Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Sekalaista

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Sekalaista!

Sekalaista-kahvihuoneessa keskustellaan kaikesta Wikipediaan liittyvästä, joka ei sovi muihin kahvihuoneen osastoihin. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Uusia palkinto- ja huomautusmalline-ehdotuksia

Tässä olisi nyt kolme uutta, alasivuilleni laadittua palkinto- ja huomautusmalline-ehdotusta suomenkieliseen Wikipediaan. (Mainituilla alasivuilla olevia mallineluonnoksia saavat muutkin halukkaat kehitellä ja muokata.)

Ehdotus 1. Otetaan käyttöön dewikin mallineeseen de:Vorlage:Wikiläum pohjautuva palkinto Malline:Wikiläum (työnimi), joka myönnetään 5, 10, 15 tai 20 vuotta toimineelle wikipedistille. Mallineen koodia voi tarkastella täällä ja lopputulos löytyy täältä. Ehdotus saavutti kannatusta jo helmikuussa, mutta kaatui lopulta hyvän suomenkielisen nimen puutteeseen ja omaan viitseliäisyydettömyyteeni viedä asiaa loppuun. Nimiehdotuksia olivat mm. Wikivuosipäivä ja Wikiliikkuja; Nitraus muuten palkittiin äskettäin 15 vuoden wikiurasta häthätään kyhätyllä "Wikifossiili"-palkinnolla, mikä voisi olla myös varteenotettava ehdokas uuden palkinnon nimeksi. Myöntöperusteena voisi olla esim. keskimäärin vähintään 50 tai 75 muokkausta vuosittain useamman vuoden aikana. Myöntövuonna tulisi myös olla ainakin muutama muokkaus, jotta tiedetään, ettei käyttäjä ole lopettanut.

Ehdotus 2. Otetaan käyttöön Malline:Lukittu, jolla tiedotetaan, että kyseessä oleva käyttäjätunnus on lukittu järjestelmänlaajuisesti eikä käyttäjä näin ollen voi kirjautua sisään, saati sitten muokata mitään tai nähdä ilmoituksiaan. Mallineella, jonka koodi ja lopputulos löytyvät täältä, olisi siis tarkoitus korvata lukitun tunnuksen käyttäjäsivu. Tällä vältettäisiin sekä turhat kiitokset ja pingaukset että käyttäjälle mahdollisesti aiheutuva vahinko, jos hänen käyttäjäsivullaan on esim. yksityisyyden piiriin kuuluvaa tietoa, jota hän ei itse enää saa pois. Mallineen vastineita löytyy monista muista kieliversioista sekä sisarprojekteista; vrt. mm. de:Vorlage:Global gesperrter Benutzer ja en:Template:Locked global account.

Ehdotus 3. Otetaan käyttöön jälleen dewikiin pohjautuva Malline:Terveyshuomautus. Sen tarkoituksena olisi ilmoittaa lukijalle, ettei Wikipedia sovellu itsediagnoosiin tai terveysneuvontaan. Nykyinen Wikipedia:Hoito-disklaimeri (olisikohan jo aika keksiä tuollekin asiallisempi nimi?) on hankalasti löydettävissä ja olen törmännyt siihen vain pari kertaa dewikin kautta; näistä jälkimmäisellä pistin koko huomautuksen uusiksi dewikin pohjalta. Ehdotettu malline voitaisiin lisätä lääketiedettä käsittelevien sivujen loppuun, jos tälle keksitään joku järkevä toteutustapa. Koodi ja lopputulos ovat sivulla Käyttäjä:Vyörykkä/Terveyshuomautus; joku teknisesti taitavampi ottakoon pois kopipeistin mukana tulleen ylimääräisen koodin, jolle minä en osaa tehdä mitään. Toteutettu.

--Vyörykkä (keskustelu) 22. huhtikuuta 2021 kello 22.06 (EEST)

Kyllähän nuo kaksi jälkimmäistä olisivat varmaan ihan hyödyllisiä olla olemassa, joten kannatan niiden käyttöönottoa. Palkinnon käyttöönottamisesta ei kai tarvita edes mitään varsinaista päätöstä, niitä on minusta ennenkin tehty ja jaeltu omin päin. Nimi saisi kyllä olla tosiaan suomeksi. Ehkei niiden edes tarvitse olla keskenään samannimisiä: 10 vuotta muokannut voisi olla Wikiliikkuja ja 20 vuotta muokannut käyttäjänä jo Wikiaikainen.--Fotogurachan (keskustelu) 23. huhtikuuta 2021 kello 22.26 (EEST)

Hyvät nimet. --Kärrmes (keskustelu) 23. huhtikuuta 2021 kello 22.30 (EEST)

On todellakin. Jos nuo otetaan käyttöön, niin katselen noita nimiä ihan mielelläni. --Prospero One (keskustelu) 23. huhtikuuta 2021 kello 23.39 (EEST)

Käsitteenä fossiili viittaa yleensä kai kivettyneeseen, liikkumattomaan entiteettiin, kuolleen eliön jäänteeseen. Koen, ettei ketään elävää henkilöä tulisi nimetä julkisesti miksikään fossiiliksi! Wikifossiilia pidän epäonnistuneena nimenä palkinnolle, se olisi pikemmin haukkumissana tai mollaamiseen tarkoitettu ilmaus: "Mikä wikifossiili! Ei ole päässyt tuosta aihepiiristä tai tavasta toimia nykykäytäntöihin..." Eli ehdoton ei-ääni tälle termille "palkintona". Wikiliikkuja sen sijaan on hauskempi otus. Sille kannatus. Vuosimääriin en näin väsyneenä ota kantaa, enkä ehdotuksen muihin kohtiin.--Paju (keskustelu) 26. toukokuuta 2021 kello 06.06 (EEST)

Kyllähän tosiaan toiminnan pitkäaikaisuus voidaan ilmaista monella verausakuvalla. --Urjanhai (keskustelu) 26. toukokuuta 2021 kello 07.39 (EEST)

Erityisesti tuopalkinnon nimi Wikifossiili ei tunnu minustakaan hyvältä, vaikka palkinto, palkitseminen ja saaja ovatkin arvostettavia ja hienoja. Mielelläni vaihtaisin palkinnon nimen vaikka jälkikäteen.--Urjanhai (keskustelu) 26. toukokuuta 2021 kello 07.44 (EEST)

Dewikistä tuli vastaan vandalismintorjunnan yhteydessä tällainen: de:Wikipedia:Verhalten im Notfall ("Wikipedia:Mitä tehdä hätätilanteessa"). Tuonkin käyttöönottoa fiwikissä voisi harkita, ja joku saksaa paremmin osaava voi avata muillekin tuon sivun sisältöä (itse en nyt viitsi). --Vyörykkä (keskustelu) 27. huhtikuuta 2021 kello 14.14 (EEST) edit: Samansuuntainen on näemmä myös enwikissä en:Wikipedia:Responding to threats of harm. --Vyörykkä (keskustelu) 27. huhtikuuta 2021 kello 14.16 (EEST)

Kommentteja? --Vyörykkä (keskustelu) 14. toukokuuta 2021 kello 14.52 (EEST)

 Kannatan. Suomenkielisessä Wikipediassa oli aiemmin (vajaat 20 vuotta sitten) tapana lisätä lääketiedeartikkeleihin varoituslaatikko, jossa huomautettiin, että Wikipediaa kirjoittavat amatöörit ja sairastapauksissa on aina konsultoitava asiantuntijaa. Nyt kun olen terveyttä sivuavia artikkeleja kirjoitellut (esim. ympärileikkaus ja rintaimplantti), olen tullut siihen tulokseen, että tuon sisäntöinen huomautusmalline tarvitaan ehdottomasti. Muutkin Vyörykän ehdotukset kuulostavat järkeviltä. Omasta puolestani ehdotan myös kahta uutta palkintoa: ensimmäinen myönnettäisiin käyttäjille, jotka aktiivisesti osallistuvat laatuarviointeihin (esim. 50 laatuarviointia), toinen taas käyttäjille, jotka ovat kirjoittaneet monta lupaavaa tai hyvää artikkelia (esim. 10 voisi olla sopivan pyöreä luku). Laatuarviointeihin osallistuu tällä hetkellä vain muutama käyttäjä, joten olisi hienoa, jos pyttyjen ja killuttimien avulla voitaisiin houkutella uusia käyttäjiä laadunarvioinnin pariin. Wikifossiili on muuten mielestäni hauska nimi, kannatan sitäkin. --Miihkali ^{(K • M)} 14. toukokuuta 2021 kello 15.59 (EEST)

Ihan hyviä ideoita, mutta onko ideaa miten tuo ensimmäinen laatuarviointijuttu käytännössä toteutettaisiin? En usko, että kovin moni säännöllisesti pitää kirjaa siitä, kuinka monessa laatuarvioinnissa joku käyttäjä on ollut mukana. --Prospero One (keskustelu) 14. toukokuuta 2021 kello 16.27 (EEST)

Yksittäisen käyttäjän osallistumisista laatuarviontihin voi saada karkean arvion hakutoiminnolla: esimerkki. Haussa on käytetty hyväksi sitä, että arkistoidut laatuarvioinnit käyttävät {{Arkistoitu osa}} -mallinetta. --Atraie (keskustelu) 14. toukokuuta 2021 kello 19.01 (EEST)

Siitä vain suunnittelemaan. Osaako joku sanoa, onko tuo mainittu varoituslaatikkomalline yhä olemassa vai onko se poistettu ja jos on, niin koska? Lisäksi vaikka tuon Wikiläumin eri tasoille onkin jo tullut paljon nimiehdotuksia, niin kaikille yhteistä nimeä ei ole vielä löytynyt. Kaikki tasot tulevat samasta koodista, joten yhteinen nimi tarvitaan vielä. Vyörykkä (keskustelu) 15. toukokuuta 2021 kello 00.47 (EEST)

Sairausartikkelien varoitusmallineet

Sairausartikkeleissa olisi tosiaan hyvä olla varoitus lukijalle. Syyhy-artikkeli kuulemma aiheutti aikoinaan ongelmia, kun joku ip oli kirjoitellut sinne mitä sattuu, eikä kukaan ollut valvonut sitä. Ehkä varoitusta ei tarvita rintaimplantti-tyyppisissä artikkeleissa, sillä kukaan tuskin kokeilee sellaisen asentamista kotona. Ehdotetun mallineen ensimmäinen lause "Tämä sivu käsittelee lääketieteellistä aihetta." on tosin minusta turha, sillä senhän lukija jo tietää, ja saattaa siksi lopettaa mallineen lukemisen jo alkuunsa, koska luulee sitä joksikin luokittelumallineeksi. --Savir (keskustelu) 14. toukokuuta 2021 kello 17.28 (EEST)

Kyllä varoituksen olisi hyvä olla rintaimplantinkin artikkelissa ettei kukaan yrittäisi Wikipedian perusteella arvioida onko implantti hajonnut tai kapseloitunut ja pitäisikö hakeutua hoitoon vai ei. Tekstiä voisi tosiaan lyhentää.--Fotogurachan (keskustelu) 14. toukokuuta 2021 kello 17.42 (EEST)

Jep. Miten tuo Terveyshuomautus-mallineiden lisääminen sitten käytännössä toteutettaisiin, botillako? Terveyssivuja kun on kuitenkin melkoisen runsaasti. Vyörykkä (keskustelu) 15. toukokuuta 2021 kello 00.41 (EEST)

Pystyykö ne laittamaan botilla luokkien mukaan? Ehkä se kannattaisi muokata sellaiseksi että sen voi laittaa noihin huuhaa-artikkeleihin joissa kerrotaan D-vitamiinin isojen annosten tervehdtýttävästä vaikutuksesta, kaikelaisten kasvien parantavasta vaikutuksesta ja homeopatiasta. --Linkkerpar™ 15. toukokuuta 2021 kello 01.21 (EEST)

Luulen että pystyy, mutta kun en ole botin omistaja niin en ole varma. Huuhaat taas kannattaisi ottaa pois kokonaan. Vyörykkä (keskustelu) 15. toukokuuta 2021 kello 02.08 (EEST)

