Ero sivun ”Olympiaterminaali” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Kaivopuiston kaupunginosassa |
|||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
| kuvateksti = |
| kuvateksti = |
||
| osoite = Olympiaranta 3, 00140 |
| osoite = Olympiaranta 3, 00140 |
||
| sijainti = [[Kaivopuisto]], [[Helsinki]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://kartta.hel.fi/link/9Wmwps | Nimeke = Kaupunginosajako | Julkaisu = Helsingin karttapalvelu (kartta.hel.fi) | Viitattu = 12.6.2021}}</ref> |
|||
| sijainti = [[Helsinki]], [[Suomi]] |
|||
| koordinaatit = |
| koordinaatit = |
||
| rakennustyyppi = |
| rakennustyyppi = |
||
| perustettu = <!-- Tanssilavat --> |
|||
| valmistumisvuosi = {{Aloituspäivämäärä ja ikä|16|7|1952}} |
| valmistumisvuosi = {{Aloituspäivämäärä ja ikä|16|7|1952}} |
||
| purkuvuosi = |
| purkuvuosi = |
||
| Rivi 34: | Rivi 33: | ||
| kotisivut = https://www.portofhelsinki.fi/matkustajille/olympiaterminaali |
| kotisivut = https://www.portofhelsinki.fi/matkustajille/olympiaterminaali |
||
| huomautukset = |
| huomautukset = |
||
| tanssikausi = |
|||
}} |
}} |
||
'''Olympiaterminaali''' ({{k-sv|Olympiaterminalen}}) on [[Helsinki|Helsingin]] [[Eteläsatama]]ssa sijaitseva [[satama]]n osa, joka rakennettiin [[kesäolympialaiset 1952|kesäolympialaisia]] varten vuonna 1952. Nykyisin rakennus toimii [[Silja Line]]n Helsingin terminaalina, ja sieltä on säännöllinen yhteys [[Tukholma]]an. Yli 1 500 000 matkustajaa kulkee vuosittain Olympiaterminaalin kautta. Lisäksi terminaalissa palvelee rahanvaihtopiste, pankkiautomaatti ja kahvila-ravintola. Terminaalin on suunnitellut arkkitehtitoimisto Hytönen-Luukkonen. Terminaaliin kuuluu kaksi lauttapaikkaa ja ajoluiskat. Rakennus on suojeltu.<ref name="HS">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007886986.html | Nimeke = Eteläsataman kilpailuohjelma estää pilvenpiirtäjät ja korostaa epäkaupallisuutta | Tekijä = Salomaa, Marja | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 28.3.2021 | Viitattu = 12.6.2021}}</ref> |
'''Olympiaterminaali''' ({{k-sv|Olympiaterminalen}}) on [[Helsinki|Helsingin]] [[Eteläsatama]]ssa sijaitseva [[satama]]n osa, joka rakennettiin [[kesäolympialaiset 1952|kesäolympialaisia]] varten vuonna 1952. Rakennus sijaitsee [[Kaivopuisto]]n kaupunginosassa. |
||
Nykyisin rakennus toimii [[Silja Line]]n Helsingin terminaalina, ja sieltä on säännöllinen yhteys [[Tukholma]]an. Yli 1 500 000 matkustajaa kulkee vuosittain Olympiaterminaalin kautta. Lisäksi terminaalissa palvelee rahanvaihtopiste, pankkiautomaatti ja kahvila-ravintola. Terminaalin on suunnitellut arkkitehtitoimisto Hytönen-Luukkonen. Terminaaliin kuuluu kaksi lauttapaikkaa ja ajoluiskat. Rakennus on suojeltu.<ref name="HS">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007886986.html | Nimeke = Eteläsataman kilpailuohjelma estää pilvenpiirtäjät ja korostaa epäkaupallisuutta | Tekijä = Salomaa, Marja | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 28.3.2021 | Viitattu = 12.6.2021}}</ref> |
|||
==Historia== |
==Historia== |
||
[[Kuva:Olympialaituri - ser024514 - hkm.HKMS000005-km0000nmjy.jpg|pienoiskuva|Olympiaterminaalin nostokurkia 1970-luvulla. Niiden alapuolella näkyy [[Helsingin satamarata|satamaradan]] kiskoja.]] |
|||
Helsingin Meriasema, sittemmin Olympiaterminaali, avattiin 16. heinäkuuta 1952 juuri ennen olympiakisoja. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit [[Aarne Hytönen]] ja [[Risto-Veikko Luukkonen]]. Ensimmäisenä laivana uutta matkustajapaviljonkia käytti sen avajaispäivänä [[Tukholma]]sta tullut [[S/S Bore I]]. Se oli myös ensimmäinen laiturista lähtenyt laiva, kun se lähti paluumatkalle illalla kello 19. Seuraavana päivänä saapui [[S/S Brynhild]] ja sitä seuraavana päivänä [[S/S Aallotar]]. Olympialaituria alkoivat aluksi käyttää Tukholman linjan laivat.<ref>Uusi Suomi 16.7.1952 s. 6</ref> |
