Ero sivun ”J. K. Kari” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
Viite
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{Korjattava/kuvitus}}
'''Juho Kyösti Kari''', yleensä vain '''J. K. Kari''' ([[30. toukokuuta]] [[1868]] [[Oulu]] – [[19. elokuuta]] [[1921]] [[Kotka (kaupunki)|Kotka]]), oli suomalainen [[opettaja]], [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|Suomen sosialidemokraattisen puolue]]en [[puoluesihteeri]] ja rahastonhoitaja, [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|valtiopäivämies]] sekä [[Suomen senaatti|senaattori]].
'''Juho Kyösti Kari''', yleensä vain '''J. K. Kari''' ([[30. toukokuuta]] [[1868]] [[Oulu]] – [[19. elokuuta]] [[1921]] [[Kotka (kaupunki)|Kotka]]), oli suomalainen [[opettaja]], [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|Suomen sosialidemokraattisen puolue]]en [[puoluesihteeri]] ja rahastonhoitaja, [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|valtiopäivämies]] sekä [[Suomen senaatti|senaattori]].



Versio 31. heinäkuuta 2021 kello 22.25

  Juho Kyösti Kari, yleensä vain J. K. Kari (30. toukokuuta 1868 Oulu19. elokuuta 1921 Kotka), oli suomalainen opettaja, Suomen sosialidemokraattisen puolueen puoluesihteeri ja rahastonhoitaja, valtiopäivämies sekä senaattori.

Elämäkerta

J. K. Karin isä oli merimies Magnus Johansson ja äiti Katarina Galenius. Hän avioitui Anna Kiljanderin (k. 1936) kanssa 1892. Kari pääsi ylioppilaaksi 1888. Toimittuaan sanomalehtimiehenä ja tullivirkailijan hän jatkoi opintojaan, valmistuen kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista 1893. Valmistumisensa jälkeen Kari toimi Koivulan kasvatuslaitoksen opettajana vuosina 1893–1894 ja kansakoulunopettajana Turussa 1894–1905.

1800-luvun loppuvuosina Kari liittyi työväenliikkeeseen ja kohosi nopeasti merkittäviin asemiin. Hän toimi ensin Turun työväenyhdistyksen sihteerinä ja sitten Suomen työväenpuolueen ensimmäisenä puoluesihteerinä ja taloudenhoitajana vuosina 1899–1905. Turun kaupunginvaltuuston jäsen hän oli vuosina 1904–1905, jolloin oli voimassa omistamiseen ja säätyasemaan perustuva äänioikeus. Hän osallistui myös yhtenä ensimmäisistä sosialidemokraateista valtiopäivätyöskentelyyn, toimien porvarissäädyssä Oulun edustajana valtiopäivillä 1904–1905.[1]

Senaattori

Poliittisen uran huippua edusti Karin valinta senaatin talousosaston jäseneksi eli senaattoriksi vuosina 1905–1907. Tätä Mechelinin muodostamaa senaattia kutsuttiin yleisesti työväestön piiristä "ruoskasenaatiksi". Suostuminen toimimaan salkuttomana senaattorina oli hiljattain (1903) Forssan kokouksessa sosialistisen aatemaailman omaksuneelle puolueelle liikaa, ja niin puolue erotti Karin jäsenyydestään Oulun puoluekokouksessa vuonna 1906.

Kesäkuussa 1917 Sosialidemokraattinen puolueen IX puoluekokous antoi J. K. karille hyvityksen ja kutsui hänet uudelleen puolueen jäseneksi. Puolue oli muuttunut ja muuttanut periaatteistaan, sillä Oskari Tokoin johtama senaatti oli tullut valtaan juuri vuonna 1917.

