Ero sivun ”Aura (kunta)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
| Rivi 79: | Rivi 79: | ||
== Historia == |
== Historia == |
||
{{Pääartikkeli|[[Auran historia]]}} |
{{Pääartikkeli|[[Auran historia]]}} |
||
[[Tiedosto:Lieto ja Aura alueliitokset.svg |
[[Tiedosto:Lieto ja Aura alueliitokset.svg|pienoiskuva|Kartta Auran ja Liedon kuntaliitoksista. Aura muodostettiin Liedon ja Pöytyän osista vuonna 1917.]] |
||
Auran alueelta on löydetty muutamia [[Kivikausi|kivikautisia]] esineitä, kuten talttoja ja vasarakirveitä, mutta muita merkkejä vanhasta asutuksesta ei ole säilynyt. Kaikki nykyisen Auran kylät esiintyivät jo vuoden [[1540]] maakirjassa, mutta ne olivat muiden varsinaissuomalaisten kylien tavoin pieniä.<ref name="suomenmaa1">{{Kirjaviite | Tekijä =Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.) | Nimeke =Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi | Vuosi =1967 | Luku = | Sivu =74 | Julkaisupaikka =Porvoo | Julkaisija =WS | Tunniste = | www = | www-teksti = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> |
Auran alueelta on löydetty muutamia [[Kivikausi|kivikautisia]] esineitä, kuten talttoja ja vasarakirveitä, mutta muita merkkejä vanhasta asutuksesta ei ole säilynyt. Kaikki nykyisen Auran kylät esiintyivät jo vuoden [[1540]] maakirjassa, mutta ne olivat muiden varsinaissuomalaisten kylien tavoin pieniä.<ref name="suomenmaa1">{{Kirjaviite | Tekijä =Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.) | Nimeke =Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi | Vuosi =1967 | Luku = | Sivu =74 | Julkaisupaikka =Porvoo | Julkaisija =WS | Tunniste = | www = | www-teksti = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> |
||
Versio 7. kesäkuuta 2021 kello 20.12
| Aura | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Ilmakuva Auran kunnasta. |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Loimaan seutukunta |
| Kuntanumero | 019 |
| Hallinnollinen keskus | Auran asemanseutu |
| Perustettu | 1917 |
| Kokonaispinta-ala |
95,58 km² 303:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 95,01 km² |
| – sisävesi | 0,57 km² |
| Väkiluku |
3 960 195:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
| – väestötiheys | 41,68 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 19,0 % |
| – 15–64-v. | 60,2 % |
| – yli 64-v. | 20,8 % |
| Äidinkieli | 2022 [4] |
| – suomenkielisiä | 96,8 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,6 % |
| – muut | 2,5 % |
| Kunnallisvero |
8,90 % 136:nneksi suurin 2024 [5] |
| Työttömyysaste | 9,0 % (2013) [6] |
| Kunnanjohtaja | Mika Joki |
| Kunnanvaltuusto | 19 paikkaa |
| 2017–2021[7] • SDP • Kok. • Kesk. • Ps. |
6 6 5 2 |
| www.aura.fi | |
Aura (vanha nimi Prunkkala) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Auran naapurikunnat ovat Lieto, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Pöytyä, Rusko ja Turku. Entisiä naapurikuntia ovat Karinainen, Paattinen, Tarvasjoki, Vahto ja Yläne.
Maantiede
Aura sijaitsee Aurajoen keskijuoksulla, ja joki jakaa kunnan kahteen toisistaan erottuvaan osaan. Itäpuolella vallitsevana maalajina on moreeni, ja maasto on epätasaista korkeimpien mäkien ulottuessa yli 80 metrin korkeudelle merenpinnasta. Joen länsipuolella maasto on alavaa ja maaperä on enimmäkseen savimaata. Luoteessa Auran alue ulottuu kapeana kärkenä alkujaan kahdeksan kunnan rajapyykkiin Kuhankuonoon. Aurajoen tärkein sivujoki Auran alueella on Järvenoja eli Järvijoki, joka saa alkunsa Kuhankuonon luoteispuolella, Pöytyän ja Mynämäen alueilla sijaitsevasta Savojärvestä. Auran alueelle ulottuu luoteessa Kurjenrahkan kansallispuisto.[8] Aura on yksi harvoista kunnista, joissa ei ole yhtään järveä[9]. Aura on lisäksi pinta-alaltaan Manner-Suomen pienin kunta, joka ei käytä kaupunki-nimitystä.
