Ero sivun ”Pietari Suuren muistopatsas (Tallinna)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Lähteet: - sisällön perusteella voisi ehkä olla tässäkin luokassa
Seasomous (keskustelu | muokkaukset)
266 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{Kuuluisa taideteos
{{Kuuluisa taideteos
| kuva = Peeter Suure ausammas Tallinnas, Peetri platsil, 1911. aasta.jpg
| kuva = Peeter Suure ausammas Tallinnas, Peetri platsil, 1911. aasta.jpg
| nimi = Pietari Suuren muistopatsas
| nimi = Peeter I ausammas<br><small>{{et}}</small>
| nimi 2 =
| nimi 2 = Pietari Suuren patsas
| tekijä =[[Leopold Bernstamm]]
| tekijä = [[Lėopold Bernstamm]]
| valmistumisvuosi = 1910
| valmistumisvuosi = 1910
| taiteenlaji = kuvanveisto
| taiteenlaji = [[veistos]]
| korkeus =
| korkeus =
| leveys =
| leveys =
| syvyys =
| syvyys =
| sijainti = [[Vapauden aukio]]
| sijainti = [[Vapaudenaukio]]
| paikkakunta = [[Tallinna]], [[Viro]]
| paikkakunta = [[Tallinna]], [[Viro]]
| koordinaatit = -
| koordinaatit = 59.4338/N/24.7435/E
}}
}}
'''Pietari Suuren muistopatsas''' oli [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisari]] [[Pietari Suuri|Pietari Suuren]] patsas [[Tallinna]]n nykyisellä [[Vapaudenaukio (Tallinna)|Vapauden aukiolla]] [[Viro]]ssa. Pronssipatsas pystytettiin Baltian Venäjään liittämisen 200-vuotis juhlavuoden aikana syyskuussa 1910 ja se poistettiin vuonna 1922 Viron itsenäistymisen jälkeen. Osa patsaasta sulatettiin [[Viron kruunu|uusiksi sentin kolikoiksi]] ja loppu katosi toisen maailmansodan aikana.


'''Pietari Suuren patsas''' ({{k-et|Peeter I ausammas}}, {{k-ru|памятник Петру I|pamjatnik Petru I}}) oli [[Venäjän keisari]] [[Pietari Suuri|Pietari Suuren]] patsas [[Tallinna]]n nykyisellä [[Vapaudenaukio (Tallinna)|Vapaudenaukio]]lla [[Viro]]ssa.
⚫
==Historia==
⚫
[[Tiedosto:Peeter I kuju Peetri platsil.jpg|thumb|vasen|Patsaan julkistustilaisuus vuonna 1910.]]
⚫
[[Tiedosto:Peeter Suure ausamba lammutamine, 1922.jpg|thumb|vasen|Patsaan poistaminen paikaltaan vuonna 1922.]]
Vuonna 1910 Baltian Venäjään liittämisestä tuli kuluneeksi 200 vuotta. Virossa vuosipäivää muistivat etenkin venäläinen lehdistö ja ortodoksinen kirkko. Juhlavuoteen liittyi myös Pietari Suuren muistopatsaan pystytys Tallinnaan.<ref name="zet">{{Kirjaviite | Tekijä=Zetterberg, Seppo | Nimeke=Viron Historia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2007 | Sivu =471-472 | Tunniste=ISBN 9517465203}}</ref> Ajatuksen patsaasta oli esittänyt ensimmäisenä [[Vironmaan kuvernementti|Vironmaan kuvernementin]] kuvernööri. Patsashanketta varten perustettiin komitea ja rahasto vuonna 1908. Komitea päätti patsaan pystytyspaikan ja järjesti kilpailun sen suunnittelusta. Patsaan suunnittelukipailuun osallistuivat esimerkiksi [[Amandus Adamson]] ja [[August Weizenberg]]. Lopulta kisan voitti<ref name="peeter">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eha.ee/fondiloend/frames/fond_prop.php?id=2653 | Nimeke = Peeter I ausamba püstitamise komitee Tallinnas - EAA.3812 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Rahvusarhiivi | Viitattu = 29.7.2019 | Kieli = {{et}} }}</ref> venäläinen [[Pariisi]]ssa asununut kuvanveistäjä [[Leopold Bernstamm]].<ref name="zet" />


