Ero sivun ”Suprajohteisiin perustuva kvanttitietokone” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p "s. luku–luku" |
p Päivitetty artikkelin tietoa, kielenhuoltoa ja korjattu viitteitä. Merkkaus: 2017 source edit |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Suprajohteisiin perustuva kvanttitietokone''' on yksi mahdollinen kvanttitietokoneen fyysisistä toteutustavoista. Siinä valmistetaan nanotason suprajohtavia elektrodeja kytkettynä yhteen [[Josephsonin ilmiö|josephsonin]] liitosten kautta |
'''Suprajohteisiin perustuva kvanttitietokone''' on yksi mahdollinen kvanttitietokoneen fyysisistä toteutustavoista. Siinä valmistetaan nanotason suprajohtavia elektrodeja kytkettynä yhteen [[Josephsonin ilmiö|josephsonin]] liitosten kautta<ref name="gro">{{Kirjaviite |
||
| Nimeke =Josephson effect | Julkaisija =2003 Grolier Multimedia Encyclopedia, Grolier Interactive Inc. | Vuosi =2002 |
| Nimeke =Josephson effect | Julkaisija =2003 Grolier Multimedia Encyclopedia, Grolier Interactive Inc. | Vuosi =2002| Selite =Versio 16.00, Windows XP, 2000, 9x, Me, and NT | Isbn =043965419| |Kieli ={{en}} }}</ref>. Niitä on neljä eri luokkaa [[Varauskubitti|varauskubitti]], [[Vuokubitti|vuokubitti]], [[Faasikubitti|faasikubitti]] ja [[transmon]]. |
||
| Tekijä = | Suomentaja =| Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite =Versio 16.00 |
|||
Windows XP, 2000, 9x, Me, and NT| Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn =043965419| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =| Viitattu = |Kieli ={{en}} }}</ref> Niitä on kolme eri luokkaa [[Varauskubitti|varauskubitti]], [[Vuokubitti|vuokubitti]] ja [[Faasikubitti|faasikubitti]]. |
|||
== Taustaa == |
== Taustaa == |
||
1950-luvulla Dudley Buck kehitti suprajohteisiin perustuvaa tietokonetta, jota kutsuttiin nimellä cryotron. Idea cryotron tapaisista tietokoneista unohtui, mutta idea suprajohteiden käyttämisestä tietokoneiden |
1950-luvulla Dudley Buck kehitti suprajohteisiin perustuvaa tietokonetta, jota kutsuttiin nimellä cryotron. Idea cryotron tapaisista tietokoneista unohtui, mutta idea suprajohteiden käyttämisestä tietokoneiden rakentamisessa jäi elämään<ref>{{Lehtiviite |
||
| Tekijä =Buck, Dudley A. | Otsikko =The Cryotron-A Superconductive Computer Component | Julkaisu = Proceedings of the IRE| Ajankohta =Huhtikuu 1956 | Vuosikerta =44 | Numero =4| Sivut =482–493 | Doi =10.1109/JRPROC.1956.274927 | Issn =0096-8390 | www =http://ieeexplore.ieee.org/document/4052038/| www-teksti =Tutkimus | Kieli ={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://archive.is/trqBu| Nimeke = Dudley Buck's Forgotten Cryotron Computer | Tekijä = Brock, David C. | Julkaisu = IEEE Spectrum | Ajankohta = 19.3.2014 | arkisto=https://web.archive.org/web/20150303232420/http://spectrum.ieee.org/computing/hardware/dudley-bucks-forgotten-cryotron-computer | arkistoitu =3.3.2015 | Viitattu = 21.10.2015 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Kirjaviite| Nimeke =Superconductive Tunnelling and Applications | Julkaisija = Chapman and Hall | Vuosi =1972| Tekijä =Lazlo, Solymar | Luku =16. Computer elements | Sivu =244| Julkaisupaikka =Lontoo | Isbn =0-412-10210-2| www =https://vaari.finna.fi/Record/vaari.1613723 | www-teksti =Tietokanta: Varastokirjasto| Kieli ={{en}} }}</ref>. |
|||
| Tekijä =Buck, Dudley A. | Otsikko =The Cryotron-A Superconductive Computer Component | Julkaisu = Proceedings of the IRE |