Helsingin Meriasema, sittemmin Olympiaterminaali, avattiin 16. heinäkuuta 1952 juuri ennen olympiakisoja. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit [[Aarne Hytönen]] ja [[Risto-Veikko Luukkonen]]. Ensimmäisenä laivana uutta matkustajapaviljonkia käytti sen avajaispäivänä [[Tukholma]]sta tullut [[S/S Bore I]]. Se oli myös ensimmäinen laiturista lähtenyt laiva, kun se lähti paluumatkalle illalla kello 19. Seuraavana päivänä saapui [[S/S Brynhild]] ja sitä seuraavana päivänä [[S/S Aallotar]]. Olympialaituria alkoivat aluksi käyttää Tukholman linjan laivat.<ref>Uusi Suomi 16.7.1952 s. 6</ref> |
||
| Rivi 58: | Rivi 59: | ||
[[Luokka:Helsingin satama]] |
[[Luokka:Helsingin satama]] |
||
[[Luokka:Kaivopuisto]] |
[[Luokka:Kaivopuisto]] |
||
[[Luokka:Helsingin rakennukset ja rakennelmat]] |
|||
Versio 12. kesäkuuta 2021 kello 04.59
| Olympiaterminaali | |
|---|---|
 |
|
| Osoite | Olympiaranta 3, 00140 |
| Sijainti | Kaivopuisto, Helsinki[1] |
| Valmistumisvuosi | 16. heinäkuuta 1952 |
| Suunnittelija |
Aarne Hytönen Risto-Veikko Luukkonen |
| Käyttäjä | Tallink |
| Verkkosivut | |
 |
|
Olympiaterminaali (ruots. Olympiaterminalen) on Helsingin Eteläsatamassa sijaitseva sataman osa, joka rakennettiin kesäolympialaisia varten vuonna 1952. Rakennus sijaitsee Kaivopuiston kaupunginosassa.
Nykyisin rakennus toimii Silja Linen Helsingin terminaalina, ja sieltä on säännöllinen yhteys Tukholmaan. Yli 1 500 000 matkustajaa kulkee vuosittain Olympiaterminaalin kautta. Lisäksi terminaalissa palvelee rahanvaihtopiste, pankkiautomaatti ja kahvila-ravintola. Terminaalin on suunnitellut arkkitehtitoimisto Hytönen-Luukkonen. Terminaaliin kuuluu kaksi lauttapaikkaa ja ajoluiskat. Rakennus on suojeltu.[2]
Historia
Helsingin Meriasema, sittemmin Olympiaterminaali, avattiin 16. heinäkuuta 1952 juuri ennen olympiakisoja. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Aarne Hytönen ja Risto-Veikko Luukkonen. Ensimmäisenä laivana uutta matkustajapaviljonkia käytti sen avajaispäivänä Tukholmasta tullut S/S Bore I. Se oli myös ensimmäinen laiturista lähtenyt laiva, kun se lähti paluumatkalle illalla kello 19. Seuraavana päivänä saapui S/S Brynhild ja sitä seuraavana päivänä S/S Aallotar. Olympialaituria alkoivat aluksi käyttää Tukholman linjan laivat.[3]
Kun Olympiaterminaali valmistui vuonna 1952, sieltä kulki yli 90 000 matkustajaa vuosittain, mutta kuitenkin vain kesä- ja syyssesonkeina. Ympärivuotisen liikennöinnin Silja Line aloitti Olympiaterminaalista Tukholmaan vuonna 1972 ja säännöllisen reittiliikenteen Tallinnaan vuonna 1995. Terminaali ja sen lauttapaikat uusittiin vuosina 1989–1990 isompia aluksia varten.[4]
Tulevaisuus
Olympiaterminaalin käyttö liikenteessä päättyy 2020-luvulla.[5] Tukholman matkustajaliikenne siirtyy Katajanokalle ja Tallinnan liikenne Länsisatamaan. Olympiaterminaali ja sen viereinen Satamatalo ovat suojeltuja, ja niille suunnitellaan uusiokäyttöä.[2] Läheinen Makasiiniterminaali sen sijaan puretaan.[2]
Lähteet
- ↑ Kaupunginosajako Helsingin karttapalvelu (kartta.hel.fi). Viitattu 12.6.2021.
- ↑ a b c Salomaa, Marja: Eteläsataman kilpailuohjelma estää pilvenpiirtäjät ja korostaa epäkaupallisuutta Helsingin Sanomat. 28.3.2021. Viitattu 12.6.2021.
- ↑ Uusi Suomi 16.7.1952 s. 6
- ↑ Helsinki, Olympiaterminaali (Satamat -> Silja Linen satamat -> Olympiaterminaali) www.valkeatlaivat.net. Viitattu 17.4.2018.
- ↑ Bäckgren, Nora: Kuntapolitiikka | Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Jätkäsaaren satamatunnelin rakentamisen, Eteläsataman satamatoiminnot lakkautetaan Helsingin Sanomat. 3.2.2021. Viitattu 12.6.2021.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Olympiaterminaali Wikimedia Commonsissa