Koska vastustusta ei ilmennyt, siirsin tuon Terveyshuomautuksen mallineavaruuteen ja laitoin sen testinä kolmelle sivulle Visual Snow, Mikropsia ja Makropsia. Mallineen muotoilua ja käyttötapaa pohdittakoon myöhemmin. --Vyörykkä (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 14.35 (EEST)

Laatikko on pieni, muistuttaa tynkämallinetta ja on haudattu aivan sivun loppuun. Keskimääräinen lukija tuskin huomaa sitä. --Miihkali ^{(K • M)} 21. toukokuuta 2021 kello 14.37 (EEST)

Tuollainen pieni loppumalline sopisi käytettäväksi automaattisesti kaikkien terveysaiheisten artikkelien lopussa. Huomiokuvake voisi kyllä olla suurempi tai punaisempi. Jos mallineelle halutaan enemmän näkyvyyttä, se voisi olla artikkelin alussa. Sehän on varoitusmalline, jonka tarkoitus on varoittaa lukijaa ennen artikkelin lukemista. Mutta silloin mielestäni sitä tulisi lisäillä vain manuaalisesti, sillä jos se laitetaan tuhansiin artikkeleihin, joista useimmissa se on täysin tarpeeton, lukijat oppivat olemaan välittämättä siitä ja sitten kaikista muistakin varoituksista. Parasta olisi, jos jokainen lukija lukisi varoituksen vain kerran. Ei ole tarpeen muistuttaa lukijaa siitä joka ainoassa artikkelissa. --Savir (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 14.59 (EEST)

Alkuperäinen ideani oli juuri automaattinen käyttö tai lisäys, mutta on epäselvää, miten tuo käytännössä toteutettaisiin. Mitä sanot tästä ulkoasusta? Vyörykkä (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 15.03 (EEST)

Minusta tuo ”Tämä lääketieteellistä aihetta käsittelevä” on huomion kiinnittämiseen tarkoitetussa mallineessa täysin turhaa tekstin pitkitystä, joka saa puolet lukijoista heti menettämään mielenkiintonsa. Siinä voisi lukea yksinkertaisesti jotain tyyliin ”Älä ikinä käytä Wikipediaa diagnoosin tekemiseen, hakeudu lääkäriin jos epäilet sairautta.”--Fotogurachan (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 15.10 (EEST)

Niin, ja minusta tätä mallinetta ei edes pitäisi rajata vain lääketieteellisiin aiheisiin, vaan sitä voisi käyttää muidenkin terveysaiheisten artikkelien yhteydessä. Ehkä se voisi olla näkyvällä paikalla sairausartikkelien alussa mutta "kevyempien" terveysartikkelien lopussa? --Savir (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 15.13 (EEST)

Silloin kannatan kyllä kahta erilaista mallinetta, ulkoasultaan {{Lähteetön}}-mallinetta muistuttavaa ja Viestipohjaa käyttävää mallinetta artikkelin yläosaan ja huomaamattomampaa tynkämallineen kaltaista mallinetta artikkelin alaosaan. Vyörykkä (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 15.22 (EEST)

Se kevyempi loppumalline voisi siis olla esimerkiksi kaikkien sieniaiheisten artikkelien lopussa. Sienet eivät ole lääketiedettä, mutta niiden syöminen on terveyskysymys, ja väärät tiedot tai väärä kuva voivat aiheuttaa terveysvaaran. --Savir (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 15.23 (EEST)

Menee jo holhoamisen puolelle, en kannata. Tieto sienen syömäkelpoisuudesta tai myrkyllisyydestä kuuluu lähteistettynä itse artikkelitekstiin. Se riittää. --Nitraus ^(wikinät) 21. toukokuuta 2021 kello 15.31 (EEST)

Minusta tuo oli ihan hyvä ajatus; mallineen tarkoitushan nimenomaan on varoittaa ettei Wikipedian tietoihin syömäkelpoisuudesta tai myrkyllisyydestä kannata niin kovasti luottaa, eikä sieniä kannata epäluotettavan Wikipedian tekstin perusteella itse yrittää erotella. Tosin koska mallineen tekstin kannattaisi huomion kiinnittääkseen ja säilyttääkseen olla mahdollisimman lyhyt, mallineesta voisi olla vähän eri versioita eri aihepiireihin. Sienen artikkelissa voisi lukea esim. ”Älä käytä Wikipediaa syötävien sienten tunnistamiseen.” tai ”Älä käytä Wikipediaa syötävien ja myrkyllisten sienten erottamiseen.”--Fotogurachan (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 15.37 (EEST)

Periaatteessa voisin kannattaa ehdotusta erilaisista versioista eri aihepiireihin, vaikka se saattaisikin johtaa lopulta siihen, että jokin huomautus lisättäisiin kaikille sivuille. Epäluotettavuus kun ei rajoitu pelkästään lääketiede- tai sieniartikkeleihin. Vyörykkä (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 15.44 (EEST)

Niin, mutta yleensä kukaan ei kuole Wikipedia-artikkelin epäluotettavuuteen. Näiden ideahan on kai juuri se, että syötyään Wikipedian perusteella väärin tunnistetun sienen tai jätettyään menemättä lääkäriin Wikipedia-diagnoosin perusteella niinkin voi käydä.--Fotogurachan (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 16.00 (EEST)

En söisi sientä edes Facebookin perusteella.--Urjanhai (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 19.26 (EEST)

Itselleni tuli tässä sama ajatus kuin Savirille: jotenkin tämä malline vaikuttaisi olevan luonteeltaan sellainen, että se kuuluisi pikemminkin artikkelin alkuun kuin loppuun. Mahtaako tästä olla jotain ohjetta tai periaattetta, millä perusteella mallineet ovat joko arttikkelin alussa tai lopussa? Alussa viestitään lukijalle Wikipedian mahdollisista yleisistä tai artikkelispesifeistä puutteista ym.? Lopussa on metajuttuja?--Urjanhai (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 19.24 (EEST)

Ehdotus uudenlaisesta varoitusmallineesta koskien sisällöltään mahdollisesti järkyttäviä artikkeleita

En ole varma, onko täällä jo kehitelty jokin tällainen, mutta kannattaisin uuden mallineen luomista (otsikossa oleellinen). Tällaisen mallineen voisi lisätä mm. sotaa, sairauksia, terroritekoja, suuronnettomuuksia ym. koskeviin artikkeleihin. Wikipedialla on kaikenikäisiä lukijoita, emmekä tieteenkään halua, että meidän tietosanakirjamme aiheuttaa kenellekkään traumoja. --𝐇ä^hä 26. toukokuuta 2021 kello 18.41 (EEST)

Wikiuran pituus

Fossilipalkinnosta mieleeni tuli sellainen pikkujuttu, että vuosia laskiessa voitaisiin ottaa huomioon vain sellaiset kalenterivuodet, joina käyttäjä on tehnyt vähintään yhden muokkauksen, joka ei ole trollausta. --Miihkali ^{(K • M)} 21. toukokuuta 2021 kello 14.38 (EEST)

Wikiprojekti huomautusmallineille

Olen jo pidempään halunnut perustaa projektin, jossa paranneltaisiin käyttäjien huomautusmallineita (Luokka:Käyttäjän huomautusmallineet) ja tehtäisiin niitä lisää joko itse tai ottamalla mallia muista wikeistä. Mallineet ovat hyvä keino säästää kokeneiden käyttäjien aikaa, kun samoja asioita ei tarvitse kirjoittaa itse aina uudestaan, mutta ne ovat usein myös ensimmäinen viesti, jonka uusi käyttäjä saa ja ehkä ensimmäinen kerta, kun hän tajuaa, ettei hän ole yksin täällä puuhailemassa, vaan että muut ihmiset näkevät välittömästi mitä hän tekee, ja siksi mallineisiin kannattaisi panostaa. Jotain nykyisestä panostuksesta ehkä kertoo se, että monissa mallineissa ei ole edes ohjeita mallineen käyttäjille. (Esimerkki ohjeettomasta mallineesta, ja koko malline on hieman kyseenalainen.)

Itse haluaisin panostaa siihen, että hyväntahtoisille käyttäjille annettavat huomautukset olisivat mahdollisimman ystävällisiä ja informatiivisia, ja että ne lisäksi kannustaisivat käyttäjää hakemaan rohkeasti apua, jos mallineen ohjeet eivät riitä. Esim. enwikissä on monta vaihtoehtoa Tervetuloa-mallineille, ja niistä voi valita tilanteen mukaan sen, joka vaikuttaisi sopivan juuri kyseiselle käyttäjälle. Yksittäisiin vanhoihin mallineisiin ei kannata tehdä isoja muutoksia, ja siksi paras keino olisikin mielestäni tehdä projekti, jossa voisi listata mahdollisesti korjattavia tai käytöstä poistoa kaipaavia mallineita (Malline:Vaaliwiki?), ja sen lisäksi voidaan tehdä uusia mallineita. Olisiko tällaiseen projektiin mukaanlähtijöitä? Artikkeleihin vaikuttavat mallineet eivät siis kuulu projektiin, ja kaikki isommat muutokset pitää tietenkin hyväksyttää kahvihuoneessa, esim. jos muokkauspainikkeisiin ehdotettaisiin muutoksia. -kyykaarme (keskustelu) 31. toukokuuta 2021 kello 10.43 (EEST)

Pisimpään muokkaamattomana pysynyt artikkeli?

Mielenkiinnon vuoksi kysyn tällaista, kun äskettäin muokkaamani artikkeli Ulla Kaasinen oli säilynyt koskemattomana lähes 10v 5kk. Tuleeko kenellekään mieleen vastaavaa? --Pihamies (keskustelu) 30. huhtikuuta 2021 kello 20.41 (EEST)

Toiminnot:Kuolleet sivut. --Anr (keskustelu) 30. huhtikuuta 2021 kello 20.43 (EEST)

En muista ulkoa, mutta sivulta Toiminnot:Kuolleet sivut tuon näkee eli kauimmin muokkaamatta on ollut artikkeli Objektivismi (ontologia), johon viimeisin muutos on tehty 6. syyskuuta 2007 ja sekin botilla. Vyörykkä (keskustelu) 30. huhtikuuta 2021 kello 20.43 (EEST)

Ahaa, olikin näin helppoa. --Pihamies (keskustelu) 30. huhtikuuta 2021 kello 20.56 (EEST)

Juuri hiljan joku tuli jossain muualla (vai oliko se sittenkin täällä?) maininneeksi tuon saman kuolleet sivut (hiukan huono suomenkielinen nimitys, piti ihan sitä varten katsoa, mikä se oikeasti on), niin heti toki riensin muokkaamaan jotaibn kärkipään sivua, mutta en tuota ensimmäisenä olevaa kun aihe oli outo.--Urjanhai (keskustelu) 3. toukokuuta 2021 kello 08.38 (EEST)

Niillehän voi tehdä vaikka kielenhuoltoa jos ei muuta, niin voivat osua jonkun tarkkailulistalle ja herättää mielenkiinnon. --Abc10 (keskustelu) 3. toukokuuta 2021 kello 10.12 (EEST)

Vau. Tämä oli ihan mielenkiintoinen kysymys vaikkei tullut mieleen ennen kuin se kysyttiin. --Lax (keskustelu) 30. huhtikuuta 2021 kello 21.44 (EEST)

En tiedä, onko tämä keskustelu vielä aktiivinen, mutta Suomen kunnanvaakunoihin perehtyneenä vastaan on tullut useita artikkeleita, jossa viimeisin muokkaus on tehty aikavälillä 2009-2011. --𝐇ä^hä 26. toukokuuta 2021 kello 18.36 (EEST)

Benin jatkuu...