|||
| Ajankohta =Huhtikuu 1956 | Vuosikerta =44 | Numero =4| Sivut =482–493 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = |
|||
| Selite = | Tunniste = | Pmid =| Doi =10.1109/JRPROC.1956.274927 | Issn =0096-8390 | Jstor = | Bibcode = | www =http://ieeexplore.ieee.org/document/4052038/| www-teksti =Tutkimus | Tiedostomuoto = | Viitattu =| Kieli ={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://spectrum.ieee.org/computing/hardware/dudley-bucks-forgotten-cryotron-computer |
|||
| Nimeke = Dudley Buck's Forgotten Cryotron Computer |
|||
| Tekijä = Brock , David C. | Julkaisu = IEEE Spectrum |
|||
| Ajankohta = 19.3.2014 | Viitattu = 21.10.2015 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Kirjaviite| Nimeke =Superconductive Tunnelling and Applications | Julkaisija = Chapman and Hall | Vuosi =1972 |
|||
| Tekijä =Lazlo, Solymar | Suomentaja =| Luku =16. Computer elements | Sivu =244 | Sivut = | Selite = |
|||
| Julkaisupaikka =Lontoo | Tunniste = | Isbn =0-412-10210-2 |
|||
| www =https://vaari.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=local&Search_Arg=0-412-10210-2&Search_Code=GKEY%5E*&CNT=50 | www-teksti =Tietokanta: Varastokirjasto | Tiedostomuoto = |
|||
| Viitattu = | Kieli ={{en}} }}</ref> |
|||
1970-luvulla sitä pidettiin lupaavana tapana rakentaa tietokone<ref name="kvant"/><ref name="sta">{{Kirjaviite| Nimeke =Superconductive Tunnelling and Applications | Julkaisija = Chapman and Hall | Vuosi =1972| Tekijä =Lazlo, Solymar | Suomentaja =| Luku =16. Computer elements | Sivu =244 | Sivut =244–255 | Selite =Kirjan luvussa käsitellään cryotron mallia ja siitä kehittyneitä josephsonin liitoksiin pohjautuvia tietokoneita. Sivulla 255 tiivistetään näiden edut ja haitat | Julkaisupaikka =Lontoo| Isbn =0-412-10210-2| www =https://vaari.finna.fi/Record/vaari.1613723 | www-teksti =Tietokanta: Varastokirjasto | Kieli ={{en}} }}</ref><ref name="kvant"/>. Toiveet eivät toteutuneet<ref name="kvant"/>. Suprajohtavista tietokoneista kehittyi ajatus rakentaa suprajohtavia [[kvanttipiste|kvanttipisteitä]], jotka on kytketty josephsonin liitoksilla<ref name="kvant">{{Kirjaviite| Nimeke =Kvanttitietokone | Julkaisija = Terra cognita | Vuosi =2001| Tekijä =Brown, Julian | Suomentaja = Kimmo Pietiläinen | Sivu = 271 | Selite = (Minds, machines and the multiverse: The quest for the quantum computer, 2000| Julkaisupaikka =Helsinki | Isbn =ISBN 952-5202-42-9 }}</ref>. |
|||
| ⚫ | |||
| Tekijä =Lazlo, Solymar | Suomentaja =| Luku =16. Computer elements | Sivu =244 | Sivut =244–255 | Selite =Kirjan luvussa käsitellään cryotron mallia ja siitä kehittyneitä josephsonin liitoksiin pohjautuvia tietokoneita. Sivulla 255 tiivistetään näiden edut ja haitat |
|||
| Julkaisupaikka =Lontoo | Tunniste = | Isbn =0-412-10210-2 |
|||
| www =https://vaari.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=local&Search_Arg=0-412-10210-2&Search_Code=GKEY%5E*&CNT=50 | www-teksti =Tietokanta: Varastokirjasto | Tiedostomuoto = |
|||
| Viitattu = | Kieli ={{en}} }}</ref> Toiveet eivät toteutuneet. Suprajohtavista tietokoneista kehittyi ajatus rakentaa suprajohtavia [[kvanttipiste|kvanttipisteitä]], jotka on kytketty josephsonin liitoksilla.<ref>{{Kirjaviite |
|||
| Nimeke =Kvanttitietokone | Julkaisija = Terra cognita | Vuosi =2001 |
|||
