Ero sivun ”Baltiansaksalaiset” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
3 merkkiä lisätty ,  10 kuukautta sitten
p
typo
p (Hieman viilausta.)
p (typo)
}}
[[Tiedosto:Medieval Livonia 1260.svg|pienoiskuva|Baltia vuonna 1250. Alueen valtaapitävinä olivat piispat ja Saksalainen ritarikunta (=Livonian Order).]]
'''Baltiansaksalaiset''' ({{k-de|Deutsch-Balten}} tai ''Baltendeutsche'', {{k-lt|Labot Vācbaltieši}}, {{k-et|Baltisakslased}}) olivat etenkin nykyisessä [[Viro]]ssa ja [[Latvia]]ssa asunut [[saksalaiset|etninen saksalaisvähemmistö]]. Saksalaisia asettui asumaan Baltiaan 1100-luvulta. Baltiaa hallinnut aristokratia koostui muinaisten ritarien jälkeläisten ja alueelle myöhemmin Saksasta muuttaneiden lisäksi myös muualta Euroopasta kotoisin olleista aatelisista (esimerkiksi Venäjän palkkaamista sotilaista), jotka olivat Baltiaan asetuttuaan omaksuneet saksan kielen. Saksalaisväestöön kuuluivat lisäksi kaupunkeihin asettuneet saksalaiset kauppiaat ja käsityöläiset, jotka kiltoihin järjestäyneinäjärjestäytyneinä vastasivat kaupunkien hallinnosta.
 
== Historia ==
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikana Itärintama siirtyi kohti Baltiaa syksyllä 1915 vuoden sodankäynnin jälkeen. Tällöin Saksa miehitti Puolan, Liettuan, Kuurinmaan ja eteläisen osan Liivinmaata. Alueesta muodostettiin Saksan armeijan hallitsema [[Ober Ost]], ja sotilaina alueilla toimi [[Saksan keisarikunnan 8. armeija]]. Lopullinen muutos tapahtui syyskuussa 1917, jolloin keisarillisen Saksan joukot ylittivät [[Väinäjoki|Väinäjoen]] valloittivat syyskuun alussa 1917 Riian ja saman kuun lopulla Viron suuret saaret eli [[Saarenmaa]]n, [[Hiidenmaa]]n ja [[Muhu]]n. Itse Viron mannermaan miehitys tapahtui helmikuussa 1918 niin, että Narva oli saksalaisten vallassa 4. maaliskuuta 1918. Samaan aikaan Saksan ja Venäjän välillä solmittu [[Brest-Litovskin rauha]] vahvisti Baltian kuulumisen Saksan valtapiiriin.<ref>Oleh S. Fedyshyn: ''Germany’s Drive to the East and the Ukrainian Revolution 1917–1918''. New Brunswick/New Jersey 1971, ISBN 0-8135-0677-8, S. 257. Kieli={{en}}</ref>
 
Miehityksen myötä jälleen hallitsevaan asemaan päässeet baltiansaksalaiset pyrkivät saamaan Baltian eli [[Vironmaa]]n, [[Liivinmaa]]n ja [[Kuurinmaa]]n osaksi Saksan keisarikuntaa. [[Tarton yliopisto]] Virossa muutettiin ''Landesuniveritätiksi'', ja sen opettajat tuotiin Saksasta.<ref name="Zetterberg 2007, s. 502">Zetterberg 2007, s. 502.</ref> Baltiansaksalaisten muodostama maaneuvosto eli ''Landesrat'' teki ehdotuksen ja hyväksyi [[Baltian herttuakunta|Baltian herttuakunnan]] muodostamisen. Tarkoituksena oli liittää herttuakunta Preussin kuninkaaseen eli Saksan keisariin ja sitä kautta Saksan keisarikuntaan. Hanke ei kuitenkaan toteutunut ennen Saksan romahdusta, joka tapahtui marraskuussa 1918.<ref>Zetterberg 2007, s. 503.</ref>
 
==Baltiansaksalaiset sotien kautta syntyneissä Viron ja Latvian kansallisvaltioissa==
6 585

muokkausta

Navigointivalikko