⚫
== Historia ==
⚫
Patsas pystytettiin Tallinnan Vapauden aukiolle eli tuolloiselle Heinätorille<ref name="zet" /> 29. syyskuuta 1910<ref name="peeter" />. Patsaan pystytyksen yhteydessä tori nimettiin uudelleen Pietarin toriksi (''Peeter plats''). Patsaan 50 tonnia painanut jalusta oli tehty [[Suomi|suomalaisesta]] [[graniitti|graniitista]] ja sen kuljetus [[Tallinnan satama|Tallinnan satamas]]ta torille oli vienyt kolme viikkoa. Itse patsas oli tehty [[pronssi]]sta ja sillä oli korkeutta viisi metriä. Patsas kuvasi Pietari suurta toisessa kädessään kaukoputki ja toisessa Tallinnan kartta. Bernstamm kuvaili tsaarin tarkastelevan kotkankatsein äsken valloitettuja alueita.<ref name="zet" />
⚫
[[Kuva: Peeter I kuju Peetri platsil.jpg|vasen|200 px|thumb|Pietari Suuren patsaan julkistustilaisuus vuonna 1910]]
⚫
[[Kuva: Peeter Suure ausamba lammutamine, 1922.jpg|vasen|200 px|thumb|Patsaan poistaminen vuonna 1922]]


Etenkin [[Vironmaan ritarikunta]] juhlisti patsaan julkistusta ja myös [[Viron kieli|virolainen]] liberaali lehti [[Postimees]] julkaisi pitkän Pietaria ja Venäjän valtaa ylistävän kirjoituksen, jossa tuomittiin "Viron separatismi". Toisaalta esimerkiksi tallinnalaiset suurkauppiaat eivät osallistuneet patsaan julkaisutilaisuuteen, vaan he viettivät passiivisen vastarinnan mukaisesti sen sijaan [[Tallinnan suuren killan rakennus|Tallinnan suuren killan rakennuksen]] 500-vuotisjuhlaa. Viron sittemmin itsenäistyttyä patsas päätettiin poistaa torilta vuonna 1922. Viron siirtyessä [[Viron markka|markoista ja penneistä]] [[Viron kruunu|kruunuihin ja sentteihin]] vuonna 1928 patsaan vasen jalka sulatettiin uusiksi yhden sentin kolikoiksi.<ref name="zet" /> Patsaan vartalo katosi puolestaan [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ohtuleht.ee/339939/lati-reovesi-hakkab-eestisse-voolama | Nimeke = Stalnuhhin: "Peeter I monument sümboliseerib järjepidevust." | Tekijä = Tiina Kaukvere | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Õhtuleht | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 29.7.2019 | Kieli = {{et}} }}</ref> Pietarin aukio oli saanut uuden nimen Harjun tori vuonna 1921 ja nykyisen nimensä Vapauden aukio vuonna 1938.<ref name="peeter" />
[[Venäjän keisarikunta|Venäjä]]n tekemästä Viron alueen pohjoisosan valtaamisesta tuli kuluneeksi 200 vuotta syksyllä 1910. [[Vironmaan kuvernementti|Vironmaan kuvernementissa]] vuosipäivää muistivat etenkin [[venäjän kieli|venäjänkielinen]] [[lehdistö]] ja [[Venäjän ortodoksinen kirkko]]. Juhlavuoteen liittyi myös Pietari Suuren patsaan pystytys Tallinnaan.<ref name = zet>{{Kirjaviite | Tekijä=Zetterberg, Seppo | Nimeke=Viron Historia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2007 | Sivu =471-472 | Tunniste=ISBN 9517465203}}</ref> Ajatuksen patsaasta oli esittänyt ensimmäisenä Vironmaan [[kuvernööri]] [[Izmail Korostovets]]. Patsashanketta varten perustettiin komitea ja rahasto vuonna 1908. Komitea päätti patsaan pystytyspaikan ja järjesti kilpailun sen suunnittelusta. Siihen osallistuivat esimerkiksi [[Amandus Adamson]] ja [[August Weizenberg]]. Lopulta kisan voitti<ref name = peeter>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eha.ee/fondiloend/frames/fond_prop.php?id=2653 | Nimeke = Peeter I ausamba püstitamise komitee Tallinnas - EAA.3812 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Rahvusarhiivi | Viitattu = 29.7.2019 | Kieli = {{et}} }}</ref> venäläinen, [[Ranska]]ssa asunut [[kuvanveistäjä]] [[Lėopold Bernstamm]].<ref name = zet/>