Aiemmin keskusteltiin luokasta Benin, johon kulttuurinavigaattori on yrittänyt panostaa. Ajattelin katsoa onko edistystä tapahtunut, ja vilkaisin artikkelia Laraïba Seibou. Paitsi että se on kielellisesti heikkoa Translate Google -tuotantoa, se ei mielestäni myöskään vastaa lähteitä, joista yksi on tyhjä sivu. Huomautukseni jälkeen lähteeksi vaihtui en.wikipedian kopio. Pyytäisin jonkun toisen vahvistusta näkemykselleni ja ehdotuksia, mitä tulisi tehdä. Kaikki Kulttuurinavigaattorin artikkelit pitäisi kenties tarkistaa, mutta minulle ei ole siihen aikaa eikä energiaa. --Abc10 (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 10.06 (EEST)

Toinen: Punaisten linkki naiset -kilpailuun panoksena on mm. artikkeli Reckya Madougou. Lähteet ovat yhtä lukuun ottamatta ranskaa, josta hän on sanonut ettei osaa. Viimeinen lähde Mon combat pour la parole osoittaa Worldcat-sivulle enkä ainakaan minä saa kirjaa luettavaksi. Kokeilin kolmea selainta, mutta preview-teksti hävisi saman tien. Ehkä on joku selain vielä, jolla se onnistuu. Niin, ja artikkelin teksti on Translate Googlea, muutamin sananmuunnoksin. Yksi lyhyt lause on lisätty englanninkielisestä lähteestä, joka siis on luettu. --Abc10 (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 10.50 (EEST)

Toisinaan näkee että www-kenttää käytetään väärin viittaamaan luettelosivuun verkossa eikä sivuun, jossa kirjan sisältö olisi luettavissa. En tiedä tähän muuta keinoa kuin jatkuva koulutus kentän väärästä käytöstä (joka ei näytä tehoavan). Edit: lisäsin täsmennyksen ohjeeseen Malline:Kirjaviite/ohje, en usko että tehoaa jos ohjetta ei kuitenkaan lueta.. Ipr1 (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 12.32 (EEST)

Tuo on visuaalisen muokkaimen roskatoiminto. Linkki on täysin ohjeen vastainen, mutta eipä visuaalista muokkainta muutenkaan ole tarkoitettu muokkaamiseen. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 5. toukokuuta 2021 kello 16.26 (EEST)

Kolmas satunnaisesti valittu artikkeli Elvire Adjamonsi, punaisten linkkien naisista sekin. Lähde Elvire ADJAMONSI (Cotonou, Bénin) | Viadeo ei sisällä tietoja, joita sillä on lähteistetty, ei myöskään spla.pro, joka ilmoitettu lähteeksi kahdesti, toinen merkitty ranskankieliseksi ja viittauspäiväksi February 28, 2019. Molemmat englanninkielisiä. --Abc10 (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 11.34 (EEST)

Pääongelmahan tässä lienee, että alkutekstin epätarkkuudet, näennäislähteistykset ja lähteettömyydet siirtyvät käännökseen sellaisinaan ja kääntämisessä syntyy mahdollisesti lisää epätarkkuuksia tai ainakin huonoa kieltä. Esim. ranskan La maudite = kirottu nainen, englannin The accursed on joko yksikkö tai monikko ja mitä tahansa sukupuolta. Huvittava yksityiskohta: yllä mainittu ja en-wikistä käännetty Elvire Adjamonsi, jonka puutteisiin Abc10 aivan oikein kiinnitti huomiota ja jota hiukan yritin jo parannella, on en-wikiin alun perin käännetty hepreankielisestä wikipediasta. Kuinkahan kaukana nyt ollaan jo alkuperäisistä lähteistä? -Ochs (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 15.43 (EEST)

Asiaa sivuten, jos käytetään lähteenä käännöstä verkkosivusta (tekijä ei ymmärrä itse ko. kieltä) pitäisikö se merkitä jotenkin viitteeseen? Automaattiset käännökset voivat joskus olla ymmärrettäviä ja joskus täysin pielessä. Nykyisellään viitemalline ei tue moista selkeällä tavalla. Ipr1 (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 12.28 (EEST)

Asiaa koskevaa varsinaista käytäntöä ei ole olemassa. Hyvä olisi, että käyttäisi vain sellaisia lähteitä, joiden kieltä itse ymmärtää, mutta itsekään en aina tätä noudata. Tästä käytiin aikoinaan keskustelua Paranajan keskustelusivulla juurikin omaan toimintaani liittyen. Vyörykkä (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 12.39 (EEST)

Kyllä minun mielestäni käännöstyökaluja saa käyttää, jos a) noudattaa lähdekritiikkiä eli ei lisää mitään sellaista mistä ei ole täysin varma että käännöksen asiasisältö vastaa alkuperäistä, b) katsoo että tuotetun sisällön kieli on kunnollista ja c) varmistaa että tuntee itse aiheen niin hyvin, että pystyy arvioimaan sekä käännöksenä oikeellisuutta että asiasisällön oikeellisuutta ja lähteen luotettavuutta. Kun mitä tahansa diipadaapaa saa tuupata suomenkielisistä lähteistä, eikä koira perään hauku niin kysymys on silloin työkalun käyttötavasta eikä työkalusta. --Urjanhai (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 13.16 (EEST)

Tein juuri Afrikka-sivun käyttäjäsivuni alasivuksi. Siitä käy ilmi, että olen kirjoittanut yhteensä 136 Afrikkaa, Länsi-Afrikkaa tai Beniniä koskevaa artikkelia. Jos ajatellaan, että jokaisessa artikkelissa on käytetty keskimäärin viisi lähdettä, niiden kokonaismäärä olisi 680. Suurin määrä on artikkelissa nigerialaisesta laulajasta Yemi Aladesta, jossa on 72 viitettä lähteisiin. Vanha vainoojani Abc10 nostaa tikunnokkaan virheellisesti merkittyjä lähteitä kolmesta artikkelista, onko se paljon vai vähän? Ja pyrinkö tahallisesti vääristelemään tietoja artikkeleissa? No en varmasti. Teinkö virheitä, kyllä!

Pyysin Abc:ta ottamaan asian esille artikkelin keskustelusivulla, johon nämä asiat kaiken järjen mukaan kuuluisivat, mutta hän halusi ottaa asian esille täällä Kahvihuoneessa. On kummallista, että joissakin keskusteluaiheen otsikko Benin käynnistää äärimmäisen hypokriittisiä asenteita. Eikö Wikipedian pitäisi olla kansainvälisyyden, joustavuuden ja ymmärryksen tyyssija?

Mitä tulee käännöksiin eli suomennoksiin, ne ovat sallittuja Wikipediassa. Näyttää siltä, että käännöksiin puututaan herkästi, pienikin särähtävä vivahde tuntuu häiritsevän. Suomentaminen taitaa olla äärimmäisten nyanssien, ja makuvivahteiden taidetta. Lähtökohtahan on se, että missään Wikipediassa ja Wikimedian piirissä ei hyväksytä konekäännöksiä. Tämä tarkoittaa käsittääkseni seuraavaa. Kaikki käännökset ovat kirjoittajan tulkintoja. Jos kirjoittaja hyväksyy käännösohjelman tuottaman tekstin tai sen osan sellaisenaan, sekin on kirjoittajan tulkinta - tulkinta siitä että hän hyväksyy koneen antaman tuloksen.

Usein unohdetaan, että myös käännöstyön tuloksen arviointi on tulkintaa. Esimerkiksi yllä Abc10 tulkitsee, että artikkelissa Laraïba Seibou käännökseni on ”kielellisesti heikkoa Translate Google tuotantoa”. Tässä on väärää tietoa siinä mielessä, että käännös on omani kaikkine vikoineenkin. Jos Wikipediassa ei hyväksytä käännösohjelman tulosten käyttämistä sellaisenaan, ei saisi olettaa minunkaan näin toimivan. Beninissä nyt vangittuna olevaa ex-oikeusministeriä Reckya Madougouta koskevaa artikkelia Abc10 tulkitsee, että ”teksti on Translate Googlea”. En muista Translate Googlea tässä käyttäneeni. Mutta ylipäätään on ihan sama mitä ohjelmaa käytetään, kun lopputulos, eli teksti, joka on kirjoittajan ja suomentajan oma tulkinta on se, joka tässä on olennaisinta.

Jos lähtökohtana on, että kaikki käännökset ovat tulkintoja (käännökset ovat periaatteessa myös teoksia, vaikka kaikki Wikipedian suomennokset eivät teoskynnystä ylitä) se tarkoittaa myös sitä, että kirjoittaja voi käyttää mitä tahansa välineitä tai laitteita tekstin tuottamiseksi. Suomennoksia ja ylipäätään mitä tahansa Wikipedian artikkelia pitää arvioida lopputuloksena eli tekstinä ilman oletuksia käytetyistä valineistö. On ihan sama mitä käännöstyökalua, sanakirjaa tai muuta apuneuvoa kirjoittaja käyttää, teksti, sen sujuvuus, jatkuvuus ja sanojen käyttö on se jota pitää arvioida.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 16.11 (EEST)

Määrä ei korvaa laatua. Yemi Aladen artikkelissakin lähteellä 26 ei ole sisältöä ja lähde 32 on Wikipedia. 80.220.78.85 5. toukokuuta 2021 kello 16.25 (EEST)

Oletko huomannut että Wikipedia tuottaa paljon myös lähteettömiä tai ihan puutteellisin lähdemerkinnöin varustettuja artikkeleita? Tässä on sentään runsaasti lähteitä, mutta sehän onkin afro-artikkeli ja niiden tikunnokkaan nosto on muotia täällä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 16.42 (EEST)

Onkos tikunnokkaan nostoa harjoitettu muiden kirjoittamien afro-artikkeleiden kohdalla? Yritän tässä miettiä, että onko ongelmana aiheet vai niistä kirjoittaja. --Otrfan (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 16.54 (EEST)

Tämä on helppo tarkistaa. Katsoppas vain, mitä tämän aiheen otsikossa lukee.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.10 (EEST)

Keiden muiden kirjoittamista Benin-artikkeleista on havaittu ongelmia? Meinaan, että jos käyttäjä kirjoittaa pääasiassa yhdestä rajatusta aihepiiristä, jonka artikkeleista löytyy ongelmia, niin ongelma ei ole välttämättä aihepiiri. --Otrfan (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.17 (EEST)

Mainitussa Seiboun tapauksessa lopputulos eli kieli oli heikkoa suomea. Sen perusteella saattoi olettaa, että kyseessä on konekäännös. Toinen vaihtoehto on, että ihminen on kääntänyt tekstiä englannista sana kerrallaan miettimättä, miten se sanottaisiin suomeksi. Onkohan aihepiirin sanastokin ollut vierasta ( eli B-raja, alkuerä, aikojen perusteella jatkoon)? Toistat joissain käännöksissäsi myös alkutekstin rakenteita pilkkujen paikkoja myöten. Niitä on hankala korjata, kun pitäisi palata lähtöteksteihin selvittämään, mitä siellä on yritetty sanoa. Nekin ovat käännöksiä, usein ranskasta, ja kuten edellä on todettu, käännösvirheet kertautuvat. Kritiikki ei nyt tule siitä, että aihepiirinä olisi Afrikka. Kyse ei myöskään ole äärimmäisistä nyansseista. Ei kannata liioitella.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.14 (EEST)

Urheiluartikkeleita olen muokannut vain vähän, ja varsinkin uinti on minulle outo ala. En myöskään tunne urheiluaiheiden käytäntöjä. Kummallista, että artikkelista poistettiin tieto siitä, että urheilija on opiskellut biokemiaa. Eikö se ole aika oleellista, kun kyse on kuitenkin varsin nuoresta ihmisestä, joka tuskin pystyy koko elmämäänsä urheilijana viettämään? Urheilijoiden artikkeleiden kohdalla on sama kuin taiteilijoiden ja monen muun, että niissä vain kopioidaan heidän ansioluetteloitaan. Niihin pitäisi saada sisältöä, eihän wikimerkittävyyttä juuri ole jotkut numerokokoelmat. Lisäksi viimeinen huomattava kilpailutulos on Pekingistä vuodelta 2018, pitäisikö tutkia tietoja myöhemmästä urasta? Artikkelia on nyt paranettu melkoisesti, joten on aika kysyä, saako se nyt tuomariston hyväksynnän?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 18.01 (EEST)

Kulttuurinavigaattori ei myöntänyt käyttäneensä Google-kääntäjää, koska Wikipedian käännöstyökalu käyttää jotain muuta konekääntäjää, joka on mahdollisesti vielä huonompi. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 5. toukokuuta 2021 kello 17.26 (EEST)

Kyllä minä sain tänään erästä artikkelia kääntäessäni ilmoituksen, että "Palvelun tarjoaa Google kääntäjä [sic]". Vyörykkä (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.46 (EEST)

