Ero sivun ”Mikko Porvali” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 28: | Rivi 28: | ||
== Henkilöhistoria == |
== Henkilöhistoria == |
||
Porvali on kasvanut [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomessa]] ja kirjoittanut ylioppilaaksi [[Viitasaaren lukio]]sta vuonna 1999. Hänen isänsä Martti Porvali on työskennellyt nimismiehenä ja syyttäjänä eri puolilla Keski-Suomea.<ref name="SL2011" /> Keskisuomalaisuuden lisäksi Porvali on korostanut [[luovutettu Karjala|rajantakaisia]] [[karjalaiset|karjalaisia]] juuriaan. Porvali tunnustautuu [[uskonto|uskonnoltaan]] [[Suomen ortodoksinen kirkko|ortodoksi]]ksi. Hänen [[puoliso]]nsa on [[toimittaja]] [[Terhi Pirilä-Porvali]]. |
Porvali on kasvanut [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomessa]] ja kirjoittanut ylioppilaaksi [[Viitasaaren lukio]]sta vuonna 1999. Hänen isänsä Martti Porvali on työskennellyt nimismiehenä ja syyttäjänä eri puolilla Keski-Suomea.<ref name="SL2011" /> Keskisuomalaisuuden lisäksi Porvali on korostanut [[luovutettu Karjala|rajantakaisia]] [[karjalaiset|karjalaisia]] juuriaan. Porvali tunnustautuu [[uskonto|uskonnoltaan]] [[Suomen ortodoksinen kirkko|ortodoksi]]ksi. Hänen [[puoliso]]nsa on [[toimittaja]] [[Terhi Pirilä-Porvali]].<ref>Ilkka, Maakunta: [https://ilkkapohjalainen.fi/arkisto/sunnuntaivieraina-pariskunta-terhi-pirila-porvali-ja-mikko-porvali-1.1980844 Sunnuntaivieraina pariskunta Terhi Pirilä-Porvali ja Mikko Porvali]</ref> |
||
Poliisityön lisäksi Porvali on palvellut valmiussotilaana<ref>Rikostutkintaa sotilaspuvussa. ''Keskisuomalainen'' 28.9.2006.</ref> ja [[rauhanturvaaminen|rauhanturvaajana]].<ref>[http://www.lyy.fi/lehti/2_2009/Kuvat/2_09.pdf Lapin ylioppilaslehti 2/2009.]{{deadlink}}</ref> Ennen virkauraansa hän on työskennellyt toimittajana ja avustanut sittemmin useita lehtiä.<ref name=at>[https://atena.fi/kirjailijat/mikko-porvali Mikko Porvali.] Atenakustannus.</ref> |
Poliisityön lisäksi Porvali on palvellut valmiussotilaana<ref>Rikostutkintaa sotilaspuvussa. ''Keskisuomalainen'' 28.9.2006.</ref> ja [[rauhanturvaaminen|rauhanturvaajana]].<ref>[http://www.lyy.fi/lehti/2_2009/Kuvat/2_09.pdf Lapin ylioppilaslehti 2/2009.]{{deadlink}}</ref> Ennen virkauraansa hän on työskennellyt toimittajana ja avustanut sittemmin useita lehtiä.<ref name=at>[https://atena.fi/kirjailijat/mikko-porvali Mikko Porvali.] Atenakustannus.</ref> |
||
| Rivi 38: | Rivi 38: | ||
Porvalin kolmas teos, ''Kaatunut Normandiassa: Suomalaissotilaan tarina'', ilmestyi kesällä 2011 ja kertoo [[Normandian maihinnousu|Normandian maihinnousussa]] kanadalaisissa joukoissa kaatuneesta suomalaisesta sotamies Olavi Nenosesta. Kirja perustuu Olavin isän Kurkijoella vuonna 1923 tekemän henkirikoksen poliisitutkintamateriaaliin sekä Kanadan valtionarkiston tietoihin sotilaansa palvelusvuosista ja kuolemasta. |
