Ero sivun ”Puhesyntetisaattori” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
eri kielet - eri laitteet ei ole uskottava väite, lähdepyyntö
{{Lähteetön}}
Rivi 1: Rivi 1:
{{Lähteetön|Männistö-Funk on merkitty lähteeksi vasta vuosia itse artikkelin kirjoittamisen jälkeen.}}

[[File:Dynawrite.jpg|thumb|Puhesyntetisaattori]]
[[File:Dynawrite.jpg|thumb|Puhesyntetisaattori]]

'''Puhesyntetisaattori''' on [[tietokoneohjelma]] tai laite, joka muuntaa tekstin [[Puhesynteesi|synteettiseksi puheeksi]]. Ohjelmallisten puhesyntetisaattorien toiminta edellyttää yleensä, että tietokoneessa on äänikortti. Puhesyntetisaattorilaitteet puolestaan voidaan kytkeä tietokoneen sarja-, rinnakkais- tai usb-porttiin tai vapaaseen korttipaikkaan. Näiden lisäksi tietokoneessa pitää olla ohjelma, joka syöttää tekstin syntetisaattorille sekä mahdollisesti laiteajuri.
'''Puhesyntetisaattori''' on [[tietokoneohjelma]] tai laite, joka muuntaa tekstin [[Puhesynteesi|synteettiseksi puheeksi]]. Ohjelmallisten puhesyntetisaattorien toiminta edellyttää yleensä, että tietokoneessa on äänikortti. Puhesyntetisaattorilaitteet puolestaan voidaan kytkeä tietokoneen sarja-, rinnakkais- tai usb-porttiin tai vapaaseen korttipaikkaan. Näiden lisäksi tietokoneessa pitää olla ohjelma, joka syöttää tekstin syntetisaattorille sekä mahdollisesti laiteajuri.


Rivi 9: Rivi 12:


Puhesyntetisaattoria ei pidä sekoittaa [[vokooderi]]in, jossa äänen varsinainen puhe on ihmisen tuottamaa.
Puhesyntetisaattoria ei pidä sekoittaa [[vokooderi]]in, jossa äänen varsinainen puhe on ihmisen tuottamaa.

==Lähteet==
== Lähteet ==

* {{Lehtiviite| Tekijä = Männistö-Funk, Tiina| Otsikko = Puhetta koneista: ihmismäistä ääntä käyttävät teknologiat teoreettisessa tarkastelussa
* {{Lehtiviite| Tekijä = Männistö-Funk, Tiina| Otsikko = Puhetta koneista: ihmismäistä ääntä käyttävät teknologiat teoreettisessa tarkastelussa
| Julkaisu =Lähikuva - audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu| Ajankohta = 2020| Vuosikerta = 33| Numero =1
| Julkaisu =Lähikuva - audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu| Ajankohta = 2020| Vuosikerta = 33| Numero =1
| Sivut = 9-25| Julkaisupaikka = | Julkaisija =Lähikuva-yhdistys ry| Selite = | Tunniste = | Pmid =
| Sivut = 9-25| Julkaisupaikka = | Julkaisija =Lähikuva-yhdistys ry| Selite = | Tunniste = | Pmid =
| Doi = | Issn = | www =https://doi.org/10.23994/lk.91430| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =| Kieli = | Lopetusmerkki = }}
| Doi = | Issn = | www =https://doi.org/10.23994/lk.91430| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =| Kieli = | Lopetusmerkki = }}

== Katso myös ==
== Katso myös ==

* [[Puhesynteesi]]
* [[Puhesynteesi]]
* [[Vokooderi]]
* [[Vokooderi]]
Rivi 21: Rivi 28:


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==

* [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/11/09/puhuvia-koneita Ylen Elävä arkisto: Puhuvia koneita]
* [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/11/09/puhuvia-koneita Ylen Elävä arkisto: Puhuvia koneita]



Versio 28. heinäkuuta 2021 kello 09.35

Puhesyntetisaattori

Puhesyntetisaattori on tietokoneohjelma tai laite, joka muuntaa tekstin synteettiseksi puheeksi. Ohjelmallisten puhesyntetisaattorien toiminta edellyttää yleensä, että tietokoneessa on äänikortti. Puhesyntetisaattorilaitteet puolestaan voidaan kytkeä tietokoneen sarja-, rinnakkais- tai usb-porttiin tai vapaaseen korttipaikkaan. Näiden lisäksi tietokoneessa pitää olla ohjelma, joka syöttää tekstin syntetisaattorille sekä mahdollisesti laiteajuri.

Yleisimpiä puhesynteesiä hyödyntäviä sovelluksia ovat näkövammaisten käyttämät ruudunlukuohjelmat sekä sellaiset suurennusohjelmat, joissa on puheominaisuus. Puhesynteesin käyttö on kuitenkin lisääntymässä myös esimerkiksi näkevien paikannuslaitteissa ja kodinkoneissa.

Eri kielet vaativat eri ohjelmat tai laitteet.kenen mukaan? Samaan laitteeseen tai ohjelmaan voidaan tietysti sisällyttää tuki useammalla kielelle, mutta usein ne ovat erikoistuneet johonkin tiettyyn kieleen.

Joissakin puhesyntetisaattoreissa on mahdollisuus saada tietokone laulamaan (esim. Vocaloid). Tämä edellyttää vain sitä, että jokaiselle kirjaimelle voidaan määritellä äänen korkeus ja äänen kesto.

Puhesyntetisaattoria ei pidä sekoittaa vokooderiin, jossa äänen varsinainen puhe on ihmisen tuottamaa.

Lähteet

  • Männistö-Funk, Tiina: Puhetta koneista: ihmismäistä ääntä käyttävät teknologiat teoreettisessa tarkastelussa. Lähikuva - audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu, 2020, 33. vsk, nro 1, s. 9-25. Lähikuva-yhdistys ry. Artikkelin verkkoversio.

Katso myös

Aiheesta muualla

Tämä tietotekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.