J. K. Kari osallistui jatkuvasti työväenliikkeen keskusteluihin kirjoituksillaan ja hän oli Kotkassa ilmestyvän Eteenpäin-sanomalehden toimittajana. Hän oli myös Suomen Ammattijärjestön sihteerinä ja Kotkan poliisimestarina lyhyitä aikoja sekä eduskunnan työväenasianvaliokunnan sihteerinä. Ennen nimitystään Kotkan kaupunginvaltuuston sihteeriksi, jossa tehtävässä hän toimi kuolemaansa saakka, hän ehti toimia myös Suomen Sahateollisuustyöväen Liiton sihteerinä ja taloudenhoitajana.

Kesällä 1918 Kari valittiin kolmehenkiseen toimikuntaan, joka valmisteli oikeistososialistisen Suomen Sosialidemokraattisen Uudistuspuolueen perustamista.[2]

Kirjoitustyöt

Lehtimiehenä työskennellyt Kari kunnostautui myös työväenkirjallisuuden suomentajana. Jo vuonna 1899, Suomen työväenpuolueen perustamisvuonna, ilmestyi hänen ensimmäinen suomennoksensa, Erfurtin ohjelma, jolla oli suuri merkitys koko suomalaisen työväenliikkeen poliittiselle kehitykselle. Lähes samoihin aikoihin edellisen kanssa ilmestyi Werner Sombartin teos Sosialismi ja sosiaalinen liike 19 vuosisadalla. On vielä mainittava Eduard Bernsteinin Lakko, sen luonne ja vaikutukset (1907), Karl Kautskyn Kristinuskon alkuperä (1909), Eduard Bernsteinin Parlamentarismi ja sosialidemokratia (1909) sekä Kautskyn Lisääntyminen ja kehitys luonnossa sekä yhteiskunnassa (1911).

Teoksia

  • Pelätäänkö kahdenkin säädyn kansanvaltaistuttamista? : sananen hallituksen äänioikeuslakiehdotuksen johdosta ; kirj. Juho Kyösti Kari, Heikki Lindroos ja J. A. Salminen. Suomen sosiaalidemokraattinen puoluehallinto, Helsinki 1904

Toimitustöitä

  • Asiakirjat toiseen Suomen työväenpuolue-kokoukseen Forssassa elok. 17-20 p:nä 1903 ; toim. J. K. Kari. Suomen työväen puoluehallinto, Turku 1903
  • Työväen lauluja ja runoja ; toim. Juho Kyösti Kari. Suomen sosiaalidemokraattinen puoluehallinto, Kotka 1903
  • Ammattiyhdistysliike Saksassa, Englannissa, Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa, Ranskassa, Yhdysvalloissa, Suomessa ja kansainväliset tyäväenjärjestöt. 5, Suomi 1 ; Suomen ammattijärjestön järjestömuotokomitean toimeksiannosta toimittaneet J. K. Kari ja Matti Paasivuori. Suomen ammattijärjestö, Helsinki 1917
  • Ammattiyhdistysliike Saksassa, Englannissa, Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa, Ranskassa, Yhdysvalloissa, Suomessa ja Kansainväliset työväenjärjestöt. 5, Suomi 2 ; Suomen ammattijärjestön järjestömuotokomitean toimenannosta J. K. Kari ja Matti Paasivuori. Suomen ammattijärjestö, Kotka 1919