⚫
Patsas pystytettiin tuolloiselle Heinätorille 29. syyskuuta 1910<ref name = zet/><ref name = peeter/>. Patsaan pystytyksen yhteydessä tori nimettiin Pietarintoriksi. 50 tonnia painanut patsaan jalusta oli tehty [[Suomi|suomalaisesta]] [[graniitti|graniitista]] ja sen kuljetus [[Tallinnan satama]]sta torille oli vienyt kolme viikkoa. Itse patsas oli tehty [[pronssi]]sta ja sillä oli korkeutta viisi metriä. Patsas kuvasi Pietari Suurta toisessa kädessään [[kaukoputki]] ja toisessa Tallinnan [[kartta]]. Bernstamm kuvaili keisarin tarkastelevan [[kotka]]nkatseella valloitettuja alueita.<ref name = zet/>

[[Kuva: Peter I statue KADRIORG.JPG|250 px|thumb|Rintakuvaksi lyhennetty Pietari Suuren patsas [[Kadriorg|Katariina]]npuistossa 1930-luvun jälkipuoliskolla]]

Etenkin [[Vironmaan ritarikunta]] juhlisti patsaan julkistusta ja myös [[viron kieli|vironkielinen]] [[Postimees]]-lehti julkaisi pitkän Pietaria ja Venäjän valtaa ylistäneen kirjoituksen, jossa "Viron [[separatismi]]" tuomittiin. Toisaalta esimerkiksi tallinnalaiset suurkauppiaat eivät osallistuneet patsaan julkaisutilaisuuteen, vaan he viettivät passiivisen vastarinnan mukaisesti sen sijaan [[Tallinnan suuren killan rakennus|Tallinnan suuren killan rakennuksen]] 500-vuotisjuhlaa.

[[Viron historia#Autonomia ja itsenäistyminen|Viron itsenäistyttyä]] patsas siirettiin pois torilta Pietari Suuren [[kotimuseo]]n pihaan 1922 ja seuraavan vuonna Pietarin aukio nimettiin Vapaudenaukioksi. Patsas paloiteltiin 1925 ja alaosan sanottiin sulatetun [[kolikko|kolikoiksi]], mutta se on todennäköisesti [[kaupunkitarina|vailla todellisuuspohjaa]].<ref>[https://dea.digar.ee/cgi-bin/dea?a=d&d=kaja19250129-1.2.21 "Peetri kuju ei kasutata rahade-löömiseks"]. Kaja nr 27, 29. jaanuar 1925. Lk 3 {{et}}</ref><ref>[https://dea.digar.ee/cgi-bin/dea?a=d&d=paevalehtew19261028.2.26 "Pool tundi riigirahapajas. Kui palju ja kuidas valmistatakse metallraha. Peeter Suurest ei ole raha löödud"]. Päevaleht nr 293, 28. oktoober 1926. Lk 5 {{et}}</ref>

[[Rintakuva]]ksi typistynyt patsas asetettiin kivijalustalle vuonna 1935. Rintakuva leikattiin vielä lyhyemmäksi ja sijoitettiin [[Katariinan palatsi]]n [[puutarha]]an 1938.<ref>Tallina linnamuuseum: ''[http://linnamuuseum.ee/peetrimaja/huvitavat/peeter-suure-ausamba-lugu/ Peeter Suure ausamba lugu Peeter I Majamuuseumi veebilehel]'' {{et}}</ref> Tallinnan rakennushallinnon [[puutarhanhoito]]-osasto lahjoitti [[itärintama (toinen maailmansota)|toisen maailmansodan]] aikaisessa keräyksessä vuonna 1942 ei-[[rauta]]metallia 865 [[kilogramma]]a, mukaan lukien Pietari Suuren rintakuva.

⚫
== Lähteet ==


⚫
==Lähteet==
{{viitteet}}
{{viitteet}}


Versio 13. kesäkuuta 2021 kello 01.37

Peeter I ausammas
(viroksi)
Nimi Peeter I ausammas
(viroksi)
Toinen nimi Pietari Suuren patsas
Tekijä Lėopold Bernstamm
Valmistumisvuosi 1910
Taiteenlaji veistos
Sijainti Vapaudenaukio
Paikkakunta Tallinna, Viro
Koordinaatit 59.4338/N/24.7435/E

Pietari Suuren patsas (vir. Peeter I ausammas, ven. памятник Петру I, pamjatnik Petru I) oli Venäjän keisari Pietari Suuren patsas Tallinnan nykyisellä Vapaudenaukiolla Virossa.

