Ero sivun ”Panthera pardus melas” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p nimi... |
kh |
||
Rivi 28: | Rivi 28: | ||
| commonscat = Panthera pardus melas |
| commonscat = Panthera pardus melas |
||
}} |
}} |
||
'''Panthera pardus melas''' on ainoastaan [[Indonesia]]an kuuluvalla [[Jaava]]n saarella esiintyvä [[leopardi]]n [[alalaji]]. [[Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto]] |
'''Panthera pardus melas''' on ainoastaan [[Indonesia]]an kuuluvalla [[Jaava]]n saarella esiintyvä [[leopardi]]n [[alalaji]]. Kannan koko on 350–525 yksilöä ja [[Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto]] IUCN on määritellyt sen [[äärimmäisen uhanalainen laji|äärimmäisen uhanalaiseksi]]. ''P. p. melas'' on [[jaavantiikeri]]n katoamisen jälkeen myös Jaavan ainoa [[suurkissat|suurkissa]]. |
||
==Taksonomia ja evoluutio== |
==Taksonomia ja evoluutio== |
||
Rivi 35: | Rivi 35: | ||
''Panthera pardus melas'' on [[leopardi]]n (''Panthera pardus'') [[alalaji]]. Morfologisissa ja molekulaarisissa tutkimuksissa alalajin on todettu poikkeavan huomattavasti [[Aasia]]n kaikista muista leopardin alalajeista.<ref name="felid">{{Kirjaviite | Tekijä = José R. Castelló | Nimeke = Felids and Hyenas of the World : Wildcats, Panthers, Lynx, Pumas, Ocelots, Caracals, and Relatives | Vuosi = 2020 | Luku = Javan Leopard | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Princeton University Pres | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-0-691-21186-2 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
''Panthera pardus melas'' on [[leopardi]]n (''Panthera pardus'') [[alalaji]]. Morfologisissa ja molekulaarisissa tutkimuksissa alalajin on todettu poikkeavan huomattavasti [[Aasia]]n kaikista muista leopardin alalajeista.<ref name="felid">{{Kirjaviite | Tekijä = José R. Castelló | Nimeke = Felids and Hyenas of the World : Wildcats, Panthers, Lynx, Pumas, Ocelots, Caracals, and Relatives | Vuosi = 2020 | Luku = Javan Leopard | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Princeton University Pres | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-0-691-21186-2 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
||
''P. p. melas'' on nykyisin [[Jaava]]n ainoa [[Suurkissat|suurkissa]]. [[Borneonpuuleopardi]] (''Neofelis diardi'') katosi saarelta [[Holoseeni|holoseenin]] aikana ja [[jaavantiikeri]] (''[[Panthera tigris]] sondaica'') 1970-luvulla.<ref name="felid" /> Leopardia on tavattu saarella mahdollisesti [[pleistoseeni]]n keskivaiheilta lähtien. Mahdollisesti leviäminen Jaavalle on |
''P. p. melas'' on nykyisin [[Jaava]]n ainoa [[Suurkissat|suurkissa]]. [[Borneonpuuleopardi]] (''Neofelis diardi'') katosi saarelta [[Holoseeni|holoseenin]] aikana ja [[jaavantiikeri]] (''[[Panthera tigris]] sondaica'') 1970-luvulla.<ref name="felid" /> Leopardia on tavattu saarella mahdollisesti [[pleistoseeni]]n keskivaiheilta lähtien. Mahdollisesti leviäminen Jaavalle on tapahtunut [[Sumatra]]n ohi kulkenutta maakangasta pitkin [[Malakan niemimaa]]lta. Leopardia on esiintynyt myös Sumatralla, josta ne katosivat pleistoseenikauden lopulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://zslpublications.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/jzo.12348 | Nimeke = Evolutionary history and conservation significance of the Javan leopard Panthera pardus melas | Tekijä = A. Wilting et. al | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Journal of Zoology, Volume 299, Issue 4, s. 239-250 | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Zoological Society of London | Viitattu = 12.4.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