| Tekijä =Brown, Julian | Suomentaja = Kimmo Pietiläinen |
|||
| Luku = | Sivu = 271 | Selite = (Minds, machines and the multiverse: The quest for the quantum computer, 2000 |
|||
| Julkaisupaikka =Helsinki | Tunniste = | Isbn =ISBN 952-5202-42-9 |
|||
| Viitattu = | Kieli = }}</ref> |
|||
== Kirjallisuutta == |
== Kirjallisuutta == |
||
| ⚫ | |||
* {{Kirjaviite |
|||
| www =https://vaari.finna.fi/Record/vaari.1613723 | www-teksti =Tietokanta: Varastokirjasto | | Kieli ={{en}} }} |
|||
| Nimeke =Superconductive Tunnelling and Applications | Julkaisija = Chapman and Hall | Vuosi =1972 |
|||
| Tekijä =Lazlo, Solymar | Suomentaja = |
|||
| Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite = |
|||
| Julkaisupaikka =Lontoo | Tunniste = | Isbn =0-412-10210-2 |
|||
| www =https://vaari.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=local&Search_Arg=0-412-10210-2&Search_Code=GKEY%5E*&CNT=50 | www-teksti =Tietokanta: Varastokirjasto | Tiedostomuoto = |
|||
| Viitattu = | Kieli ={{en}} }} |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
{{viitteet}} |
{{viitteet}} |
||
Versio 5. elokuuta 2021 kello 13.10
Suprajohteisiin perustuva kvanttitietokone on yksi mahdollinen kvanttitietokoneen fyysisistä toteutustavoista. Siinä valmistetaan nanotason suprajohtavia elektrodeja kytkettynä yhteen josephsonin liitosten kautta[1]. Niitä on neljä eri luokkaa varauskubitti, vuokubitti, faasikubitti ja transmon.
Taustaa
1950-luvulla Dudley Buck kehitti suprajohteisiin perustuvaa tietokonetta, jota kutsuttiin nimellä cryotron. Idea cryotron tapaisista tietokoneista unohtui, mutta idea suprajohteiden käyttämisestä tietokoneiden rakentamisessa jäi elämään[2][3][4].
1970-luvulla sitä pidettiin lupaavana tapana rakentaa tietokone[5][6][5]. Toiveet eivät toteutuneet[5]. Suprajohtavista tietokoneista kehittyi ajatus rakentaa suprajohtavia kvanttipisteitä, jotka on kytketty josephsonin liitoksilla[5].
Kirjallisuutta
- Lazlo, Solymar: Superconductive Tunnelling and Applications. Lontoo: Chapman and Hall, 1972. ISBN 0-412-10210-2. Tietokanta: Varastokirjasto. (englanniksi)
Lähteet
- ↑ Josephson effect. Versio 16.00, Windows XP, 2000, 9x, Me, and NT. 2003 Grolier Multimedia Encyclopedia, Grolier Interactive Inc., 2002. ISBN 043965419. (englanniksi)
- ↑ Buck, Dudley A.: The Cryotron-A Superconductive Computer Component. Proceedings of the IRE, Huhtikuu 1956, 44. vsk, nro 4, s. 482–493. doi:10.1109/JRPROC.1956.274927. ISSN 0096-8390. Tutkimus. (englanniksi)
- ↑ Brock, David C.: Dudley Buck's Forgotten Cryotron Computer IEEE Spectrum. 19.3.2014. Arkistoitu 3.3.2015. Viitattu 21.10.2015. (englanniksi)
- ↑ Lazlo, Solymar: ”16. Computer elements”, Superconductive Tunnelling and Applications, s. 244. Lontoo: Chapman and Hall, 1972. ISBN 0-412-10210-2. Tietokanta: Varastokirjasto. (englanniksi)
- ↑ a b c d Brown, Julian: Kvanttitietokone, s. 271. (Minds, machines and the multiverse: The quest for the quantum computer, 2000. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2001. ISBN ISBN 952-5202-42-9.
- ↑ Lazlo, Solymar: ”16. Computer elements”, Superconductive Tunnelling and Applications, s. 244–255. Kirjan luvussa käsitellään cryotron mallia ja siitä kehittyneitä josephsonin liitoksiin pohjautuvia tietokoneita. Sivulla 255 tiivistetään näiden edut ja haitat. Lontoo: Chapman and Hall, 1972. ISBN 0-412-10210-2. Tietokanta: Varastokirjasto. (englanniksi)