Ero sivun ”William Thomson” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
| alaviitteet = |
| alaviitteet = |
||
}} |
}} |
||
'''William Thomson, Largsin ensimmäinen paroni Kelvin''' (tunnetaan paremmin nimellä '''lordi Kelvin'''; [[26. kesäkuuta]] [[1824]] [[Belfast]], [[Irlanti]] – [[17. joulukuuta]] [[1907]] [[Netherhall]], [[Skotlanti]])<ref name="MAC"/> oli brittiläinen [[fyysikko]], [[matemaatikko]], insinööri ja [[keksijä]], joka tunnetaan erityisesti työstään [[termodynamiikka|termodynamiikan]] parissa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Lindell, Ismo | Nimeke=Sähkön pitkä historia | Sivut=183–185 | Julkaisija=Otatieto | Vuosi=2009 | Julkaisupaikka=Helsinki | Selite="Thomson" | Isbn= 978-951-672-358-0}}</ref> Hän tutki myös [[sähkö]]ä ja [[Analyysi (matematiikka)|matemaattista analyysiä]]. Lisäksi hän oli mukana luomassa [[moderni fysiikka|modernin fysiikan]] periaatteita. Hän on 1800-luvun tieteen suuri nimi. Thomson loi absoluuttisen [[lämpötila]]-asteikon ja sen yksikkö [[kelvin]] on nimetty hänen mukaansa. |
'''William Thomson, Largsin ensimmäinen paroni Kelvin''' (tunnetaan paremmin nimellä '''lordi Kelvin'''; [[26. kesäkuuta]] [[1824]] [[Belfast]], [[Irlanti (saari)|Irlanti]] – [[17. joulukuuta]] [[1907]] [[Netherhall]], [[Skotlanti]])<ref name="MAC"/> oli brittiläinen [[fyysikko]], [[matemaatikko]], insinööri ja [[keksijä]], joka tunnetaan erityisesti työstään [[termodynamiikka|termodynamiikan]] parissa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Lindell, Ismo | Nimeke=Sähkön pitkä historia | Sivut=183–185 | Julkaisija=Otatieto | Vuosi=2009 | Julkaisupaikka=Helsinki | Selite="Thomson" | Isbn= 978-951-672-358-0}}</ref> Hän tutki myös [[sähkö]]ä ja [[Analyysi (matematiikka)|matemaattista analyysiä]]. Lisäksi hän oli mukana luomassa [[moderni fysiikka|modernin fysiikan]] periaatteita. Hän on 1800-luvun tieteen suuri nimi. Thomson loi absoluuttisen [[lämpötila]]-asteikon ja sen yksikkö [[kelvin]] on nimetty hänen mukaansa. |
||
[[Kuva:River Kelvin and Glasgow University - geograph.org.uk - 1276941.jpg|thumb|left|250px|Kelvin-joki ja Glasgow’n yliopisto.]] |
[[Kuva:River Kelvin and Glasgow University - geograph.org.uk - 1276941.jpg|thumb|left|250px|Kelvin-joki ja Glasgow’n yliopisto.]] |
||
Versio 19. kesäkuuta 2021 kello 19.33
| William Thomson | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. kesäkuuta 1824 Belfast, Irlanti |
| Kuollut | 17. joulukuuta 1907 Netherhall, Skotlanti, Yhdistynyt kuningaskunta |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Cambridgen yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja | William Hopkins |
| Instituutti | Glasgow’n yliopisto |
| Oppilaat | William Edward Ayrton |
| Tutkimusalue | fysiikka |
| Tunnetut työt | Kelvin-asteikko |
 Nimikirjoitus |
|
William Thomson, Largsin ensimmäinen paroni Kelvin (tunnetaan paremmin nimellä lordi Kelvin; 26. kesäkuuta 1824 Belfast, Irlanti – 17. joulukuuta 1907 Netherhall, Skotlanti)[1] oli brittiläinen fyysikko, matemaatikko, insinööri ja keksijä, joka tunnetaan erityisesti työstään termodynamiikan parissa.[2] Hän tutki myös sähköä ja matemaattista analyysiä. Lisäksi hän oli mukana luomassa modernin fysiikan periaatteita. Hän on 1800-luvun tieteen suuri nimi. Thomson loi absoluuttisen lämpötila-asteikon ja sen yksikkö kelvin on nimetty hänen mukaansa.