Porvalin kolmas teos, ''Kaatunut Normandiassa: Suomalaissotilaan tarina'', ilmestyi kesällä 2011 ja kertoo [[Normandian maihinnousu|Normandian maihinnousussa]] kanadalaisissa joukoissa kaatuneesta suomalaisesta sotamies Olavi Nenosesta. Kirja perustuu Olavin isän Kurkijoella vuonna 1923 tekemän henkirikoksen poliisitutkintamateriaaliin sekä Kanadan valtionarkiston tietoihin sotilaansa palvelusvuosista ja kuolemasta. |
||
Jyväskyläläinen [[Atena Kustannus]] julkaisi jatkosodan suurinta maahanlaskuoperaatiota käsittelevän Porvalin teoksen ''Operaatio Hokki: Päämajan vaiettu kaukopartio'' syksyllä 2011. Kirja valittiin pian ilmestymisensä jälkeen [[Tieto-Finlandia]]-ehdokkaaksi. Teos kertoo Päämajan Tiedusteluosaston yrityksestä hyökätä suuren kaukopartiojoukon voimin [[Petroskoi|Petroskoihin]] aivan jatkosodan viimeisinä päivinä. Hyökkäystä johti kapteeni ja [[Mannerheim-risti|Mannerheim-ristin ritari]] [[Ilmari Honkanen]]. Kuvaus perustuu alkuperäisasiakirjoihin, kirjoittajan isoisän jäämistöön sekä veteraanihaastatteluihin. |
Jyväskyläläinen [[Atena Kustannus]] julkaisi jatkosodan suurinta maahanlaskuoperaatiota käsittelevän Porvalin teoksen ''Operaatio Hokki: Päämajan vaiettu kaukopartio'' syksyllä 2011. Kirja valittiin pian ilmestymisensä jälkeen [[Tieto-Finlandia]] -ehdokkaaksi. Teos kertoo Päämajan Tiedusteluosaston yrityksestä hyökätä suuren kaukopartiojoukon voimin [[Petroskoi|Petroskoihin]] aivan jatkosodan viimeisinä päivinä. Hyökkäystä johti kapteeni ja [[Mannerheim-risti|Mannerheim-ristin ritari]] [[Ilmari Honkanen]]. Kuvaus perustuu alkuperäisasiakirjoihin, kirjoittajan isoisän jäämistöön sekä veteraanihaastatteluihin. |
||
Syksyllä 2012 Porvalilta ilmestyi professori [[Igor Vahros|Igor Vahroksen]] jäämistöön perustuva teos ''Salainen tiedustelija: Päämajan vakoojaupseerin kirjeet''. Vahros toimi nuoruudessaan Päämajan Tiedusteluosastolla Neuvostoliittoon lähetettyjen vakoilijoiden valmentajana ja laati näiden peitetarinoita. Myöhemmin Vahroksesta kehittyi menestynyt tiedemies, mm. Helsingin yliopiston venäjän kielen ja kirjallisuuden pitkäaikainen professori. |
Syksyllä 2012 Porvalilta ilmestyi professori [[Igor Vahros|Igor Vahroksen]] jäämistöön perustuva teos ''Salainen tiedustelija: Päämajan vakoojaupseerin kirjeet''. Vahros toimi nuoruudessaan Päämajan Tiedusteluosastolla Neuvostoliittoon lähetettyjen vakoilijoiden valmentajana ja laati näiden peitetarinoita. Myöhemmin Vahroksesta kehittyi menestynyt tiedemies, mm. Helsingin yliopiston venäjän kielen ja kirjallisuuden pitkäaikainen professori. |
||
Versio 16. kesäkuuta 2021 kello 04.16
| Mikko Porvali | |
|---|---|
 Porvali Helsingin kirjamessuilla lokakuussa 2010 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. huhtikuuta 1980 Petäjävesi |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | poliisi, kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | suomi |
| Tuotannon kieli | suomi |
| Tyylilajit | tietokirjallisuus |
| Aiheet | sotahistoria, vakoilu ja rikos |
| Esikoisteos | Vakoojakoulu (2010) |
| Palkinnot | |
|
Vuoden johtolanka (2017)[1] |
