Ero sivun ”Helsingin hovioikeus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
yksi presidentti lisää, kaksi jäsentä lisää |
Lisäsin tiedot henkilötyövuosien ja ratkaistujen asioiden lukumääristä |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Lisäksi [[hovioikeus]] käsittelee ensiasteena eräitä [[virkarikos]]asioita ja toimii ainoana muutoksenhakutuomioistuimena [[sotilasrikos]]asioissa ja [[asianajaja|asianajajien]] kurinpitoasioissa. Helsingin hovioikeus päättää myös [[elinkautinen vankeus|elinkautiseen vankeusrangaistukseen]] tuomittujen vapauttamisesta ehdonalaiseen vapauteen. |
Lisäksi [[hovioikeus]] käsittelee ensiasteena eräitä [[virkarikos]]asioita ja toimii ainoana muutoksenhakutuomioistuimena [[sotilasrikos]]asioissa ja [[asianajaja|asianajajien]] kurinpitoasioissa. Helsingin hovioikeus päättää myös [[elinkautinen vankeus|elinkautiseen vankeusrangaistukseen]] tuomittujen vapauttamisesta ehdonalaiseen vapauteen. |
||
Helsingin hovioikeuden henkilötyövuosien määrä oli vuonna 2020 noin 160. Annettuja ratkaisuja oli 2 616.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://oikeus.fi/hovioikeudet/helsinginhovioikeus/fi/index/toimintajaorganisaatio/toimintakertomukset.html|nimeke=Helsingin hovioikeus - Toimintakertomus 2020 - Sivut 15 ja 4|julkaisu=Oikeus.fi - Hovioikeudet - Helsingin hovioikeus|julkaisija=Tuomioistuinlaitos|viitattu=6.6.2021}}</ref> |
|||
Hovioikeus aloitti toimintansa Kaivopuistossa ns. [[Marmoripalatsi (Helsinki)|Marmoripalatsissa]], ja muutti sieltä vuonna 1984 hovioikeus muutti Radanrakentajantielle [[Itä-Pasila]]an. Marmoripalatsi oli sen jälkeen [[Työtuomioistuin|Työtuomioistuimen]] käytössä. Maaliskuussa 2008 valtioneuvosto päätti vuokrata [[Altia Oyj]]:n pääkonttorin tilat Helsingin [[Salmisaari|Salmisaaressa]] hovioikeuden käyttöön vuodesta 2010 alkaen.<ref>http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Uutiset/1205254170998</ref> Rakennus on [[Helsingin käräjäoikeus|Helsingin käräjäoikeuden]] naapurissa. |
Hovioikeus aloitti toimintansa Kaivopuistossa ns. [[Marmoripalatsi (Helsinki)|Marmoripalatsissa]], ja muutti sieltä vuonna 1984 hovioikeus muutti Radanrakentajantielle [[Itä-Pasila]]an. Marmoripalatsi oli sen jälkeen [[Työtuomioistuin|Työtuomioistuimen]] käytössä. Maaliskuussa 2008 valtioneuvosto päätti vuokrata [[Altia Oyj]]:n pääkonttorin tilat Helsingin [[Salmisaari|Salmisaaressa]] hovioikeuden käyttöön vuodesta 2010 alkaen.<ref>http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Uutiset/1205254170998</ref> Rakennus on [[Helsingin käräjäoikeus|Helsingin käräjäoikeuden]] naapurissa. |
||
Versio 6. kesäkuuta 2021 kello 15.25
Helsingin hovioikeus (ruots. Helsingfors hovrätt) on vuonna 1952 perustettu yleinen muutoksenhakutuomioistuin. Se on yksi Suomen viidestä hovioikeudesta. Helsingin hovioikeuspiiriin kuului keväällä 2020 kolme käräjäoikeutta. Helsingin hovioikeuteen voidaan valittaa Helsingin, Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan käräjäoikeuksien ratkaisuista.[1]
Lisäksi hovioikeus käsittelee ensiasteena eräitä virkarikosasioita ja toimii ainoana muutoksenhakutuomioistuimena sotilasrikosasioissa ja asianajajien kurinpitoasioissa. Helsingin hovioikeus päättää myös elinkautiseen vankeusrangaistukseen tuomittujen vapauttamisesta ehdonalaiseen vapauteen.
Helsingin hovioikeuden henkilötyövuosien määrä oli vuonna 2020 noin 160. Annettuja ratkaisuja oli 2 616.[2]
Hovioikeus aloitti toimintansa Kaivopuistossa ns. Marmoripalatsissa, ja muutti sieltä vuonna 1984 hovioikeus muutti Radanrakentajantielle Itä-Pasilaan. Marmoripalatsi oli sen jälkeen Työtuomioistuimen käytössä. Maaliskuussa 2008 valtioneuvosto päätti vuokrata Altia Oyj:n pääkonttorin tilat Helsingin Salmisaaressa hovioikeuden käyttöön vuodesta 2010 alkaen.[3] Rakennus on Helsingin käräjäoikeuden naapurissa.
Tuomioistuimen toimintaa johtaa hovioikeuden presidentti. 1. marraskuuta 2020 lähtien presidenttinä on toiminut Asko Välimaa, joka siirtyi tehtävään korkeimman oikeuden jäsenen eli oikeusneuvoksen virasta. Hän korvasi eläkkeelle siirtyneen Mikko Könkkölän.[4] Aiemmin hovioikeuden presidenttinä ovat toimineet muun muassa Lauri Melander, Olli Huopaniemi, Kaarlo Ståhlberg, Heikki Mälkki ja Yrjö Hakulinen.
Helsingin hovioikeuden jäseninä ovat toimineet muun muassa Jukka Kemppinen, Matti Kuusimäki, Lauri Lehtimaja, Jukka Lindstedt, Liisa Mansikkamäki, Paavo Nikula, Tuomas Nurmi ja Kirsti Uusitalo.
Ennen Helsingin hovioikeuden perustamista Helsingin raastuvanoikeuden ja ympäröivien tuomiokuntien kihlakunnanoikeuksien päätöksistä valitettiin Turun hovioikeuteen.
Helsingin hovioikeuspiirin käräjäoikeudet
| Käräjäoikeus[1] | Tuomiopiiri | Pääkanslia |
|---|---|---|
| Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus[5] | Espoo, Hanko, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio, Vihti | Espoo |
| Helsingin käräjäoikeus | Helsingin kaupunki | Helsinki |
| Itä-Uudenmaan käräjäoikeus[6] | Itä-Uusimaa: Askola, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Pyhtää, Sipoo, Tuusula, Vantaa | Vantaa |
Lähteet
- ↑ a b Helsingin hovioikeus 2.10.2014. Oikeusministeriö, oikeus.fi. Viitattu 30.11.2014.
- ↑ Helsingin hovioikeus - Toimintakertomus 2020 - Sivut 15 ja 4 Oikeus.fi - Hovioikeudet - Helsingin hovioikeus. Tuomioistuinlaitos. Viitattu 6.6.2021.
- ↑ http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Uutiset/1205254170998
- ↑ Helsingin hovioikeuden presidentiksi Asko Välimaa 2.10.2020. STT Info. Viitattu 12.12.2020.
- ↑ Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus oikeus.fi. Viitattu 4.5.2020.
- ↑ Itä-Uudenmaan käräjäoikeus oikeus.fi. Viitattu 4.5.2020.
Aiheesta muualla
- Helsingin hovioikeuden sivut
- Helsingin hovioikeuden julkaisemia ratkaisuja
Lisää luettavaa aiheesta Laki Helsingin hovioikeuden perustamisesta 1952 on Wikiaineistossa
| ||||||||||