||
==Koko ja ulkonäkö== |
==Koko ja ulkonäkö== |
||
''P. p. melas'' on [[kissaeläimet|kissaeläimeksi]] suurikokoinen ja jykevä. Leopardin alalajina se on kuitenkin suhteellisen pieni. Naaraat ovat uroksia |
''P. p. melas'' on [[kissaeläimet|kissaeläimeksi]] suurikokoinen ja jykevä. Leopardin alalajina se on kuitenkin suhteellisen pieni. Naaraat ovat uroksia pienempiä. Urosten ruumiin pituus on 77–122 cm ja naaraiden noin 109 cm. Molempien säkäkorkeus on noin 45–70 cm ja paino 3060 kg. Karvoitus on lyhyt ja karkea. Turkki on suhteellisen värikäs ja siihen kuuluu täpläkuviointi. Pohjaväri on syvän punertava selällä ja vaaleampi kyljillä. Vatsapuoli on valkoinen. Myös [[melanismi]] on yleistä. Pää on suhteellisen pieni ja pyöreä. Häntä on pitkä ja tuuhea. Jalat ovat suhteellisen lyhyet. Eturaajat ovat voimakkaat ja takaraajat suhteellisesti solakammat.<ref name="felid" /> |
||
==Levinneisyys ja elinympäristö== |
==Levinneisyys ja elinympäristö== |
||
''P. p. melas'' -alalajia tavataan ainoastaan [[Indonesia]]n kuuluvalla [[Jaava]]n saarella. Leopardia ei esiinny esimerkiksi [[Sumatra]]n ja [[Borneo]]n saarilla. Jaavalla sen levinneisyysalue on laikuttainen. Sitä tavataan etenkin tiheissä trooppisissa sademetsissä saaren lounaisosassa, sekä kuivemmissa lehtimetsissä ja pensaikoissa saaren itäosissa. Saaren keskiosissa sitä tavataan myös [[tiikki|tiikkipuu]]plantaaseilla. Historiallisesti sitä tiedetään tavatun myös [[Kangeansaaret|Kangeansaarilla]], josta ei kuitenkaan tunneta havaintoja sitten vuoden 1983.<ref name="felid" /> |
|||
==Elintavat== |
==Elintavat== |
||
''P. p. melas'' elää pääosin yksin. Aktiivinen se on |
''P. p. melas'' elää pääosin yksin. Aktiivinen se on päivisin ja hämärässä. Etenkin lähellä ihmisasutusta se saattaa olla yöaktiivinen. Kantojen tiheyden on arvioitu olevan [[Gunung Gede Pangrangon kanssallispuisto]]sa 1 yksilö/6 km² ja [[Gunung Halimun Salakin kansallispuisto]]ssa 1/65 km². Oma reviiri merkitään hajumerkein, joita tuotetaan hajurauhasilla varpaiden välissä<!-- interdigital gland --> esimerkiksi puiden raapimisen yhteydessä.<ref name="felid" /> |
||
''P. p. melas'' on oman |
''P. p. melas'' on oman levinnäisyysalueensa [[suurpeto|suurpetojen]] ravintoketjun huipulla jaavantiikerin häviämisen jälkeen. Muut alueen kissaeläimet [[leopardikissa]] ja [[kalastajakissa]] ovat sitä pienempiä. Leopardi on petoeläin ja se saalistaa pääosin pieniä ja keskikokoisia nisäkkäitä. Pieniä saaliita ovat esimerkiksi [[hiiret]] ja [[lepakot]]. Suurempiin lukeutuvat [[muntjakit]], [[villisika|villisiat]], [[timorinkauris]], [[jaavanmakaki]], [[lehtiapinat]] ja [[gibbonit]]. Se voi käydä myös kotieläiminä pidettyjen [[koira|koirien]], [[vuohi|vuohien]] ja [[kana|kanojen]] kimppuun.<ref name="felid" /> |
||
''P. p. melas'' lisääntyy todennäköisesti koko vuoden ympäri. Lisääntyminen saattaa kuitenkin painottua lokakuun ja marraskuun väliselle ajalle. Tiineys kestää 90–106 päivää ja pentuja on kerrallaan 1–4. Emo imettää 100 päivää ja poikasista tulee sukukypsiä 22–28-kuukauden ikäisinä. Tarhaolosuhteissa niiden tiedetään eläneen 20-vuotiaiksi.<ref name="felid" /> |
''P. p. melas'' lisääntyy todennäköisesti koko vuoden ympäri. Lisääntyminen saattaa kuitenkin painottua lokakuun ja marraskuun väliselle ajalle. Tiineys kestää 90–106 päivää ja pentuja on kerrallaan 1–4. Emo imettää 100 päivää ja poikasista tulee sukukypsiä 22–28-kuukauden ikäisinä. Tarhaolosuhteissa niiden tiedetään eläneen 20-vuotiaiksi.<ref name="felid" /> |
