Ero sivun ”Olympiaterminaali” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Coen (keskustelu | muokkaukset)
→‎Historia: + liikanimi
Coen (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 59: Rivi 59:
[[Luokka:Helsingin satama]]
[[Luokka:Helsingin satama]]
[[Luokka:Kaivopuisto]]
[[Luokka:Kaivopuisto]]
[[Luokka:Helsingin rakennukset ja rakennelmat]]

Versio 12. kesäkuuta 2021 kello 05.13

Olympiaterminaali
Osoite Olympiaranta 3, 00140
Sijainti Kaivopuisto, Helsinki[1]
Valmistumisvuosi 16. heinäkuuta 1952 (71 vuotta sitten)
Suunnittelija Aarne Hytönen
Risto-Veikko Luukkonen
Käyttäjä Tallink
Verkkosivut
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Olympiaterminaali (ruots. Olympiaterminalen) on Helsingin Eteläsatamassa sijaitseva sataman osa, joka rakennettiin kesäolympialaisia varten vuonna 1952. Rakennus sijaitsee Kaivopuiston kaupunginosassa.

Nykyisin rakennus toimii Silja Linen Helsingin terminaalina, ja sieltä on säännöllinen yhteys Tukholmaan. Yli 1 500 000 matkustajaa kulkee vuosittain Olympiaterminaalin kautta. Lisäksi terminaalissa palvelee rahanvaihtopiste, pankkiautomaatti ja kahvila-ravintola. Terminaalin on suunnitellut arkkitehtitoimisto Hytönen-Luukkonen. Terminaaliin kuuluu kaksi lauttapaikkaa ja ajoluiskat. Rakennus on suojeltu.[2]

Historia

Olympiaterminaalin nostokurkia 1970-luvulla. Niiden alapuolella näkyy satamaradan kiskoja.

Helsingin Meriasema, sittemmin Olympiaterminaali, avattiin 16. heinäkuuta 1952 juuri ennen olympiakisoja. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Aarne Hytönen ja Risto-Veikko Luukkonen. Ensimmäisenä laivana uutta matkustajapaviljonkia käytti sen avajaispäivänä Tukholmasta tullut S/S Bore I. Se oli myös ensimmäinen laiturista lähtenyt laiva, kun se lähti paluumatkalle illalla kello 19. Seuraavana päivänä saapui S/S Brynhild ja sitä seuraavana päivänä S/S Aallotar. Olympialaituria alkoivat aluksi käyttää Tukholman linjan laivat.[3] Alun perin terminaalia kutsuttiin myös Olympiapaviljongiksi.[4]

Kun Olympiaterminaali valmistui vuonna 1952, sieltä kulki yli 90 000 matkustajaa vuosittain, mutta kuitenkin vain kesä- ja syyssesonkeina. Ympärivuotisen liikennöinnin Silja Line aloitti Olympiaterminaalista Tukholmaan vuonna 1972 ja säännöllisen reittiliikenteen Tallinnaan vuonna 1995. Terminaali ja sen lauttapaikat uusittiin vuosina 1989–1990 isompia aluksia varten.[5]

Tulevaisuus

Olympiaterminaalin käyttö liikenteessä päättyy 2020-luvulla.[6] Tukholman matkustajaliikenne siirtyy Katajanokalle ja Tallinnan liikenne Länsisatamaan. Olympiaterminaali ja sen viereinen Satamatalo ovat suojeltuja, ja niille suunnitellaan uusiokäyttöä.[2] Läheinen Makasiiniterminaali sen sijaan puretaan.[2]

Lähteet

  1. Kaupunginosajako Helsingin karttapalvelu (kartta.hel.fi). Viitattu 12.6.2021.
  2. a b c Salomaa, Marja: Eteläsataman kilpailuohjelma estää pilvenpiirtäjät ja korostaa epäkaupallisuutta Helsingin Sanomat. 28.3.2021. Viitattu 12.6.2021.
  3. Uusi Suomi 16.7.1952 s. 6
  4. Båsk, Irja: Olympiaterminaalia laajennetaan Helsingin Sanomat. 19.8.1998. Viitattu 12.6.2021.
  5. Helsinki, Olympiaterminaali (Satamat -> Silja Linen satamat -> Olympiaterminaali) www.valkeatlaivat.net. Viitattu 17.4.2018.
  6. Bäckgren, Nora: Kuntapolitiikka | Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Jätkäsaaren satamatunnelin rakentamisen, Eteläsataman satamatoiminnot lakkautetaan Helsingin Sanomat. 3.2.2021. Viitattu 12.6.2021.

Aiheesta muualla

Tämä laivoihin tai muuhun vesiliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.