Joosef (Jaakobin poika)

Portugalilainen ääripiirros, jossa esiintyy nimi José (Joosef).

Joosef oli merkittävä henkilö Raamatussa, jossa hän yhdistää kertomukset Aabrahamista, Iisakista ja Jaakobista kertomuksiin israelilaisten orjuudesta Egyptissä ja paluusta sieltä Mooseksen johdolla Kanaaninmaahan. Joosef oli yhdestoista Jaakobin kahdestatoista pojasta ja Raakelin esikoinen sekä myöhemmin koko Egyptin talouden hallitsija faaraon alaisuudessa. Hänestä kerrotaan ensimmäisen Mooseksen kirjan luvuissa 37–50.

Lempilapsesta orjaksi

Friedrich Overbeckin fresko Joosef myydään orjaksi (1816-1817)

Joosef oli toinen isänsä lempilapsista, koska hänen äitinsä oli Jaakobin suuri rakkaus Raakel. Siksi Jaakob teettikin pojalleen tämän täyttäessä 17 vuotta hyvin kauniin ja kalliin vaatteen, jota tämä piti viedessään ruokaa paimenessa olleille veljilleen. Tällaista pukua pitivät yleensä ne joiden ei tarvinnut tehdä työtä, ja se herätti vanhemmissa veljissä suurta kateutta.

Normaalisti Joosefin ei tarvinnut tehdä työtä, ellei halunnut, mutta hän halusi olla ystävällinen veljilleen. Harvinaista kyllä, hän ei etuoikeutetusta asemastaan huolimatta suhtautunut veljiinsä (tarkkaan ottaen velipuoliinsa) mitenkään yliolkaisesti, vaan kohteli näitä ystävällisesti.

Kateelliset vanhemmat veljet olisivat halunneet tappaa hänet, mutta koska heistä vanhin, Ruuben, ei sitä hyväksynyt, he päättivätkin myydä Joosefin orjaksi paikalle osuneille midianilaisille kauppiaille. Kauniin vaatteen he kastoivat vuohipukin vereen ja kertoivat isälleen, että veli oli joutunut leijonan saaliiksi.

Lempilapsen kuolema oli kauhea uutinen: Jaakob itki ja suri, huutaen tuskan vallassa:

» Murehtien menen minä taivaaseen poikani luo!»

- eikä hevin huolinut lohdutuksesta.

Raamatun mukaan Jaakob sanoi: "Ei, minä suren, kunnes menen tuonelaan poikani luo."

Joosef päätyi orjana Egyptiin, missä hän joutui Potifarin, faaraon henkivartioston päällikön, orjaksi. Joosef palveli Potifaria hyvin, mutta Potifarin vaimo syytti häntä aviorikoksesta. Potifar uskoi vaimonsa valheita ja toimitti Joosefin vankilaan.

Vankilassa Joosef selitti faaraon ylimmäisen juomanlaskijan ja faaraon ylimmäisen leipurin unet. Kolmen päivän kuluttua kävi niin kuin Joosef heidän uniensa perusteella ennustikin: ylimmäinen juomanlaskija sai palata työhönsä, mutta leipuri hirtettiin.

Orjasta koko Egyptin talouden hallitsijaksi

Myöhemmin faarao näki unen, jota kukaan ei osannut selittää hänelle. Silloin juomanlaskija muisti ja kertoi faaraolle Joosefista, jonka oli tavannut vankilassa ja osasi selittää unia. Joosef tulkitsi unen merkitsevät seitsemää hyvää ja viljavaa vuotta ja seitsemää nälkävuotta. Kiitollisuuden osoituksena faarao valitsi Joosefin Egyptin taloudenhoitajaksi.

Seitsemän viljavaa vuotta ja niiden jälkeiset katovuodet tulivat niin kuin Joosef oli ennustanutkin. Nälänhädältä Egyptissä kuitenkin vältyttiin, koska viljavien vuosien aikana oli saatu kootuksi varastoon suuret määrät viljaa. Mutta samaan aikaan kuin Egyptissä, tuli katovuosia myös Kanaanin maassa. Jaakob lähetti poikansa ostamaan viljaa Egyptistä, ja he saapuivat Joosefin luo. Joosef kätki faaraon kalleuksia viljan sekaan, ja veljesten paluumatkalla Joosef otti heidät kiinni ja vangitutti heidät. Myöhemmin Joosef päästi veljensä vapaaksi sillä ehdolla, että nämä palaisivat Egyptiin ja toisivat mukanaan nuorimman veljensä, jonka hän tiesi olevan isällensä rakas. Tänä aikana veljekset eivät tunnistaneet Joosefia omaksi veljekseen, koska vuodet olivat vierähtäneet orjuudessa ja myöhemmin Egyptin hovissa. Joosef kuitenkin tunnisti veljensä. Hän valitsi Simeonin panttivangiksi ja antoi muiden veljien palata kotimaahansa. Joosef käski tuoda nuorimman veljen Benjaminin Egyptiin. Veljekset palasivat Egyptiin Benjamin mukanaan, ja Joosef kyseli heidän asioistaan mutta ei paljastanut henkilöllisyyttään. Heidän lähtiessään takaisin Benjaminin säkistä löydettiin kätketty hopeamalja, ja siksi heitä syytettiin varkaudesta. Vasta tämän jälkeen Joosef ilmaisi henkilöllisyytensä, kysyi Jaakobin voinnista ja kutsui tämän perheineen Egyptiin. Jaakob asettui asumaan Egyptiin, Goosenin maakuntaan.

Joosefilla oli kaksi poikaa, Efraim ja Manasse.

Aiheesta muualla

• Joosef suomenkielisessä Raamatussa (1933/1938)