||
Rivi 52: | Rivi 52: | ||
==Uhat ja suojelu== |
==Uhat ja suojelu== |
||
[[Tiedosto:COLLECTIE TROPENMUSEUM Groep javanen poseren achter een geschoten panter de jager staat nog met een geweer in zijn hand TMnr 60050676.jpg|thumb|Paikallisia metsästäjiä saaliiksi saamansa leopardin kanssa vuoden 1886 paikkeilla.]] |
[[Tiedosto:COLLECTIE TROPENMUSEUM Groep javanen poseren achter een geschoten panter de jager staat nog met een geweer in zijn hand TMnr 60050676.jpg|thumb|Paikallisia metsästäjiä saaliiksi saamansa leopardin kanssa vuoden 1886 paikkeilla.]] |
||
[[Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto]] |
[[Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto]] IUCN on määritellyt alalajin ''P. p. melas'' [[äärimmäisen uhanalainen laji|äärimmäisen uhanalaiseksi]]. Sen kannan koko on arviolta 350–525 yksilöä. Lisääntyviä täysikasvuisia yksilöitä on ehkä alle 250.<ref name="IUCN" /><!-- eri alalajit osiossa "Population" --> Kaikki sen alakannat ovat pieniä ja uhanalaisia. Suurin yksittäinen kanta esiintyy [[Gunung Halimun Salakin kansallispuisto]]ssa.<ref name="felid" /> |
||
Suurin alalajia uhkaava tekijä on sen elinympäristön häviäminen väestön lisääntymisen ja maanviljelyn leviämisen kautta. Ihmisen toiminnan seurauksena leopardille sopivaa elinympäristöä on vain 5 % Jaavan pinta-alasta.<ref name="felid" /> |
Suurin alalajia uhkaava tekijä on sen elinympäristön häviäminen väestön lisääntymisen ja maanviljelyn leviämisen kautta. Ihmisen toiminnan seurauksena leopardille sopivaa elinympäristöä on vain 5 % Jaavan pinta-alasta.<ref name="felid" /> |
Versio 18. heinäkuuta 2021 kello 07.45
Panthera pardus melas | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
Heimo: | Kissaeläimet Felidae |
Suku: | Suurkissat Panthera |
Laji: | Leopardi pardus |
Alalaji: | melas |
Kolmiosainen nimi | |
Panthera pardus melas |
|
Levinneisyyskartta. |
|
Katso myös | |
Panthera pardus melas Wikispeciesissä |
Panthera pardus melas on ainoastaan Indonesiaan kuuluvalla Jaavan saarella esiintyvä leopardin alalaji. Kannan koko on 350–525 yksilöä ja Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on määritellyt sen äärimmäisen uhanalaiseksi. P. p. melas on jaavantiikerin katoamisen jälkeen myös Jaavan ainoa suurkissa.
Taksonomia ja evoluutio
Panthera pardus melas on leopardin (Panthera pardus) alalaji. Morfologisissa ja molekulaarisissa tutkimuksissa alalajin on todettu poikkeavan huomattavasti Aasian kaikista muista leopardin alalajeista.[2]
P. p. melas on nykyisin Jaavan ainoa suurkissa. Borneonpuuleopardi (Neofelis diardi) katosi saarelta holoseenin aikana ja jaavantiikeri (Panthera tigris sondaica) 1970-luvulla.[2] Leopardia on tavattu saarella mahdollisesti pleistoseenin keskivaiheilta lähtien. Mahdollisesti leviäminen Jaavalle on tapahtunut Sumatran ohi kulkenutta maakangasta pitkin Malakan niemimaalta. Leopardia on esiintynyt myös Sumatralla, josta ne katosivat pleistoseenikauden lopulla.[3]
Koko ja ulkonäkö
P. p. melas on kissaeläimeksi suurikokoinen ja jykevä. Leopardin alalajina se on kuitenkin suhteellisen pieni. Naaraat ovat uroksia pienempiä. Urosten ruumiin pituus on 77–122 cm ja naaraiden noin 109 cm. Molempien säkäkorkeus on noin 45–70 cm ja paino 3060 kg. Karvoitus on lyhyt ja karkea. Turkki on suhteellisen värikäs ja siihen kuuluu täpläkuviointi. Pohjaväri on syvän punertava selällä ja vaaleampi kyljillä. Vatsapuoli on valkoinen. Myös melanismi on yleistä. Pää on suhteellisen pieni ja pyöreä. Häntä on pitkä ja tuuhea. Jalat ovat suhteellisen lyhyet. Eturaajat ovat voimakkaat ja takaraajat suhteellisesti solakammat.[2]