Kun käytin käännöstyökalua muutama vuosi sitten, sen kääntäjä oli muistaakseni jokin muu kuin Google. Kääntäjän tulos erosi Google-kääntäjästä ja muistaakseni sillä oli nimikin. Kääntäjä on joko vaihtunut tai sitten muistan asian väärin. En voi puhua Kulttuurinavigaattorin puolesta, joten hän sanokoon, onko kääntäjää käytetty vai ei. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 5. toukokuuta 2021 kello 17.54 (EEST)

Oma kantani tähän on siis se, että kuka tahansa saa käyttää mitä tahansa apuvälinettä, sanakirjaa, tekstinkäsittelyohjelmaa, käyttöjärjestelmää tai kääntäjää tulokseen pääsemiseksi. Teksti on aina kirjoittajansa ja suomentajansa työ ja siihen pitää kiinnittää huomiota. Eli tässä näkemyksemme eroavat. Eri käännöstyökalujen puntaroinnista ja vertailusta pitäisi päästä suomennoksen laadun arviointiin, joka on aina suomentajan vastuulla.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 18.08 (EEST)

Suomennoksen laatua on arvioitu. Ihmetystä on herättänyt, mikä sen laadun selittää eli miten tällaiseen tulokseen on päädytty. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 19.34 (EEST)

Vapaaehtoisesti ja aivan omatoimisesti olet muuttanut tikunnokkaan asumaan, kun kaikista huomautuksista huolimatta jatkat surkeiden artikkeleiden luomista. Samaa sarjaa edustavasta käyttäjästä oli äskettäin kommenttipyyntö, ja joissakin asioissa sinun muokkauksissasi on enemmän puutteita. Milloin palaute menee perille? --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 5. toukokuuta 2021 kello 17.41 (EEST)

Tarkistin siis nuo yllä mainitsemani kolme satunnaisesti valitsemaani Kulttuurinavigaattorin tuoreehkoa artikkelia, ja kaikissa oli vakavia lähteistysongelmia (ym.), joten viallisia oli 100 %. Se ei ole pieni osuus. Pitäisiko kaikki hänen luetteloimansa 136 artikkelia merkitä tarkistettavaksi? --Abc10 (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 16.50 (EEST)

Kenties. Nopeasti katsottuina kunnollisilta näyttivät mm. Ahéméjärvi ja Minan kieli, mutta niistäkään en lähteitä tarkistanut. Vyörykkä (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 16.56 (EEST)

Ainakin noista ensimmäisestä löytyy heti käännösvirhe "have been designated as a Ramsar site" ei ole suomeksi "seutu on nimeltään Ramsarin alue", mikä olisi hyvin selvinnyt jo klikkaamalla linkkiä en-wikissä. --Otrfan (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 16.59 (EEST)

Noin huomattavista asiavirheistä sanoisin että kaikki nuo artikkelit on tarkastettava. Alkuperäinen teksti antaa jo vihjeen että kyse on luokittelusta eikä nimestä ja jostain syystä käännös on täysin päin honkia. Ipr1 (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.09 (EEST)

Jep, itse katsoin lähinnä tyyliseikat eli muotoilun ja onko kappaleissa lähteet ylipäätään. Pitäisiköhän peräti siirtää käyttäjän muokkaukset seulontajonoon eli ottaa seulojanoikeudet pois? Tosin seulonnastakin pääsee aina välillä läpi melkoista roskaa. Vyörykkä (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.13 (EEST)

Monet seulojat sanovat vain katsovansa, että näyttää hyvältä, ettei ole suoranaista vandalismia, eivätkä tarkista käännöstä tai lähteitä, jolloin tällaiset menevät läpi, ja ovat itse asiassa vielä vakavampi ongelma kuin silmin nähden roska-artikkelit. --Abc10 (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.38 (EEST)

Pitääkös seulojien nykyään tarkistaa lähteetkin? Ei ainakaan Wikipedia:Seulojat esitä tuota vaatimusta silmäillyille artikkeleille. --Otrfan (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.43 (EEST)

En minä sellaista ole sanonutkaan. Lue uudestaan. --Abc10 (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.48 (EEST)

Eli seulojat tekevät mitä heidän kuuluukin tehdä? --Otrfan (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.50 (EEST)

Jotkut tekevät sen minimin eli lukevat lain kirjainta, jotkut kantavat enemmän vastuuta. Pitääkö tästä kinastella tässä, kun asiasta on keskusteltu muualla jo aiemmin ja voidaan tarvittaessa jatkaa oman otsikon alla. --Abc10 (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 18.27 (EEST)

Ei kai tässä kinastelua ole, mutta meillä on monta arviointitasoa artikkeleille. Silmäilyyn riittää se mitä siihen on määritelty riittävän. --Otrfan (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 18.31 (EEST)

Ei ole enää. Arviointitasot poistettiin jonkin typerän uudistuksen yhteydessä, minkä jokainen seuloja voi itse todeta arvioimalla odottavan muutoksen tasolle Hyvin lähteistetty ja katsomalla sen jälkeen sivuhistorian. Vyörykkä (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 18.33 (EEST)

Jaa, ei ole tullut seurattua seulonnan viimeisiä käänteitä niin tarkkaan. --Otrfan (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 18.36 (EEST)

Merkityt versiot on siis lisäosana ollut vuosikaudet ylläpitämättömänä, siinä on teknistä velkaa ties kuinka paljon ja tässä viimeisen vuoden aikana siinä on ollut tavallista enemmän käyttäjille asti näkyviä ongelmia. Ratkaisuna siinä siis poistettiin sellaisia ominaisuuksia joita oikein kukaan ei käyttänyt ja päivittelevät sitten jäljääviä ominaisuuksia. Yksi tälläinen poistettu ominaisuus oli mm. se, että se tuki arviointitasojen määrittelyn useilla arviointikriteereillä. Tämä yksinkertaistettiin sellaiseksi, että jätettiin arviointikriteeri jolle voi antaa vaikka arvoja 1-5 (vrt. meillä käytössä oleva 1-3 valinta). Käytännön seuraus ainakin toistaiseksi tästä on, että CSS-väritykset katosivat listoista. Zache (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 18.54 (EEST)

Ei pidä, sitä varten seulonnassa on (oli) eri arviointitasot. Itse ainoastaan silmäilen artikkelit läpi, mutta tuossa antamassani esimerkissä oli täyden lähteettömyyden lisäksi muitakin ongelmia, kuten ilmeisesti copypasten kautta tulleet ylimääräiset [5]- [6]- ja [7]-"lähdeviitteet", jotka olisi huomannut nopeimmallakin silmäilyllä. Vyörykkä (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.49 (EEST)

Kai se on seulonnan tarkoituskin. Tuossakin oli kaksi kokenutta käyttäjää käynyt artikkelin läpi, mutta silti oli jäänyt google kääntäjän näköjään tarjoama "luonnosartisti", vaikka 5 min googlauksella ilman kääntäjää selvisi, että "sketch artist" on "rikospiirtäjä". Tässä kyllä sekä käännöksen tekijä että sen läpikävijät ovat nukahtaneet. Jos konekäännös (tai vaikka käännös paperisanakirjalla) tuottaa jotain käsittämätöntä, josta käännöskoneen (tai vaikka paperisen sanakirjan, ei sen puoleen!) käyttäjä itsekään ei saa tolkkua, niin oikea menettely on jättää vaille järkevää käännöstä jäänyt kohta pois käännöksestä. Mielestäni ongelman raja kulkee siinä, että, jos käännöskoneen käyttäjä suomeksi kääntäessään ei osaa suomea, niin onnistua ei voi. Jos käännöskoneen käyttäjän äidinkieli on suomi, niin toivoa ainakin on.--Urjanhai (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.50 (EEST)

Joku korjasi vielä, että voi olla muukin piirtäjä. --Urjanhai (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 21.37 (EEST)

Korjattu.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.33 (EEST)

Tumma tila Windowsissa eli sen puute

Saako Wikipedian Chrome- tai Firefox-selaimella luettavaan versioon tummaa tilaa? Kännykkäsovelluksessa se onnistuu ainakin Androidissa, mutta läppärin Windowsissa en ole löytänyt sitä asetuksista. Niinpä kysyn: saako tummaa tilaa käyttöön Wikipedian tietokoneella lukemiseen? –Kommentin jätti VJMV78 (keskustelu – muokkaukset)

Tällaistako tarkoitit? Google Chrome ohjeet: Tummassa tilassa tai tummalla teemalla selaaminen. --Linkkerpar™ 9. toukokuuta 2021 kello 04.29 (EEST)

Mozilla Firefox: Työkalut → Lisäosat → Teemat. Sen sijaan en tahdo, että verkkosivu näkyisi vastaavalla värillä kuin käyttöliittymä tai selain, joten muutin asetuksia. privacy.resistFingerprinting, true ja siihen liittyvät asetukset tai vaihtoehtoisesti ui.systemUsesDarkTheme, 0. ”disable exposure of system colors to CSS or canvas” arkenfox user.js ---raid5 9. toukokuuta 2021 kello 16.08 (EEST)

Wikimedia-säätiön Design-tiimin jäsenten luoman tumman tilan saa sisäänkirjautunut käyttöönsä lisäämällä sivulle Special:MyPage/common.css seuraavan pätkän:

@import "https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=MediaWiki:Gadget-dark-mode.css&action=raw&ctype=text/css";

--Atraie (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 12.58 (EEST)

Mitalimallineesta

Olisi siis yksi kysymys mitalimallineeseen liittyen. Jos vaikkapa jääkiekkoilija on voittanut useita arvokisamitaleita sekä Tšekkoslovakian että Tšekin paidassa, niin kumman maan paidassa voitetut mitalit laitetaan mitalimallineeseen ensin? Loogisinta olisi tietysti Tšekkoslovakian sillä nehän on voitettu ensin mutta kun vähän katselin miten muualla on tehty niin usein se maa on mitalimallineessa ensin kumman paidassa pelaaja on voittanut enemmän mitaleita kuten tässä artikkelissa. Olin jo laittamassa erääseen työstössä olevaan artikkeliin Tšekkoslovakian maajoukkueessa voitetut mitalit ylemmäksi mutta kysynpä vielä kuitenkin ensin. --James Chudrie (ディベート) 10. toukokuuta 2021 kello 15.02 (EEST)

Varmaan tähänkin keksitään joitain velvoittavia käytäntöjä, mutta tämänhän piti olla vapaa tietosanakirja. --Höyhens (keskustelu) 10. toukokuuta 2021 kello 18.31 (EEST)

Mua huvittaa noissa mallineissa, kun usein näkyy laji olevan vain ensin mainitun maan alla, kuten tuossakin linkatussa artikkelissa. Stryn (keskustelu) 10. toukokuuta 2021 kello 20.29 (EEST)

Olen silloin tällöin törmännyt ristiriitaiseen tilanteeseen miettiessäni noiden rivien järjestystä, kun on urheilijoita jotka ovat voittaneet yhden urheilumuodon mitaleita kahden eri maan edustajina (kuten edellä mainitussa tapauksessa), ja urheilijoita, jotka ovat voittaneet kahden eri urheilumuodon mitaleita yhden maan edustajina, ja niinpä olen joutunut tuollaista huvittavuutta välttääkseni laittamaan ensin mainituissa tapauksissa urheilumuotorivin ennen maarivejä ja jälkimmäisissä maarivin ennen urheilumuotorivejä, vaikka mielelläni noudattaisin kaikissa artikkeleissa samaa järjestystä. --Lax (keskustelu) 10. toukokuuta 2021 kello 20.44 (EEST)

Minä olen varmaan aina laittanut vanhemmat mitalit ensin, mutta jos niissä on nytkin häilyvyyttä, niin ei kai sillä ole niin suurta väliä, ellei nyt sitten haluta päättää jommin kummin päin. Itse asiassa jo se, että mitalit ovat kahden eri maan nimen alla, saa joskus ensi vilkaisulla hämääntymään, että puuttuuko mallineesta mitaleja. --Lax (keskustelu) 10. toukokuuta 2021 kello 20.44 (EEST)