Etäisyyksiä Aurasta
- Forssa 60 km
- Helsinki 160 km
- Huittinen 65 km
- Hämeenlinna 120 km
- Loimaa 35 km
- Salo 40 km
- Tampere 130 km
- Turku 25 km
Kylät ja kulmakunnat
Aurassa on 23 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967)[8]:
|
|
Historia
- Pääartikkeli: Auran historia
Auran alueelta on löydetty muutamia kivikautisia esineitä, kuten talttoja ja vasarakirveitä, mutta muita merkkejä vanhasta asutuksesta ei ole säilynyt. Kaikki nykyisen Auran kylät esiintyivät jo vuoden 1540 maakirjassa, mutta ne olivat muiden varsinaissuomalaisten kylien tavoin pieniä.[8]
Auran kunta on muodostettu kahdesta eri alueesta: Asemanseutu kuului aiemmin Pöytyään, Prunkkala kuului Lietoon. Prunkkala perustettiin Liedon kappeliseurakunnaksi vuonna 1636. Asemanseutu taas sai alkunsa vuonna 1876, jolloin sinne avattiin rautatieasema. Asema merkitsi alueelle suurta nousukautta, ja se kehittyikin hyvin nopeasti. Tämän seurauksena Asemanseutu ja Prunkkala yhdistettiin omaksi kunnakseen vuonna 1917.[10]
Auran ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1683. Nykyinen, vuonna 1804 valmistunut kirkko on rakennettu Mikael Piimäsen johdolla ja Tukholman intendenttikonttorin piirustusten mukaan. Kellotapuli on vuodelta 1774.[8]
Hallinto
Auran kunnanjohtaja vuodesta 2011 on Mika Joki.[11]
Kunnanvaltuustossa on 19 paikkaa, joista kuusi on SDP:n, kuusi kokoomuksen, viisi keskustan ja kaksi perussuomalaisten hallussa kaudella 2017–2021.[7]
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Aurassa oli 3 991 asukasta, joista 2 732 asui taajamissa, 1 179 haja-asutusalueilla ja 80:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Auran taajama-aste on 69,9 %.[13] Auran taajamaväestö jakaantuu kahden eri taajaman kesken[14]:
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Auran asemanseutu | 2 727 |
| 2 | Liedon asemanseutu* | 5 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Liedon asemanseutu ulottuu pääosin Liedon kunnan alueelle.
Uskonnolliset yhteisöt
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Aurassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[15]:
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Auran alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[16] Näiden lisäksi Aurassa toimii lähinnä helluntaiherätykseen lukeutuva Auran Helluntaiseurakunta.[17][18]
Kulttuuriympäristö
Aurassa on kolme Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin kuuluvaa kohdetta: entinen Käyrän kasvatuslaitos, Laukkaniityn kylä ja myös Aurajoen maisematienä ja Vanhana Tampereentienä tunnettu Varkaantie.[19][20][21][22]
Liikenne
Auran halki kulkevat Turun ja Tampereen välinen valtatie 9, josta erkanee kunnan alueella kantatie 41 Huittisiin, Seututie 224 Saloon, Auran keskustasta lähtevä Seututie 222 Turkuun ja kyseisen keskustan halkoo Turun ja Toijalan välinen rautatie. Turun lentoasemalle on matkaa vajaat 20 kilometriä. Henkilöliikenne Auran rautatieasemalla lopetettiin vuonna 1991 ja koko liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1999.[23]
Tunnettuja auralaisia
- Mikko Eloranta (s. 1972), jääkiekkoilija, entinen Ilves-, TPS- ja NHL-pelaaja, syntynyt Aurassa
- Eeva Kuuskoski (s. 1946), MML:n puheenjohtaja, entinen terveys- ja sosiaaliministeri, syntynyt ja viettänyt lapsuutensa Aurassa
- Pekka Päivärinta (s. 1949), kestävyysjuoksija, syntynyt Aurassa
Ruokakulttuuri
Auran pitäjäruoiksi äänestettiin 1980-luvulla sallatti eli rosolli, perunalimppu ja retsikka eli puolukoista tehty marjamämmi.[24]
Lähteet
- ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
- ↑ a b Kuntavaalit 2017, Aura Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ a b c d Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 74. Porvoo: WS, 1967.
- ↑ Järvien lukumäärä eri kunnissa (viranomaisrekistereihin perustuva tieto) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 19.3.2012.
- ↑ Auran kunnan historiaa Auran kunta. Viitattu 26.8.2011.
- ↑ Mika Jokea esitetään Auran kunnanjohtajaksi Yle. Viitattu 28.2.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 16.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Auran helluntaiseurakunta auranhelluntaiseurakunta.fi. Viitattu 29.12.2009.
- ↑ Auranmaan lähetysseurakunta ao-media.net. Viitattu 29.12.2009.
- ↑ Varkaantie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Laukkaniityn kylä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Käyrän kasvatuslaitos Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Aurajoen maisematie Aurajokisäätiö. Viitattu 2.10.2010.
- ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 106. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat. Helsinki: Patakolmonen Ky. S. 18.
Aiheesta muualla
Karttoja
- Senaatin kartasto 1:21 000. XI.18. Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, 1880. Kartan verkkoversio Kansallisarkiston digitaaliarkistossa (viitattu 23.7.2011)
- Suomen taloudellinen kartta 1:100 000. III:4 Loimaa. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1927. Kartan verkkoversio Kansallisarkiston digitaaliarkistossa (viitattu 23.7.2011)