Levinneisyys ja elinympäristö
P. p. melas -alalajia tavataan ainoastaan Indonesian kuuluvalla Jaavan saarella. Leopardia ei esiinny esimerkiksi Sumatran ja Borneon saarilla. Jaavalla sen levinneisyysalue on laikuttainen. Sitä tavataan etenkin tiheissä trooppisissa sademetsissä saaren lounaisosassa, sekä kuivemmissa lehtimetsissä ja pensaikoissa saaren itäosissa. Saaren keskiosissa sitä tavataan myös tiikkipuuplantaaseilla. Historiallisesti sitä tiedetään tavatun myös Kangeansaarilla, josta ei kuitenkaan tunneta havaintoja sitten vuoden 1983.[2]
Elintavat
P. p. melas elää pääosin yksin. Aktiivinen se on päivisin ja hämärässä. Etenkin lähellä ihmisasutusta se saattaa olla yöaktiivinen. Kantojen tiheyden on arvioitu olevan Gunung Gede Pangrangon kanssallispuistosa 1 yksilö/6 km² ja Gunung Halimun Salakin kansallispuistossa 1/65 km². Oma reviiri merkitään hajumerkein, joita tuotetaan hajurauhasilla varpaiden välissä esimerkiksi puiden raapimisen yhteydessä.[2]
P. p. melas on oman levinnäisyysalueensa suurpetojen ravintoketjun huipulla jaavantiikerin häviämisen jälkeen. Muut alueen kissaeläimet leopardikissa ja kalastajakissa ovat sitä pienempiä. Leopardi on petoeläin ja se saalistaa pääosin pieniä ja keskikokoisia nisäkkäitä. Pieniä saaliita ovat esimerkiksi hiiret ja lepakot. Suurempiin lukeutuvat muntjakit, villisiat, timorinkauris, jaavanmakaki, lehtiapinat ja gibbonit. Se voi käydä myös kotieläiminä pidettyjen koirien, vuohien ja kanojen kimppuun.[2]
P. p. melas lisääntyy todennäköisesti koko vuoden ympäri. Lisääntyminen saattaa kuitenkin painottua lokakuun ja marraskuun väliselle ajalle. Tiineys kestää 90–106 päivää ja pentuja on kerrallaan 1–4. Emo imettää 100 päivää ja poikasista tulee sukukypsiä 22–28-kuukauden ikäisinä. Tarhaolosuhteissa niiden tiedetään eläneen 20-vuotiaiksi.[2]
Uhat ja suojelu
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on määritellyt alalajin P. p. melas äärimmäisen uhanalaiseksi. Sen kannan koko on arviolta 350–525 yksilöä. Lisääntyviä täysikasvuisia yksilöitä on ehkä alle 250.[1] Kaikki sen alakannat ovat pieniä ja uhanalaisia. Suurin yksittäinen kanta esiintyy Gunung Halimun Salakin kansallispuistossa.[2]
Suurin alalajia uhkaava tekijä on sen elinympäristön häviäminen väestön lisääntymisen ja maanviljelyn leviämisen kautta. Ihmisen toiminnan seurauksena leopardille sopivaa elinympäristöä on vain 5 % Jaavan pinta-alasta.[2]
Lähteet
- ↑ a b Stein, A.B., Athreya, V., Gerngross, P., Balme, G., Henschel, P., Karanth, U., Miquelle, D., Rostro-Garcia, S., Kamler, J.F., Laguardia, A., Khorozyan, I. & Ghoddousi, A.: Leopard IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021.1. 2020. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i José R. Castelló: ”Javan Leopard”, Felids and Hyenas of the World : Wildcats, Panthers, Lynx, Pumas, Ocelots, Caracals, and Relatives. Princeton University Pres, 2020. ISBN 978-0-691-21186-2. (englanniksi)
- ↑ A. Wilting et. al: Evolutionary history and conservation significance of the Javan leopard Panthera pardus melas Journal of Zoology, Volume 299, Issue 4, s. 239-250. Zoological Society of London. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)