Luettelot Pokémoneista

Suomenkielisessä Wikipediassa on yhteensä 45 luetteloa Pokémoneista. Siinä on mielestäni noin 45 liikaa. Listojen ongelmana ei ole pelkästään merkittävyys vaan myös järkevän sisällön puute (ks. vaikkapa tämä), kehno suomen kielen taso sekä lähteettömyys. Tunnetuimmista hahmoista (Ash Ketchum, Pikachu) voi tehdä omat artikkelit. Loput voi minun puolestani heittää roskikseen. Mitä mieltä muut ovat? --Miihkali ^{(K • M)} 11. toukokuuta 2021 kello 11.23 (EEST)

Ollaan aikoinaan Wikipedia:Poistettavat sivut/Pokémonit haluttu yhdistää ne luetteloiksi. Sinänsä se, että niissä ei ole tuon kummoisempaa sisältöä kertoo ehkä eniten siitä minkä ikäiset noita artikkeleita muokkaavat ja käyttävät eikä välttämättä siitä, että onko niistä lähteistettävissä kerrottavissa tarkempia tietoja. Noin periaatteellisella kannalta olen sitä mieltä, että täällä on hyvä olla nuoremmalle polvelle ns. matalankynnyksen artikkeleita joissa voi aloitella muokkaamaan. --Zache (keskustelu) 11. toukokuuta 2021 kello 11.29 (EEST)

Englanninkielisessä Wikipediassa Pokémonit on luetteloitu sukupolvittain ja luettelot on toteutettu taulukoina. Tämä on mielestäni huomattavasti järkevämpi ratkaisu kuin tämä nykyinen, jossa jokaisesta Pokémonista on yksi kaavamainen virke oman alaotsikon alla. Jonkinlainen hahmoluettelokin voisi olla mielekäs säilyttää, onhan vastaavia myös muissa Wikipedioissa. Nykyisistä luetteloista suuri osa tulisi mielestäni kuitenkin poistaa nykytilan perusteella (surkea kieliasu, ei lähteitä, päivitetty viimeksi vuosikymmen sitten), ei niinkään periaatteellisista syistä. Merkittävyyden perusteella poistoon meneviä voisivat olla esimerkiksi Luettelo Pokémon-sarjan mestareista ja eliittinelosista, Luettelo Pokémon-sarjan Galarin alueen salijohtajista, Luettelo Pokémon-sarjan Johton ja Sinnoh’n alueiden rintamapäälliköistä, Luettelo Pokémon-sarjan Kanton alueen salijohtajista ja Luettelo Pokémon-sarjan Kanton ja Hoennin alueiden rintamapäälliköistä. Merkittävämmistä aiheista voidaan miettiä, poistetaanko ne nykytilan perusteella, merkitäänkö ongelmamallineilla vai jaksaako joku kirjoittaa niistä uuden, suppeamman version lähteen perusteella. --Miihkali ^{(K • M)} 11. toukokuuta 2021 kello 11.59 (EEST)

Voin myöntää itse rakentaneeni noista Pokémon-lajien luetteloista suuren osan aikoinaan IP:llä ennen kuin aloin käyttää tunnusta. Tein tämän vain ja ainoastaan siksi että Wikipedia pääsisi eroon Pokémoneille kirjoitetuista erillisistä artikkeleista: minusta 45 luetteloa on parempi kuin tuhat huonoa Pokémon-lajiartikkelia. Nuo kaavamaiset virkkeet ovat alkujaan minun käsialaani, vaikka niitä ovat sittemmin muutkin jatkaneet: tein tuonkin vain siksi että luetteloon saisi ohjaukset niillekin Pokémoneille, joista ei vielä ollut kirjoitettu erillistä artikkelia, ettei kukaan vain menisi kirjoittamaan yhtään lisää artikkeleita noista. Luetteloiden rakennetta voi tietysti parannella, mutta minusta on edelleen parempi olla luetteloita kuin irtoartikkeleita.--Fotogurachan (keskustelu) 11. toukokuuta 2021 kello 12.09 (EEST)

Lisäyksenä vielä edelliseen, että nuo kaavamaiset virkkeenihän eivät ole lähteettömiä, niiden tiedot ovat ainakin kirjoitushetkellä löytyneet artikkelin lopussa lähteeksi merkityltä viralliselta Pokédex-sivulta; lähteettömiä kohtia on vain siellä missä vanhoja huonoja artikkeleita on Zachen linkittämän päätöksen nojalla yhdistetty luetteloon.--Fotogurachan (keskustelu) 11. toukokuuta 2021 kello 12.24 (EEST)

Enpäs olisi arvannut. Mutta ei siinä mitään, en tarkoita vähätellä näiden eteen tekemääsi työtä, ja onhan tämä nykyinen luettelolinja toki paljon parempi kuin valtava määrä surkeita tynkiä, joiden aihe ei kiinnosta ketään. Olen tässä suhteessa kuitenkin sillä tavoin ehdoton, että mielestäni Wikipedian tavoitteista ja merkittävyyslinjauksista ei pidä tinkiä vain siksi, että kokemattomat käyttäjät tehtailevat huonolaatuisia artikkeleja marginaalisista aiheista. Wikipediassahan on periaatteessa sellainen sääntö, että lähteetöntä tietoa ei saisi olla lainkaan. Juonireferaattien kohdalla lähdeviitteitä ei tarvitse välttämättä merkitä, mutta näiden sivuhahmoluetteloiden kohdalla ei yleensä ole selvää, minkä teoksen juonta referoidaan. Ei myöskään ole mitään viitteitä siitä, että nämä animeluettelot tulisivat koskaan kehittymään Wikipedian laatuvaatimukset täyttäviksi teksteiksi. Jos artikkeli ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia eikä ongelmien korjaaminen kiinnosta ketään, niin artikkeli tulee poistaa. Muuten laatuvaatimukset eivät ole vaatimuksia vaan suosituksia. Kyse on ihan normaalista kustannustoimittamisesta, jossa tekstit pyritään nostamaan vaadittavalle tasolle, ja jos se ei onnistu niin tekstit hylätään. Pokémonit ovat tosin siinä mielessä poikkeus, että niitä on päivitelty aivan viime aikoinakin eivätkä ne muutenkaan ole yhtä onnettomia kuin muut vastaavat. (Niissä on ilmeisesti jonkinlaiset lähdemerkinnätkin, joskaan ei viitteitä.) Pokémon-lajien suhteen tekisin niin, että ne muutetaan sukupolvittain kootuiksi taulukoiksi enkkuwikin mallin mukaan. Tosin siinäkin on ihan valtava homma, joten se ei välttämättä ole resurssien mielekästä suuntaamista. --Miihkali ^{(K • M)} 11. toukokuuta 2021 kello 12.38 (EEST)

Tämä oli todella aikoinaan siksi tärkeää, että saatiin lapset kirjoittelemaan tänne heitä kinnostavista aiheista. Arvelen kuitenkin etteivät nykylapset tiedä mikä on Pokemon ja asiaa kannattaa varmaan arvioida uudelleen. Joka tapauksessa ainakin jotain on oltava. --Höyhens (keskustelu) 11. toukokuuta 2021 kello 12.44 (EEST)

Kirjoitin asiasta jo toisaalla, mutta mainitaan nyt täälläkin. Vaikutelmani on, ettei anime-, vapaapaini-, rokkibändi- ja muita faniartikkeleja ole enää viime vuosina ilmestynyt entiseen malliin. Syitä voidaan arvailla. Suosituimmista aiheista on jo artikkelit. Voi myös olla, että Wikipedian periaatteet ovat ihmisille nykyään tutumpia, ja esimerkiksi lähdeviitevaatimus yksinään varmaan ehkäisee melko paljon rupuartikkelien syntyä. Ehkä tärkeimpänä 2000-luvulla syntyneet eivät enää käytä internetiä tietokoneella vaan kännykällä. Itseilmaisun tärkeimpiä kanavia ovat some ja erilaiset videopalvelut, ei niinkään Wikipedian kaltainen staattiseen tekstiin painottuva formaatti. --Miihkali ^{(K • M)} 11. toukokuuta 2021 kello 12.49 (EEST)

Pokemon-artikkeleita on kuitenkin muokattu yhä. Zache (keskustelu) 11. toukokuuta 2021 kello 12.55 (EEST)

En tiedä nuoremmasta polvesta mutta aikuisetkin pelaavat Pokemon-pelejä (ehkä koska ovat nuorena kiinnostuneet? mene ja tiedä). Tästä esimerkkinä miten paljon uudet Pokemon-pelit aina myyvät huomattavia määriä julkaisun yhteydessä. Edit: Esim. Pokémon Sword ja Shield on Nintendo Switchille myytyjen pelien kärkipäässä. Ipr1 (keskustelu) 11. toukokuuta 2021 kello 22.48 (EEST)

Luettelo Pokémoneista on mielestäni hyvä ja tarpeellinen artikkeli tänne, mutta tosiaan toteutusta voisi parantaa. Taulukkomuoto vaikuttaa tämäntyyppisillä sivuilla toimivalta: tein aikoinaan Aku Ankan taskukirjoille saman kuin Fotogurachan Pokémoneille, ja ne luettelot vaikuttavat pysyneen järkevästi kasassa ehkä juuri siksi, että tajunnanvirtatekstin lisääminen taulukkoon on vaikeampaa kuin tavanomaisen otsikon alle. Taulukoiden laatiminen on kuitenkin aika kova homma, enkä tiedä onko siihen kenelläkään rahkeita täällä. Huonotasoisen tekstin saisi kuitenkin nykyartikkeleista toimittaa pois. Sen sijaan nuo Miihkalin mainitsemat sivuluettelot eivät ole missään nimessä tietosanakirjakamaa ja ne sietää poistaa. --Epiq (keskustelu) 11. toukokuuta 2021 kello 13.03 (EEST)

Luettelo Pokémoneista voisi muodostaa järkevän pohjan. Siinähän on jo suuri osa tarvittavasta tiedosta. Uusina sarakkeina voisi lisätä öttiäisen tyypin (ruoho, tuli, sähkö...), edellisen ja seuraavan muodon sekä tiedon siitä, onko otus jossakin pelissä aloituspokémon. Lisäksi voi olla vapaamuotoinen sarake huomautuksille. Sukupolvisarakkeen voi poistaa ja siirtää kunkin sukupolven joko oman otsikkonsa alle tai erilliseen artikkeliin. --Miihkali ^{(K • M)} 11. toukokuuta 2021 kello 13.07 (EEST)

Pokémon-luetteloita saa kyllä minun puolestani taulukoida ja tiivistää vaikka tuohon yhteenkin luetteloon, mutta periaatteessa noissa pitäisi minusta silti olla kenttä pitkällekin vapaamuotoisellekin tekstille, koska lopulta yllättävän montaa Pokémon-lajeista on käsitelty niin paljon riippumattomissa lähteissä että moni niistä on periaatteessa itsenäisesti merkittävä. Useat niistä ovat myös esiintyneet pelattavinakin hahmoina Pokémon-sarjan ulkopuolellakin esim. Smash Bros. -peleissä. Siksi näitä ei oikeastaan minusta pitäisi pakottaa pelkiksi taulukon numeroiksi, tyypeiksi ja kehitysmuodoiksi, vaikka tietysti nykytilassa harvalla jos yhdelläkään Pokémonilla on minkäänlaiset laatuvaatimukset täyttävää pidempää tekstiä.--Fotogurachan (keskustelu) 11. toukokuuta 2021 kello 13.37 (EEST)

Minun mielestäni suosituimmista Pokémoneista voi vallan hyvin olla erillinen artikkeli. Nehän ovat kuin mitä tahansa populaarikulttuurin hahmoja. Vaatimusten pitää kuitenkin olla tiukat. Lähdeviitteiden merkitseminen lienee minimivaatimus. --Miihkali ^{(K • M)} 11. toukokuuta 2021 kello 13.46 (EEST)

Minusta en-wikin vähän reilummat sukupolvittain jaotellut luettelot vaikuttavat ihan asiallisilta, kävisivätkö ne pohjaksi? (ks. en:List of generation I Pokémon) --Epiq (keskustelu) 11. toukokuuta 2021 kello 13.49 (EEST)