|
| Aiheesta muualla | |
| www.mikkoporvali.fi | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Mikko Pietari Porvali (s. 15. huhtikuuta 1980[2] Petäjävesi) on suomalainen tietokirjailija,[3] jonka teokset edustavat uutta sotahistoriaa. Varsinaiselta ammatiltaan Porvali on rikostutkintaan erikoistunut poliisi. Poliisitutkinnon lisäksi hän on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri.[4]
Henkilöhistoria
Porvali on kasvanut Keski-Suomessa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Viitasaaren lukiosta vuonna 1999. Hänen isänsä Martti Porvali on työskennellyt nimismiehenä ja syyttäjänä eri puolilla Keski-Suomea.[4] Keskisuomalaisuuden lisäksi Porvali on korostanut rajantakaisia karjalaisia juuriaan. Porvali tunnustautuu uskonnoltaan ortodoksiksi. Hänen puolisonsa on toimittaja Terhi Pirilä-Porvali.[5]
Poliisityön lisäksi Porvali on palvellut valmiussotilaana[6] ja rauhanturvaajana.[7] Ennen virkauraansa hän on työskennellyt toimittajana ja avustanut sittemmin useita lehtiä.[3]
Porvalin ensimmäinen kirja on Pauliina Kinnusen kanssa kirjoitettu historiikki Juurtunut näihin tanteriin.
Ensimmäinen yksin kirjoitettu teos Vakoojakoulu: Päämajan asiamieskoulutus jatkosodassa ilmestyi keväällä 2010. Ilmestyminen sai julkisuutta, koska teos käsittelee Suomen Päämajan agenttitiedustelutoimien suhdetta kansainvälisiin sopimuksiin.[8] Kirja sisälsi myös merkittävästi uutta tietoa, sillä sisältö perustuu osittain Porvalin isoisän, vakoojakouluttajana jatkosodan aikana palvelleen terijokisen luutnantin Antti Porvalin, jäämistöön.[9]
Porvalin kolmas teos, Kaatunut Normandiassa: Suomalaissotilaan tarina, ilmestyi kesällä 2011 ja kertoo Normandian maihinnousussa kanadalaisissa joukoissa kaatuneesta suomalaisesta sotamies Olavi Nenosesta. Kirja perustuu Olavin isän Kurkijoella vuonna 1923 tekemän henkirikoksen poliisitutkintamateriaaliin sekä Kanadan valtionarkiston tietoihin sotilaansa palvelusvuosista ja kuolemasta.
Jyväskyläläinen Atena Kustannus julkaisi jatkosodan suurinta maahanlaskuoperaatiota käsittelevän Porvalin teoksen Operaatio Hokki: Päämajan vaiettu kaukopartio syksyllä 2011. Kirja valittiin pian ilmestymisensä jälkeen Tieto-Finlandia -ehdokkaaksi. Teos kertoo Päämajan Tiedusteluosaston yrityksestä hyökätä suuren kaukopartiojoukon voimin Petroskoihin aivan jatkosodan viimeisinä päivinä. Hyökkäystä johti kapteeni ja Mannerheim-ristin ritari Ilmari Honkanen. Kuvaus perustuu alkuperäisasiakirjoihin, kirjoittajan isoisän jäämistöön sekä veteraanihaastatteluihin.
Syksyllä 2012 Porvalilta ilmestyi professori Igor Vahroksen jäämistöön perustuva teos Salainen tiedustelija: Päämajan vakoojaupseerin kirjeet. Vahros toimi nuoruudessaan Päämajan Tiedusteluosastolla Neuvostoliittoon lähetettyjen vakoilijoiden valmentajana ja laati näiden peitetarinoita. Myöhemmin Vahroksesta kehittyi menestynyt tiedemies, mm. Helsingin yliopiston venäjän kielen ja kirjallisuuden pitkäaikainen professori.