Suomennoksia

  • Koulusta elämään : neuvoja nuorisolle ; saksasta mukailemalla toimittanut J. K. Kari. Turku 1898, 3. painos J. K. Kari, Turku 1904, 4. painos Isak Julin, Tampere 1911, 5. painos 1915
  • Werner Sombart : Sosialismi ja sosiaalinen liike 19 vuosisadalla : liitteenä aikataulu sosiaalisesta liikkeestä v.v. 1750-1896 ; saksasta suom. J. K. Kari ; alkulause t:ri N. R. af Ursin'in kirjoittama. Suomentaja, Turku 1898-1899
  • Karl Kautsky : Erfurtin ohjelma : periaatteellinen puoli ; saksasta suom. J. K. Kari. Gej. ja K., Tampere 1899, M. V. Vuolukka, Tampere 1907, Tampereen työväen sanomalehti, Tampere 1919 (alkuteos Das Erfurter Programm)
  • William Morris : Ihannemaa ; saksasta suom. J. K. Kari. Työväen kustannusosakeyhtiö, Turku 1900-1901
  • Edvard Bellamy : Vuonna 2000 : katsaus vuoteen 1887 ; saksasta suomentanut J. K. Kari. Työväen sanomalehti, Helsinki 1902, 2. painos 1907, näköispainos Jon Hällström & Salakirjat, Helsinki 2012 (alkuteos Looking backward, 2000-1887) J. K. Karin suomennos Project Gutenbergissä
  • van Kol : Paratiisi maan päälle ; suomentanut J. K. Kari. Lentokirjasia työväelle 1. Ammattilaisten kirjapaino-o.y., Turku 1906
  • Richard Ungewitter : Alastomuus historiallisessa, terveydellisessä, siveellisessä ja taiteellisessa valaistuksessa. 2. painos M. V. Vuolukka, Tampere 1907
  • Eduard Bernstein : Lakko sen luonne ja vaikutukset. Työväen sanomalehti-o.y., Helsinki 1907
  • K. A. Poshitnow : Työläisluokan asema Venäjällä : historiallinen esittely virallisten ja yksityisten tutkimusten sekä tehtaantarkastajain kertomusten mukaan v. 1861 nykyaikaan saakka : 1 vihko ; saksasta suom. J. K. Kari. Suomentaja, Helsinki 1907
  • Anton Menger : Kansanpolitika ; saksasta suomentanut J. K. Kari. Vihtori Kosonen, Helsinki 1908
  • Wilhelm Blos : Kirotut : sosialipolitinen romaani Saksan sosialistilain ajoilta ; saksasta suomentanut J. K. Kari. M. W. Wuolukka, Tampere 1908
  • Jack London : Kunnallisosialismi Englannissa ; saksasta suomentanut J. K. Kari. T. S. Osuuskunta Raivaaja, Lahti 1908
  • Anton Menger : Uusi valtio-oppi ; saksasta suomentanut J. K. Kari. Vihtori Kosonen, Helsinki 1908
  • Werner Sombart : Sosialismi ja sosialinen liike ; tekijän luvalla suomentanut J. K. Kari. Otava 1908
  • Sidney Webb ja Beatrice Webb : Englannin ammattiyhdistysliikkeen historia. 2-3 ; E. Bernsteinin täydentämästä saksalaisesta käännöksestä suomentanut J. K. Kari. Sosialistin kirjapaino osuuskunta, Turku 1909
  • Karl Kautsky : Kristinuskon alkuperä : historiallinen tutkimus ; saksasta suomentanut J. K. Kari. Vihtori Kosonen, Helsinki 1909, Amerikan yhdist. suom. sos. kustannusyhtiöt, Superior, Wisconsin 1918
  • Eduard Bernstein : Parlamentarismi ja sosialidemokratia ; saksasta suomentanut J. K. Kari. Nykyajan ajankysymyksiä. Kansan tahto, Oulu 1909
  • August Bebel : Elämästäni. 1 osa ; saksasta suomentanut J. K. Kari. Kansan tahto, Oulu 1910
  • Karl Kautsky : Lisääntyminen ja kehitys luonnossa sekä yhteiskunnassa ; saksasta suomentanut J. K. Kari. Kyminlaakson työväen sanomalehti- ja kirjapaino-osuuskunta, Kotka 1911

Lähteet

  • Olavi Aaltonen: J. K. Kari. teoksessa Tiennäyttäjät, toim. Hannu Soikkanen, Helsinki, Tammi, 1967. ss. 319–359.
  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 373.

Viitteet

  1. Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 160–161. Helsinki: Otava, 1921.
  2. V. K.: Suomen Sosialidemokraattinen Uudistuspuolue. Alkuvalmistukset. Työn Valta, 4.7.1918.

Aiheesta muualla

Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:
Edeltäjä:
-
Sosialidemokraattisen puolueen puoluesihteeri
1899–1905
Seuraaja:
Yrjö Sirola