Historia

Pietari Suuren patsaan julkistustilaisuus vuonna 1910
Patsaan poistaminen vuonna 1922

Venäjän tekemästä Viron alueen pohjoisosan valtaamisesta tuli kuluneeksi 200 vuotta syksyllä 1910. Vironmaan kuvernementissa vuosipäivää muistivat etenkin venäjänkielinen lehdistö ja Venäjän ortodoksinen kirkko. Juhlavuoteen liittyi myös Pietari Suuren patsaan pystytys Tallinnaan.[1] Ajatuksen patsaasta oli esittänyt ensimmäisenä Vironmaan kuvernööri Izmail Korostovets. Patsashanketta varten perustettiin komitea ja rahasto vuonna 1908. Komitea päätti patsaan pystytyspaikan ja järjesti kilpailun sen suunnittelusta. Siihen osallistuivat esimerkiksi Amandus Adamson ja August Weizenberg. Lopulta kisan voitti[2] venäläinen, Ranskassa asunut kuvanveistäjä Lėopold Bernstamm.[1]

Patsas pystytettiin tuolloiselle Heinätorille 29. syyskuuta 1910[1][2]. Patsaan pystytyksen yhteydessä tori nimettiin Pietarintoriksi. 50 tonnia painanut patsaan jalusta oli tehty suomalaisesta graniitista ja sen kuljetus Tallinnan satamasta torille oli vienyt kolme viikkoa. Itse patsas oli tehty pronssista ja sillä oli korkeutta viisi metriä. Patsas kuvasi Pietari Suurta toisessa kädessään kaukoputki ja toisessa Tallinnan kartta. Bernstamm kuvaili keisarin tarkastelevan kotkankatseella valloitettuja alueita.[1]

Rintakuvaksi lyhennetty Pietari Suuren patsas Katariinanpuistossa 1930-luvun jälkipuoliskolla

Etenkin Vironmaan ritarikunta juhlisti patsaan julkistusta ja myös vironkielinen Postimees-lehti julkaisi pitkän Pietaria ja Venäjän valtaa ylistäneen kirjoituksen, jossa "Viron separatismi" tuomittiin. Toisaalta esimerkiksi tallinnalaiset suurkauppiaat eivät osallistuneet patsaan julkaisutilaisuuteen, vaan he viettivät passiivisen vastarinnan mukaisesti sen sijaan Tallinnan suuren killan rakennuksen 500-vuotisjuhlaa.

Viron itsenäistyttyä patsas siirettiin pois torilta Pietari Suuren kotimuseon pihaan 1922 ja seuraavan vuonna Pietarin aukio nimettiin Vapaudenaukioksi. Patsas paloiteltiin 1925 ja alaosan sanottiin sulatetun kolikoiksi, mutta se on todennäköisesti vailla todellisuuspohjaa.[3][4]

Rintakuvaksi typistynyt patsas asetettiin kivijalustalle vuonna 1935. Rintakuva leikattiin vielä lyhyemmäksi ja sijoitettiin Katariinan palatsin puutarhaan 1938.[5] Tallinnan rakennushallinnon puutarhanhoito-osasto lahjoitti toisen maailmansodan aikaisessa keräyksessä vuonna 1942 ei-rautametallia 865 kilogrammaa, mukaan lukien Pietari Suuren rintakuva.

Lähteet

  1. ↑ a b c d Zetterberg, Seppo: Viron Historia, s. 471-472. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 9517465203.
  2. ↑ a b Peeter I ausamba püstitamise komitee Tallinnas - EAA.3812 Rahvusarhiivi. Viitattu 29.7.2019. (viroksi)
  3. ↑ "Peetri kuju ei kasutata rahade-löömiseks". Kaja nr 27, 29. jaanuar 1925. Lk 3 (viroksi)
  4. ↑ "Pool tundi riigirahapajas. Kui palju ja kuidas valmistatakse metallraha. Peeter Suurest ei ole raha löödud". Päevaleht nr 293, 28. oktoober 1926. Lk 5 (viroksi)
  5. ↑ Tallina linnamuuseum: Peeter Suure ausamba lugu Peeter I Majamuuseumi veebilehel (viroksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pietari_Suuren_muistopatsas_(Tallinna)&oldid=19828877”