Tuotanto
Tietokirjallisuus:
- Juurtunut näihin tanteriin: Jyväskylän Reserviupseerit ry 1932—2007 (yhdessä Pauliina Kinnusen kanssa). Jyväskylä, JRU, 2007. ISBN 978-952-92-2633-7.
- Vakoojakoulu: Päämajan asiamieskoulutus jatkosodassa. Atena, 2010. ISBN 978-951-796-655-9.
- Kaatunut Normandiassa: Suomalaissotilaan tarina. Atena, 2011. ISBN 978-951-796-701-3.
- Operaatio Hokki: Päämajan vaiettu kaukopartio. Atena, 2011. ISBN 978-951-796-760-0.
- Salainen tiedustelija: Suomalaisen vakoojaupseerin kirjeet 1940–44, Atena, 2012. ISBN 978-951-796-849-2.
- Rautasormus ja muita sota-ajan rakkaustarinoita, Atena, 2013. ISBN 978-951-796-890-4.
- Hyökkäyksen edellä: Kaukopartio Kannaksella kesällä 1941, Atena, 2013. ISBN 978-951-796-945-1.
- Vanki, vakooja, sissi, Matti Putkinen (toim. Mikko Porvali) Atena, 2015. ISBN 978-952-300-121-3
- Tiedustelun näkymätön historia - Antiikista maailmansotiin, Atena, 2018. ISBN 978-952-300-401-6
Kaunokirjallisuus:
- Sinisen kuoleman kuva. Karelia Noir I. Atena, 2015. ISBN 978-952-300-158-9.
- Veri ei vaikene. Karelia Noir II. Atena, 2016. ISBN 978-952-300-244-9.
- Kadonneen kaupungin varjo. Karelia Noir III. Atena 2018. ISBN 978-952-300-448-1.
Ruotsissa julkaistut käännösteokset:
- Bakom Röda arméns linjer: Finska fjärrpatrullens sista uppdrag. Lind & Co, 2012. ISBN 978-91-86597-34-4
- Bakom fiendens linjer: Den första finska fjärrpatrullen på Karelska näset. Lind & Co, 2015. ISBN 978-91-86597-83-2
- Fånge, spion, partisan. Lind & Co, 2016. ISBN 978-91-88243-03-4
- Spionskolan. Lind & Co, 2017. ISBN 978-91-88243-25-6
- En blå död. Lind & Co, 2017. ISBN 978-91-74618-08-2
- Blod döljer inget. Lind & Co, 2018. ISBN 978-91-7779-650-3
Lähteet
- ↑ Johtolanka-palkinto jyväskyläläiselle Mikko Porvalille. Yle Uutiset 1.2.2017.
- ↑ Tolonen, Jaana (toim.): Suomen lakimiehet – Finlands jurister 1988, s. 826. Suomen Lakimiesliiton kirjasarja, 99. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus, 1988. ISSN 0585-9530. ISBN 951-640-395-6.
- ↑ a b Mikko Porvali. Atenakustannus.
- ↑ a b Laurila, Petri (toim.): Suomen lakimiehet – Finlands jurister 2011, s. 825. Helsinki: Talentum, 2011. ISBN 978-952-14-1616-3.
- ↑ Ilkka, Maakunta: Sunnuntaivieraina pariskunta Terhi Pirilä-Porvali ja Mikko Porvali
- ↑ Rikostutkintaa sotilaspuvussa. Keskisuomalainen 28.9.2006.
- ↑ Lapin ylioppilaslehti 2/2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Mikko Porvali: Vakoojakoulu: Päämajan asiamieskoulutus jatkosodassa. Erkki Tuomioja (blogi).
- ↑ Sotavangeista tehtiin vakoojia. Helsingin Sanomat 21.5.2010.