Elämä
Thomsonin isä oli poikansa syntymän aikoihin tekniikan professori Belfastissa, ja hänestä tuli matematiikan professori Glasgow’n yliopistoon. William kävi yliopistoluennoilla kymmenvuotiaasta asti. Lukuvuonna 1838–1839 hän luki tähtitiedettä ja kemiaa. Seuraavana lukuvuonna hän luki luonnonfilosofiaa, nykyiseltä nimeltään fysiikkaa. Opetukseen kuului lämpöoppia, sähköä ja magnetismia. Vuonna 1841 hän siirtyi Cambridgen yliopistoon, suoritti tutkinnon erinomaisin arvosanoin ja pääsi Peterhousen collegen jäseneksi. Matematiikan luento-opetus oli Cambridgessa tuohon aikaan vanhakantaista Charles Babbagen ja kumppanien ponnisteluista huolimatta, mutta ohjaajansa William Hopkinsin johdolla Thomson tutustui ranskalaisten moderneihin ajatuksiin. Hän lähti tutkinnon suoritettuaan Pariisiin, missä Joseph Liouville rohkaisi häntä jatkamaan Michael Faradayn, Charles Augustin de Coulombin ja Siméon Denis Poissonin työtä sähköteorioiden parissa. Tutkiessaan ”sähkönesteen” ominaisuuksia Thomson kehitti uutta metodologiaa, jossa ongelman fysikaalinen osa erotettiin sen matemaattisesta luonteesta.[1]
Kelvin työskenteli Glasgow'n yliopistolla vuodesta 1846 alkaen.[1] Hän oli professori 1846–1899, dekaani 1901–1903 ja kansleri 1904–1907. Viidenkymmenenkolmen professorivuotensa aikana hän ehti opettaa noin 7 000 opiskelijaa, ja julkaista noin 600 tieteellistä artikkelia.[3]
Kelvin teki tiivistä yhteistyötä George Gabriel Stokesin kanssa yli viidenkymmenen vuoden ajan ja satoja heidän välisiään kirjeitä on julkaistu kokoelmana. Monissa kirjeissä käsitellään virtausopin ja lämpöopin samankaltaisuutta. Lämpöopin tutkimustensa pohjalta Thomson ehdotti absoluuttista lämpötila-asteikkoa vuonna 1848. Sen tarkka määritelmä kehittyi vasta paljon myöhemmin, kun energian säilyminen ymmärrettiin paremmin. [1]
Thomson tutki signaalien vaimenemista pitkillä lennätinjohtoreiteillä artikkelissaan On the theory of the electric telegraph (1855). Vuonna 1858 hän patentoi erittäin herkän lennätinvastaanottimen, jota käytettiin Atlantin poikki vedetyn lennätinkaapelin molemmissa päissä.[4] Thomson aateloitiin vuonna 1866 työstään Atlantin ylittävän kaapelin kanssa. Hän otti aatelisnimekseen Kelvin, joka tulee hänen laboratorionsa läheltä kulkeneesta Kelvin nimisestä joesta Glasgow'n yliopiston vieressä.[1] Kelvin oli ensimmäinen, joka sai aatelisarvon tieteellisten saavutustensa takia.[5]
Kelvin on haudattu Westminster Abbeyin, ja hänellä on siellä muistoikkuna, jonka lahjoittivat Englannin ja Amerikan insinöörit.[5]
Lähteet
- ↑ a b c d e Article by: J.J.O'Connor & E.F.Robertson: William Thomson (Lord Kelvin) MacTutor. Viitattu 4.12.2014.
- ↑ Lindell, Ismo: Sähkön pitkä historia, s. 183–185. "Thomson". Helsinki: Otatieto, 2009. ISBN 978-951-672-358-0.
- ↑ Sir William Thomson Baron Kelvin of Largs University of Glasgow. Viitattu 6.12.2014.
- ↑ Nigel Linge: The Trans-Atlantic Telegraph Cable 150th Anniversary Celebration 1858–2008 University of Salford. Viitattu 6.12.2014.
- ↑ a b William Thomson, Lord Kelvin Westminster Abbey. Viitattu 6.12.2014.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta William Thomson Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||