Sukupolvittain jaotteleminen kuulostaa minustakin loogisimmalta. --Prospero One (keskustelu) 11. toukokuuta 2021 kello 13.58 (EEST)

Olisi kyllä hyvä että näiden muutosten ajajat itse päivittäisivät luettelot suunnitelmiensa mukaisiksi. Alkuperäisen luettelointipäätöksen kanssahan oli viiden vuoden viive: yksittäiset Pokémon-lajit oli päätetty yhdistää luetteloihin jo 2007, mutta kukaan päätökseen osallistunut ei vuosiin jaksanut panna sitä täytäntöön paria ensimmäistä luetteloa pidemmälle. Lopulta 2012 kyllästyin katselemaan luetteloon kuuluvien uusien huonojen Pokémon-sivujen jatkuvaa tuloa, ja tein loput 23 luetteloa tuolloisille Pokémoneille.--Fotogurachan (keskustelu) 11. toukokuuta 2021 kello 17.16 (EEST)

Näinhän se juuri on, ja todella hyvä että meillä on edes nykyiset luettelot eikä satamäärin huonoja artikkeleita. Mielestäni nämä lajiluettelot ovat oikeastaan vähiten ongelmallisia Miihkalin poistokeskusteluun ottamista artikkeleista. Toisaalta ne saattavat olla joukon luetuinta ja merkittävintä sisältöä? En tiedä olenko itse tähän korjausurakkaan kovin innokas, ehkä kesälomalla jos on tylsää ja huono sää. --Epiq (keskustelu) 11. toukokuuta 2021 kello 19.32 (EEST)

On tietysti sinänsä hyvä että näistä kaikista edes keskustellaan. Oikeastaan lähes kaikki luokkien Luokka:Luettelot manga- ja animehahmoista, Luokka:Luettelot videopelihahmoista, Luokka:Luettelot televisiosarjojen hahmoista ja Luokka:Luettelot sarjakuvahahmoista luettelothan ovat pitkiä ja kauheita, mutta toisaalta niiden tarkoitus onkin perinteisesti ollut nimenomaan niputtaa huonot irtonaiset tynkäartikkelit ja piilottaa niiden surkea sisältö pitkään luetteloon, mikä ei sekään ole toimintatapana ihan ongelmaton.--Fotogurachan (keskustelu) 11. toukokuuta 2021 kello 20.32 (EEST)

Olen samaa mieltä siitä, että Pokémon-lajiluettelo on hyödyllisimmästä päästä. Se on myös selkeästi määritelty ja rajattu, eli jos örkki löytyy Pokédexistä, se lisätään luetteloon. Sivuhahmoluettelot ja vastaavat ovat paljon vaikeampia, koska sivuhahmoja voi olla pitkään jatkuneessa sarjassa satamäärin. Kaikki niistä eivät liene merkittäviä, mutta mihin vedetään raja? Ylipäätään noita luetteloita on valtavasti eikä niiden vieminen poistokeskusteluun yksittäin ole järkevää. Sen sijaan voisi olla järkevää käydä jonkinlainen yleisluontoinen keskustelu siitä, milloin tällaisen luettelon voi poistaa ja milloin luoda uuden. Itse olisin valmis poistamaan välittömästi sellaiset luettelot, joissa 1) on ongelmamalline, tai joilla 2) ei ole vastinetta englanninkielisessä Wikipediassa. Ensimmäinen siksi, että aurinko sammuu ennen kuin artikkelit korjataan siihen kuntoon, että ongelmamallineen voi poistaa. Jälkimmäinen siksi, että englanninkielisessä Wikipediassa on ihan hyviäkin hahmoluetteloita. Siellä on toisin sanoen olemassa aktiivinen yhteisö ja jonkinlaiset järkevät suuntaviivat hahmoluetteloiden suhteen. Suomenkielisessä Wikipediassa nämä ovat, kuten Fotogurachan yllä totesi, pelkkä kaatopaikka roskalle, jota ei ole haluttu säilyttää mutta jota ei toisaalta myöskään ole syystä tai toisesta uskallettu tai voitu poistaa. --Miihkali ^{(K • M)} 11. toukokuuta 2021 kello 20.44 (EEST)

Lisättäköön tähän vielä, että olen valmis kesällä siivoamaan Pokémon-luettelot sukupolvittain tehdyiksi taulukoiksi, mutta vain sillä ehdolla, että korjauskelvottomat rupuluettelot poistetaan. --Miihkali ^{(K • M)} 11. toukokuuta 2021 kello 20.45 (EEST)

En vastusta moniongelmaisten (kelvoton kieliasu, lähteetön, rajausongelma, sisältö selkeästi epämerkittäviä vain yhden kerran esiintyneitä kertakäyttöhahmoja, jne.) fiktiivisten hahmojen kaatopaikkaluetteloiden poistoa. Artikkeleita ei kai oikein nykyisin poisteta kahvihuonekeskustelujen perusteella, ja (ryhmä)poistokeskustelutkaan eivät oikein näytä koskaan päätyvän mihinkään. Periaatteessa noita voisi laittaa yhteiseen poistoäänestykseen kun tällainen harvinainen mallinekin on olemassa, mutta siinä on tietysti se vaara että ne päädytäänkin äänestyksellä säilyttämään ikuisesti.--Fotogurachan (keskustelu) 11. toukokuuta 2021 kello 21.37 (EEST)

Pannaan sitten yksittäin keskusteluun. Se lienee poistoäänestystä parempi menettelytapa, koska tässä tapauksessa artikkeleja ei poisteta pelkästään merkittävyyden vaan myös nykytilan perusteella. Haluaisitko sinä vaikka laittaa poistokeskusteluun ne luettelot, jotka sinun mielestäsi ansaitsevat tulla poistetuksi? Näin saisin vähän tuntumaa siihen, missä raja muiden mielestä menee. Voit pingata minut, jos aloitat poistokeskusteluja. --Miihkali ^{(K • M)} 11. toukokuuta 2021 kello 22.43 (EEST)

Voin laittaa huomenna joitakin poistokeskusteluun.--Fotogurachan (keskustelu) 11. toukokuuta 2021 kello 23.13 (EEST)

Kirjoitin tämän alun perin sivulle Keskustelu:Luettelo henkilöistä Grand Theft Auto: Vice Cityssä, mutta lisään tekstin nyt kuitenkin tänne, että se tulee paremmin esille. Olen pohtinut viime aikoina näitä hahmoluetteloita ja -artikkeleita, ja mielestäni on erikoista, että niiden ei tarvitse noudattaa Wikipedian käytäntöjä. Artikkelien pitäisi pääosin perustua luotettaviin kolmannen osapuolen julkaisemiin lähteisiin, ja artikkelin aihetta pitäisi olla käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä. Mikäli esimerkiksi jonkin pelin tai sarjan hahmoa koskevalle sisällölle ei esitetä lainkaan ulkopuolisia lähteitä, vaan hahmoa koskeva teksti on kokonaisuudessaan fiktiivisen maailman sisäistä juoniselostusta, se ei pääsääntöisesti ole tietosanakirjamateriaalia. En oikein käsitä, miksi käytäntöjä rikkovaa tekstiä säilytetään täällä vuosikausia. Aivan turhan tiukka ei asian kanssa tietysti tarvitse olla, mutta ongelmat ovat todella laajamittaisia, ja niiltä välttyviä artikkeleita vaikuttaa olevan kovin mitätön määrä.

Kaikkein ikävintä on oikeastaan, että tällaiset artikkelit ovat lähes poikkeuksetta niin surkean huonoja. Joistakin hahmoista tai fiktiivisistä maailmoista olisi ihan mielenkiintoista lukea, mutta se on käytännössä mahdotonta, kun artikkelit on niin huonosti kirjoitettu ja sisältöä ei niissä aseteta lainkaan todellisen maailman kontekstiin. Wikipedia on tehnyt todella suurta hallaa itselleen antamalla tällaisen sisällön paisua, samalla kun esimerkiksi näitä pelejä tai sarjoja käsittelevien pääartikkelien kehittäminen on jätetty lähes kokonaan huomiotta. --Epiq (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 00.28 (EEST)

Ei pidä sotkea keskenään kahta asiaa: nuo luotettavat kolmannen osapuolen lähteet ja huomattava laajuus jne. koskevat artikkelin merkittävyyttä, ei sen sisällön yksityiskohtien merkittävyyttä. Luettelo voi siis sisältää hahmolistauksen vaikka jokaista siinä mainittua hahmoa ei olisi käsitelty lähteissä huomattavalla laajuudella, kunhan itse aihe (Pokémon, Grand Theft Auto, jne.) on merkittävä. Sama juttu kuin vaikkapa merkittävien elokuvien näyttelijälistauksilla, joissa on mainittu myös roolihahmo kyseisessä elokuvassa. Se, että luettelo on erillään pääartikkelista, voi olla vain toimituksellinen valinta pääartikkelin koon vuoksi, eikä siihen tarvitse suhtautua eri tavalla kuin pääartikkeliin sisällytettyyn luetteloon. Täysi lähteettömyys on tietenkin eri asia. En katsonut tuota Grand Theft Auto -listausta, joten kommentoin tässä asiaa ihan yleisellä tasolla. --Lax (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 08.18 (EEST)

Joo, tarkoitin yllä toki sekä yksittäisiä hahmoja koskevia artikkeleita että luetteloja. Luetteloiden osalta merkittävyyskäytäntö on kirjoittamistasi syistä ehkä vähemmän relevantti. Toisaalta pitää todeta, että kyllä luetteloidenkin sisältö tulisi olla itsessään pääosin merkittävää – esimerkiksi merkittävien elokuvien näyttelijävalintoja on varmasti käsitelty luotettavissa ulkopuolisissa lähteissä, jonkin animesarjan vähämerkityksisten sivuhahmojen toilailuja välttämättä ei. Eikä luetteloinnin tule olla mikään tapa kiertää merkittävyyskäytäntöä niin, että luettelo voidaan täyttää huoletta pelkillä triviakappaleilla, kunhan vaan kappaleet eivät muodosta omia itsenäisiä sivujaan. Muutenkin täällä mielestäni merkittävyyskäytäntö välillä ylikorostuu, ja vaikuttaa että sen kautta yritetään hoitaa tietosanakirjan normaalia toimitustyötä, kun se on muuten välillä niin mahdottoman vaikeaa. Mutta tämä taitaa mennä kuitenkin aiheen ulkopuolelle. --Epiq (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 18.24 (EEST)

Miksi diffi näyttää korostettuna sanoja, jotka eivät ole muuttuneet?

