuret voittivat Metallin vaaleissa 12.4.2016. Suomenmaa. Viitattu 18.5.2019.
  90. ↑ PS-aktiivi Tuomas Tähti ehdolla Tekniikan akateemisten valtuustoon. (lehden järjestöosa) Perussuomalainen, 2.3.2020, nro 2/2020, s. 1. Perussuomalaiset rp. ISSN 1239-2324.
  91. ↑ https://yle.fi/uutiset/3-10853475
  92. ↑ a b c d Perussuomalaiset nakertavat keskustan kannatusta yle.fi.
  93. ↑ Istumajärjestys vuoden 2011 valtiopäivillä 4.5.2011. Eduskunta. Viitattu 23.6.2011.
  94. ↑ Eduskunta äänesti istumajärjestyksestä – Perussuomalaiset siirretään vasten tahtoaan istuntosalin oikeaan laitaan Yle 7.5.2019. Viitattu 8.5.2019.
  95. ↑ a b c Puoleet vasemmistoo–oikeisto ja arvoliberaali–arvokonservatiivi -janoilla KAKS.fi. 29.3.2015. Kunnallisalan Kehittämissäätiö. Viitattu 12.6.2017.
  96. ↑ a b Poliisien puoluekannat selvisivät suurkyselyssä – kaksi puoluetta virkavallan suosiossa Aamulehti. 6.3.2016. Viitattu 8.3.2016.
  97. ↑ Sunnuntaisuomalainen: Vihreät toimittajien suosikkipuolue Yle Uutiset. Viitattu 17.11.2015.
  98. ↑ a b c d e f g h i Juho Rahkonen: "Perussuomalaisten ruumiinavaus – Onko työväen protestipuolueen kannatus saavuttanut vielä ylärajaansa?" Viitattu 13.1.2014.
  99. ↑ a b Virkkunen, Jussi: Tutkimus: Tällaisia puolueiden jäsenet ovat – keskusta ja SDP eläkeikäisten puolueita ja perussuomalaiset miesten Yle.fi. 27.3.2017. Yleisradio. Viitattu 3.11.2017.
  100. ↑ a b Ylen puoluemittaus paljastaa: Perussuomalaiset on miesten suosikkipuolue Yle Uutiset. Viitattu 5.3.2019.
  101. ↑ a b c d e f Sitran selvitys: Perussuomalaisten kannattajia tulevaisuus pelottaa eniten – paitsi yhdessä suhteessa Helsingin Sanomat. 1.3.2019. Viitattu 5.3.2019.
  102. ↑ Seppo Hannula: Muutosten maailma – Valtarakennelmat,valtio ja yksilö, s. 58. Helsinki: WSOY, 2005 (4-6.painos).
  103. ↑ https://web.archive.org/web/20130404002639/http://www.hs.fi/politiikka/Vihreiden+ja+perussuomalaisten+j%C3%A4senm%C3%A4%C3%A4r%C3%A4t+vahvassa+nousussa/a1364692661448
  104. ↑ Lepistö, Joonas: Perussuomalaiset ja vihreät kiinnostavat nyt eniten – jäsenmäärä noussut liki viidenneksen: ”Halla-aho on hardcore-looginen” 11.3.2018. MTV3. Viitattu 11.3.2018.
  105. ↑ a b c d Tilastokeskus: [2]
  106. ↑ Oikeusministeriön tulos 2019, koko maa.
  107. ↑ Pippuri, Mika: Kokoomus suurin puolue, perussuomalaisille murskavoitto ja keskustalle rökäletappio HS.fi. 17.4.2011. Helsinki: Sanoma News Oy.. Viitattu 18.4.2011.
  108. ↑ eduskuntavaalit_2015
  109. ↑ a b Oikeusministeriön tieto- ja tulospalvelu Oikeusministeriön tulospalvelu. 15.4.2019. Oikeusministeriö. Viitattu 15.4.2019.