Osaako joku sanoa, miksi tuossa diffissä [1] värjäytyvät ikään kuin muuttuneiksi useat sellaiset tekstin joukossa olevat sanat, jotka eivät kuitenkaan näytä millään tavalla muuttuneen tai vaihtaneen paikkaa? Vai osaako muutokset tehnyt Raid5 itse kertoa sen? --Lax (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 10.49 (EEST)

Raid5 näyttäisi lisänneen pitkiin sanoihin näkymättömiä tavutusvihjeitä. Oikeanpuoleisessa palstassahan näkyy kahdelle riville tavutettuja sanoja, joita vasemmassa palstassa ei ole. --Savir (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 10.51 (EEST)

Tavutusvihjeet on syytä poistaa, koska haku ei löydä niitä tekstistä. --Abc10 (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 11.37 (EEST)

Eikö löydä. Wikipedian hakuruudussa sana "musiikki­teatteri­esityksessä" tarjoaa tätä nyt puheena olevaa artikkelia Milana Misic, jossa sana on tavutusvihjeen kanssa. Ja kun sivu on auki, ainakin Firefoxin haku ko. sanalla löytää sen ongelmitta tekstistä, riippumatta siitä onko se tavuttunut vai ei. Samoin löytävät Edge ja Chrome. --Jmk (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 14.02 (EEST)

@Lax ja muut: Pingi ei ole minulla käytössä (aiemmin kertomastani syystä), mutta onneksi kahvihuone on tarkkailulistallani. Arkistoidussa keskustelussa Tavutusvihjeen käyttö taulukoissa ja kuvateksteissä [Ratkaistu] kysyin, voiko taulukoissa ja kuvateksteissä käyttää ­ tavutusvihjettä. Vastauksista kävi ilmi, että koodina kirjoitettu shy sotkee wikitekstin hakua eikä siten ole suotavaa käyttää. ”Toimiiko haku? Syntaksin korostus päällä ei toimi, mutta muuten pitäisi toimia.” Siihen ei tullut vastausta. Olen tosiaan lisännyt yhdyssanoihin tavutusvihjeitä. Olen kuvannut ja joskus perustellut tekemäni muutokset yhteenvedossa. Jos tavututusvihjeen lisääminen on olennainen tieto, niin yritän muistaa mainita senkin. Toisaalta kaikki eivät pidä tarpeellisena kertoa tekemisestään yhteenvedossa. Ilmeisesti sitova välilyönti kirjoitettuna koodilla   on edelleen tarpeellinen ja sallittu (muokkaus), mutta esimerkiksi ajatusviivan merkki on – ilman koodia. Yritän välttää nollamuokkauksia ja tehdä tällaiset muutokset muun muokkauksen yhteydessä. ---raid5 16. toukokuuta 2021 kello 17.44 (EEST)

Kyllä tavutusvihjeitä saa käyttää, eivätkä ne ilmeisesti sotke hakua tietosanakirjan lukijoilta. Myös muokkaustilassa toimii puheena olevassa artikkelissa Milana Misic esimerkiksi sanan "musiikki­teatteri­esityksessä" haku, joten ei näyttäisi olevan mitään ongelmaa. --Jmk (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 18.45 (EEST)

Käännösartikkelien seurannassa tulisi noudattaa valppautta

Viime aikoina on kiinnitetty huomiota heikkoihin käännösartikkeleihin, usein ehkä konekäämmöstä käyttäen tehtyihin. Näyttää kuitenkin, että esiin tulleet tapaukset ovat enemmän jäävuoren huippu, vaikka monet seulontaa tekevät näitä aktiivisesti suraavatkin.

Etenkin seulonnassa näihin tulisi varautua ja myös lisätä artikkeleihin käännös- ja korjausmallineita. Jotkut saattavat myös tehdä tarvittavia korjauksia tai lyhentää artikkeleita tyngiksi, mutta tällöinkin käännösmalline on suositeltavaa lisätä.

Lähes vuorenvarma merkki epäonnistuneesta artikkelikäännöksestä on suomenkielinen artikkeli, jossa ilmaisut ovat täysin käsittämättölmiä. Tämän pitäisi aina laittaa hälytyskellot soimaan. Tyypillisesti tällöin alkuperäinen artikkeli, josta käsittämättömät suomenkieliset ilmaisut voi suomentaa, löytyy en-wikipediasta.

Yleisenä sääntönä kääntämisessä tulisi olla, että jos ei ymmärrä tai ei ole varma tai ei tiedä, mitä joku ilmaisu tarkoittaa, niin ei käännä sitä.

Joka tapauksessa, jos tekee käännöksen, tämä tulisi ilmaista myös käännösmallineella eikä vain muokkausyhteenvedolla, koska tämä tieto on suuri apu sekä artikkelin lukijalle että muokkaajalle. Nyt jotkut käännösten tekijät saattavat jättää kertomatta käännöksestä kokonaan, ja jotkut saattavat kertoa vain muokkausyhteenvedossa, vaikka suositeltavaa olisi kertoa sekä muokkausyhteenvedolla että lisätä käännösmalline. Jos kääntäjä ei ole käännösmallinetta lisännyt, niin viimeistään seulojan tulisi lisätä se. Tästä taas seuraa uusia artikkeleita seuloessaan seulojan on syytä tarkistaa, onko kyseessä mahdollisesti käännös, jos artikkelin aihe tai tila antavat viitteitä siitä, että näin voi olla.

Varmimpia tuntomerkkejä tästä esitin yllä. Eli suomea taitava käyttäjä on tehnyt käännöksen, mahdollisesti koneavusteisesti, mutta onnistunut huonosti löytämään sanoille niiden oikeita vastineita, mistä tuloksena joko koko teksti tai monet sanat ja käsitteet tekstissä ovat kyllä suomea, mutta käsittämättömiä, ja se mistä on kysymys, selviää uasein vasta kun menee en-wikipediaan suomentamaan suomennoksen. Paremmin tunnettu tapaus huonosta käännöksestä ehkä ovat suomea lainkaan taitamattomien muokkajien konekäänösaloitukset usein eksoottisaten maiden populaarikulttuurin tms. aiheista. Yhtä lailla kuitenkin myös tämä toinen huonosti toimivan käännöksen syntytapa on syytä hahmottaa.--Urjanhai (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 13.31 (EEST)

Toisaalla Käyttäjä:Vyörykkä esitti juuri, että käännösmallinetta ei tarvitse käyttää eikä sitä edes suositella. Tästä olen eri mieltä: Tosiasiaa, että jokin artikkeli on käännös, ei ole mitään syytä pimittää lukijalta. Läpinäkyvyys, joka saavutetaan käännösmalline lisäämällä on ennen kaikkea lukijan etu ja se parantaa Wikipedian käytettävyyttä myös niille, jotka muokkaavat Wikipediaa.--Urjanhai (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 13.43 (EEST)

Olen samaa mieltä kuin Urjanhai, mutta Kyykaarme aikoinaan valisti minua käännösmallineen tarpeettomuudesta kuin se olisi yleinen suositus. Mitään käytäntöähän asiasta ei ole, ja itse kannattaisin kyllä käännösmallineen käyttöä kaikissa käännösartikkeleissa. Vyörykkä (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 13.48 (EEST)

En osunut seuraamaan tuota keskustelua enkä tarkistanut tätä varten käytäntöjäkään. Voi hyvin olla että on esitetty näökemys, että tekijänoikeus ei sitä vaadi. Tekijänoikeus, joka on on yksi tärkeä asia, on kuitenkin vain yksi puoli asiassa. Toinen puoli on puhtaan käytännöllisesti läpinäkyvyys lukijalle ja käytettävyys muokkaajille.--Urjanhai (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 13.56 (EEST)

Tuossa Käyttäjä:Kyykaarme puhuu attribuutiosta ja tiedon lähteistä ja ilmoittaa edustavansa näkemystä, että käännösmallineen käyttöä tulisi välttää viimeiseen asti. Tässä näkemykseni on päinvastainen: kysymys ei ole pelkästään attribuutiosta mutta ei myöskään pelkästään attribuutiosta ja tiedon lähteistä, vaan myös koko artikkelista ja lähteiden valinnasta. Niiden kohdalla taas se, että artikkeli on käännetty toisesta wikipediasta, on tiedon ekosysteemin ja Wikipedian läpinäkyvyyden ja käytettävyyden kannalta aivan keskeinen. Muistan lukeneeni tutkimuksesta, että Wikipedia vaikuttaa muihin julkaisuihin myös silloin kun näennäisesti wikipediaa ei ole käytetty lähteenä, kun päädytään wikipedian ulkopuolella käyttämään lähteitä, joita on käytewtty lähteinä wikipediassa. Tällöin luonnollisesti yhtä paljon myös eri wikipediat vaikuttavat toisiinsa, jos artikkeleita käännetään Wikipediasta toiseen, eikä tätä tosiasiaa ole mitään syytä salata, vaan päin vastoin tämä tosiasia on perusteltua ilmaista läpinäkyvästi.--Urjanhai (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 14.09 (EEST)

Tein tästä myös jo käyttäjän mielipidekirjoituksen. Jos osoittautuu, että tuossa olin referoinut esitettyä näkemystä väärin, niin voin sen koettaa siltä osin korjata. EDIT: Voin myös yrittää referoida siihen, jos tässä keskustelussa tulee esiin lisänäkökohtia asiasta. --Urjanhai (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 13.57 (EEST)

Jonkinmoinen yksimielisyys lienee jossain vaiheessa syntynyt, että malline ei ole välttämätön, vaan yhteenveto riittää ja voi jossain mielessä olla parempikin, kun se ei katoa vaan säilyy ajast aikaan todistamassa, että alkuperäinen on käännös. Mutta muuten olen sitä mieltä, ettei käännösartikkeleita pitäisi edes tehdä, koska niissä on aina perustavanlaatuisia vikoja, jos ei huonoa käännöstä, niin lähteitä joko ei ole tai niitä ei ole tarkistettu. Yleensä kai käännösartikkeleiden tekemisen kuvitellaan harhaisesti olevan helpompaa, kun asia on juuri päin vastoin. --Abc10 (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 14.03 (EEST)

Käännösartikkelien tekeminen on yleisesti ottaen helpompaa, mutta kelvollisten käännösartikkelien vaikeampaa. Siksi minäkin aloitin wikiurani jokseenkin heikkolaatuisilla käännösartikkeleilla. Vyörykkä (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 14.07 (EEST)

Noin voi olla tekijänoikeuden kannalta, mutta niin kuin esitin, se on vain yksi puoli asiasta. Toinen puoli on puhtaasti käytännöllinen (eli pragmaattinen) hyöty siitä, että lukija lukiessaan saa tiedon artikkelin tosiasiallisesta syntytavasta.--Urjanhai (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 14.15 (EEST)

Ja edellä olevaan lisäys: alkuperäinen esim. en.wikipedian artikkeli voi olla täysin kelvoton. --Abc10 (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 14.06 (EEST)

Käsittääkseni vain kääntäjä saa lisätä käännösmallineen. Häntä voi pyytää mallineen lisäämään, mutta jos hän ei sitä halua tehdä, pitää muiden tyytyä siihen. Toki tuon säännön voisi minusta muuttaa järkevämmäksi. Joskus viitteetkin on vielä englanniksi ja silti pitää esittää, että kyseessä on lisääjän itsensä luoma sisältö.--MAQuire (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 14.07 (EEST)

En minä aikanaan tuota ole mistään lukenut; käännösmallineen ohjeesta voi tuollaisen käsityksen saada, mutta siinäkään ei suoranaisesti kielletä muita kuin kääntäjää lisäämästä käännösmallinetta. Samoin Ohje:Artikkelien kääntäminen ei sano asiasta mitään. Vyörykkä (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 14.11 (EEST)

Miksi noin olisi, jos täysin satavarmasti näkyy että artikkeli on käänös? Tieto siitä, että näin on, palvelee kaikkia. Erityisesti se palvelee kaikkia, jos käännös sattuu olemaan huono, mutta yhtä lailla myös jos olisi käännetty erittäin hyvä artikkeli erittäin hyvin.--Urjanhai (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 14.13 (EEST)

Kuten sanoin, minustakin tuon säännön voisi muuttaa. Ei tuossa ole oikein mitään järkeä.--MAQuire (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 16.47 (EEST)

Tässä minunkin ajatuksiani kääntämisestä. Kääntäjän ja kirjoittajan pitäisi kiinnittää huomiota sekä erikoistermeihin, että niihin sanoihin tai sanontoihin, joita on vaikea suomentaa. Hyvä käännösteksti on sujuva ja siinä on jatkuvuutta. Kääntäjä voi katkaista liian pitkän lauseen tai kappaleen, tai jos alkuperäisessä tekstissä asia on ilmaistu epäselvästi, kääntäjän tehtävä on selventää ja yksinkertaistaa sitä. Television tekstityksissä näkyy joskus hyviä ratkaisuja. Identtistä käännöstä, eli sitä, että käännös pyrkisi noudattamaan mahdollisimman tarkasti alkuperäistä tekstiä, ei pidetä ammattikääntäjien keskuudessa ihanteena. Wikipediassa käännöksessä pitäisi pyrkiä yksinkertaisuuteen ja pelkistävyyteen ilman että lähdetekstin sanoma ei vääristy. Käännös on aina kääntäjän tulkintaa ja se on teos, vaikka Wikipedian käännöksen vaatimustaso ei ehkä aina ylitä teoskynnystä. Julkaistessaan käännöksensä suomentaja luovuttaa "teoksensa" käytettäväksi avoimella lisenssillä, kuten kirjoittaja tai valokuvaajakin. Käsittääkseni tämän takia on viime kädessä samantekevää, millä käyttöjärjestelmällä, tekstinkäsittelyohjelmalla, sanakirjalla tai muilla apuvälineillä suomennos on tehty. Jos suomentaja hyväksyy käännöskoneen antaman tuloksen sellaisenaan, kysymys on silloinkin kääntäjän tulkinnasta. Kone ei voi olla tekijä, eikä se tee teoksia. Wikipedian lukijan olisi hyvä tietää, onko kyse käännöksestä ja se pitäisi ilmoittaa joko mallineella tai jotenkin muuten. Hankaluutena tässä on se, että käännöksen lähdeteksti voi jäädä artikkelin kehittyessä vähäiseksi osaksi, tai siihen pitäisi voida lisätä myös muita suomennettuja osia. Wikipedian monikielisen luonteen ja pienen kielialueemme takia hyviä suomennoksia Wikipediaan pitäisi suosia. Heikko käännös pistää silmään helposti ja siitä on helppo sättiä wikitovereita. Mutta onneksi jokainen voi parantaa ja hioa suomennoksiakin, siinä missä mitä muuta tahansa. Tässä se, mitä kääntämisestä tulee mieleen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 15.22 (EEST)