  110. ↑ Itä-Suomen vaalipiirejä yhdistetään vuoden 2015 eduskuntavaaleihin Vaalit.fi. 11.4.2013. Oikeusministeriö. Viitattu 8.7.2014.
  111. ↑ a b c d Eduskuntavaalit 1983–2015, puolueiden kannatus Tilastokeskus. Viitattu 19.1.2018.
  112. ↑ Eduskuntavaalit 2015, Vaalit.fi: Tulos Oikeusministeriö. Viitattu 20.4.2015.
  113. ↑ Kunnallisvaalit 1976-2017, puolueiden kannatus Tilastokeskus
  114. ↑ Perussuomalaiset rynnivät valtaan Uuraisilla 30.10.2012 klo 10:58. Yleisradio. Viitattu 7.3.2013.
  115. ↑ Ehdokkaiden asettaminen (Tilastokeskus 27.5.1999)
  116. ↑ Ehdokkaat (Oikeusministeriö 7.5.2009); Ehdokkaat (Oikeusministeriö 13.6.2004)
  117. ↑ Ilkka Hakalehdosta perussuomalaisten presidenttiehdokas 23.10.1999. MTV3. Viitattu 3.9.2012.
  118. ↑ Perussuomalaisten puoluekentällä kytee kapinahenki, viitattu 14.2.2012 (Arkistolinkki)
  119. ↑ Onko Laura Huhtasaaren 6,9 prosenttia paljon vai vähän? Perussuomalaiset julistivat sen voitoksi ja tutkija kertoo, miksi he ovat oikeassa, viitattu 31.1.2018 (Arkistolinkki)
  120. ↑ Smp:n tilalle uusi "Perussuomalaiset" Helsingin Sanomat 17.5.1995
  121. ↑ a b PS valitsee vielä varapuheenjohtajansa – kansanedustaja Riikka Purra ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi, toiseksi Arja Juvonen Ilta-Sanomat. 29.6.2019. Viitattu 4.7.2019.
  122. ↑ Kempas, Karla; Sutinen, Teija: Humalassa häiriköinyt Teuvo Hakkarainen sai vakavan varoituksen ja luopuu perussuomalaisten varapuheenjohtajuudesta – Veera Ruoho harkitsee rikosilmoitusta Helsingin Sanomat. 19.12.2017. Viitattu 19.12.2017.
  123. ↑ Simo Grönroos on perussuomalaisten uusi puoluesihteeri Ilta-Sanomat. 29.6.2019. Viitattu 29.6.2019.
  124. ↑ Arja Juvonen Arja Juvonen. Viitattu 17.5.2017.
  125. ↑ Arja Juvonen palaa perussuomalaisten eduskuntaryhmään – "se ei lähde minusta pois" Iltalehti. 27.6.2017. Viitattu 27.6.2017.
  126. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u Puoluehallitus kokoontui – Halla-aho: Perussuomalaiset erottaa kaikki uuteen ryhmään loikanneet 16.5.2017. Iltalehti. Viitattu 16.5.2017.
  127. ↑ IL:n tiedot: Kansanedustaja Ano Turtiaiselle potkut perussuomalaisista - ”Vahingoittanut puoluetta” www.iltalehti.fi. Viitattu 27.2.2021.
  128. ↑ a b Perussuomalaisten eduskuntaryhmän julkilausuma SYRJINTÄÄ, RASISMIA JA VÄKIVALTAA VASTAAN Yle.
  129. ↑ Vihreät tulistuivat perussuomalaisten rasismilausumasta Aamulehti. 28.5.2011.
  130. ↑ Perussuomalaisten julistuksesta paljon kritiikkiä 27.5.2011. MTV3.
  131. ↑ Hannamari Ahonen: Jussi Halla-ahon seuraajan nimi selviää ehkä jo tänään. Aamulehti 14.6.2012.

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Perussuomalaiset.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Perussuomalaiset&oldid=19936773”