Ehdottomasti vastuuta laadusta ei pidä siirtää muille käyttäjille. Jos todistetusti tekee luokatonta jälkeä, pitää itse ymmärtää, että pyrkii väärälle alalle. Tästä on muistaakseni keskusteltu aiemmin. --Abc10 (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 16.42 (EEST)

Kirjan luokitus

Olisiko kellään perusteltuja näkemyksiä "suomalaisten" antologioiden luokittamisesta. Kyse on siis teksteistä, jotka suomalainen kääntäjä on valikoinut ja kääntänyt, eli kokoelmaa ei sellaisenaan ole julkaistu alkukielellä. Onko kyse suomalaisesta kirjasta vai esimerkiksi japanilaisesta/ islantilaisesta, kun alkutekstit ovat japanilaisia/ islantilaisia? --Abc10 (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 17.27 (EEST)

Nuo on ollut tapana luokitella suomalaisiksi kirjoiksi. --Miihkali ^{(K • M)} 17. toukokuuta 2021 kello 18.07 (EEST)

Ahaa, muistatko esimerkkejä? Ja perustuuko tapa keskusteluun vai muodostuneeseen käytöntöön? Tässä luokitin kirjann Islannin kirjallisuus -luokkaan, kun tuntui, että jokin yhteys alkuperämaahan pitäisi luokituksessakin olla. --Abc10 (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 18.33 (EEST)

Suomenkielisinä kirjat ovat suomalaisia mutta jonkin muun maan kirjallisuutena ne ovat myös ao. muiden maiden kirjallisuutta. Ehkä tässä vain paljastuu alkuperäisten luokkanimien hiukan hätäisesti mietitty logiikka, joka oikeastaan voisi vaatia luokkanimien säätämistä jollakin tavoin. Jos haluaa skarpimman logiikan niin usein se löytyy wikidatasta.--Urjanhai (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 19.34 (EEST)

Ei se japanilaisuus/islantilaisuus tuossa sen pahemmin katoa kuin yksittäisen teoksen kääntämisessäkään, joten ilman muuta alkuperämaan pitää näkyä luokituksessa. Tuskin tekstien valinta menee merkityksessään itse tekstien edelle. Siihen, tarvitaanko luokitteluun lisäksi jokin Suomi-yhteys, en ota kantaa, vaikka minua kirjallisuuden asiantuntijaksi tituleerataankin. --Lax (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 21.17 (EEST)

Vanhojen karttojen lisääminen "lähdeviitteiksi"

Satuin huomaamaan tällaisen laajamittaisen toiminnan, ja ajattelin kysyä muita mielipiteitä, ennen kuin ryhdyn kumoamaan muutoksia. Vanhoja kylien karttoja on siis lisätty kunta-artikkeleihin "lähdeviitteinä". Varmaan tekijänoikeus ei ole ongelma, eli nuo pitäisi tallentaa Commonsiin ja käyttää kuvituksena kylien omissa artikkeleissa (joita tosin moniakaan ei vielä ole). @Ajakobsson:. -Ochs (keskustelu) 18. toukokuuta 2021 kello 10.24 (EEST)

Kaikki kumottava. Nyt artikkelin sekaan vaan linkitetty satunnaisiin paikkoihin linkkiä karttoihin. Stryn (keskustelu) 18. toukokuuta 2021 kello 10.36 (EEST)

Mun mielestä kartat voisi linkittää esimerkiksi aiheesta muualla osiossa. Lähteenä niitä voi käyttää silloin kun niillä on lähteistetty jotain täsmällistä asiaa, mutta ei tarvetta sille, että ne olisivat ns. bulkkina lisättynä artikkelitekstin sekaan. --Zache (keskustelu) 18. toukokuuta 2021 kello 10.50 (EEST)

Lisäksi nyt kun katselin noita läpi, niin esimerkiksi nämä olivat ihan ok viitteinäkin, mutta siirsin niiden paikkaa hieman. --Zache (keskustelu) 18. toukokuuta 2021 kello 10.56 (EEST)

Kaikki kumottava tai kuvitukseksi artikkeleihin. Vyörykkä (keskustelu) 18. toukokuuta 2021 kello 14.36 (EEST)

Ei niitä kumota tarvi, vaan siirtää AM-osioon. Just tällaisia vartenhan se on keksitty. --Pihamies (keskustelu) 18. toukokuuta 2021 kello 15.05 (EEST)

Mutta ovatko yksittäisten kylien kartat järkeviä AM-linkkejä kunta-artikkelissa? Tuskin. Ks. esim. Parainen, tulisi siinä AM-osiolle mittaa. Yleensä on pyritty pitämään linkkilistat kohtuullisen mittaisina. -Ochs (keskustelu) 18. toukokuuta 2021 kello 15.12 (EEST)

Ei mitään järkeä liittää juuri noita yksittäisiä karttoja AM-linkeiksi. Paraisten Granvikin kylälle löytyi esimerkiksi 34 karttaa kyseisestä palvelusta. Hakusanalla Parainen lyötyi 906 karttaa. Ne kaikki AM-osioon? --PtG (keskustelu) 18. toukokuuta 2021 kello 18.25 (EEST)

Näyttää että ainakin jotkin kylien kartat on lisätyy kunta-artikkeleihin sillä perusteella, että ne ovat ao. kunnan vanhimpia karttoja (yhteenvedon mukaan). Karttojen lisääjä A. Jakobsson lienee Maanmirttauslaitoksen tämän aiheen huippuasiantuntija, joka on ollut luomassa muun muassa hiljattain julkistettua Suomen kaikkien vanhojen karttojen portaalia. Poistamisen sijaan kannattaa nähdsä hiukan vaivaa ja pyrkiä upottamaan karttavciitauksia artikkeleihin luontevammin. (Tai jos ehdi viilailla niin mieluummin ilman muuta antaa olla kuin poistaa.) Jos kylistä on artikkeleita, niin kannattaa käyttää niissä. --Urjanhai (keskustelu) 18. toukokuuta 2021 kello 21.00 (EEST)

Esim. Artikkelin Parainen tila on kaiken kaikkiaan keskenerääinen (ei siis huono vaan vähäsisältöinen) eikä noiden karttalinkkien olemassaolo kylät-osiossa käytännössä ole artikkelin suurin ja kiireellisin ongelma. Sama luultavasti pätee enimpiin kunta-artikkeleihin.--Urjanhai (keskustelu) 18. toukokuuta 2021 kello 21.06 (EEST)

Selkeästi tässä halutaan jakaa tietoa hyödyllisestä aineistosta Wikipedian kautta kunnianarvoisan viranomaislaitoksen toimesta. Wikiprojekti:Historialliset kartat on perustettu jo vuosia sitten. Senkin yhdelle alasivulle on koottu karttalinkkejä. Projektissa voidaan myös pyrkiä integroimaan näitä nyt linkitettyjä karttoja paremmin artikkeleihin. Jos olisi kova immediatistinen pyrkimys saada linkit nopeasti pois, niin en kannata sitä, vaan tässä tapauksessa eventualismia. Useimmissa tapauksissa luonteva tapa käyttää aineistolinkkejä artikkeleissa löytynee, mutta siinäkin tapauksessa samoja linkkejä (ja varsinkin tuo portaali) olisi hyvä koota myös projektisivun aineistosivulle. --Urjanhai (keskustelu) 18. toukokuuta 2021 kello 21.12 (EEST)

Kaiken kaikkiaan on kannatettavaa nähdä Wikipediaa muokkaavat huippuasiantuntijat arvokkaana resurssina. Ymmärtääkseni A. Jakobsson on tasainen luonne ja keskusteluun kykenevä.--Urjanhai (keskustelu) 18. toukokuuta 2021 kello 21.16 (EEST)

Itse olen Wikiprojektin historialliset kartat piirissä aiemmin mm. koonnut linkkejä karttaportaaleihin, ja joihinkinn keskeisiin ja Wikipediassa tai muualla lähteinä hyödyllisiin aineistoihin tuolle wikiprojektin aineistosivulle yhdessä muun muutaman käyttäjän kanssa, mutta sivun päivitys on valitettavasti kaukana ajantasaisesta kun netissä aineistot, portaalit ja palvelut laajenevat koko ajan. Käyttäjä:Susannaanasin suurtyö taas oli Senaatin kartaston massalataus Wikimedia-commonsiin. Itse aloittelin nykyisten ja entisten kuntien merkitsemistä kuvatiedostojen mallinepohjiin (ollakseen täysin rakenteinen, se voisi vaatia mallineen kenttien pientä lisäviilausta) ja tiedostojen luokittelua commonsissa nykyisten ja entisten kuntien mukaan, mutta vapaaehtoistyönä se on edennyut hitaasti, lähinnä jos tulee joko Wikipedian muokkaamista varten tai muuten tutkittua jonkun alueen historiaa, on aineiston paremmaksi hallitsemiseksi tullut vietyä näitä jonkin alueen tai jonkin aineiston osalta pieninä paloina eteenpäin. Susannanasilla oli myös hankkessa joukkoistetun georeferointityökalun luominen, mutta kun itse georeferoin ja muutenkin käsittelen karttoja lähinnä irl niin en ole ehtinyt tehdä sitä enää wikipediassa. Tähän wikiprojektiin yhtenä ikuisuusprojektina muiden joukossa kuitenkin istuu hyvin myös näidem kartta-aineistolinkkien integrointoi Wikipediaan ja muihin wikimediaprojekteihin.--Urjanhai (keskustelu) 18. toukokuuta 2021 kello 21.42 (EEST)

@Raksa123:on ollut @Susannaanas:in ohella eräs tuossa projektissa ahkeroineista ja paljon systemaattisesti muokannut kartografiapuolta artikkeleissa. Muitakin muokkaajia, joilla paikallinen, alueellinen näkökulma keskeinen muokkausten aihepiiri ja asiantuntemusala wikipediamuokkauksissa, on, esim. Käyttäjä:Vnnen, Käyttäjä:Makele-90, Käyttäjä:Lakritsa ja monet muut.--Urjanhai (keskustelu) 18. toukokuuta 2021 kello 21.51 (EEST)

Kokeeksi korvasin artikkelissa Parainen linkit yhdellä ainoalla linkillä saman palvelun hakuun "parainen kartta" (42 hakutulosta). Olisiko ehkä jokin tällainen järkevämpi ratkaisu? -Ochs (keskustelu) 18. toukokuuta 2021 kello 22.26 (EEST)

Tuo on eräs mahdollinen ratkaisu. Itse olisin ehkä antanut olla. Erona tässä on nyt se, että kun tuossa AJakobsson oli tehnyt valikoiman aiheesta Paraisten vanhimmat kartat kylittäin niin nyt se korvatiin linkillä Kansallisarkiston hakuun kaikista siellä olevista Paraisten kartoista. En sanoisi että tämä ainakaan tässä tapauksessa välttämättä palvelisi lukijaa paremmin, koska nyt sieltä tulee ensimmäiseksi 1840-luvun pitäjänkarttoja, jotka eivät ole kovin kiinnostava tai havainnollinen lähde ja haun käyttöliittymäkin on sitä aiemmin tuntemattomalle hiukan konstikas. Täydellisessä maailmassa luotaisiin varmaankin artikkeliin Parainen osio "Historia", ja tälle pääartikkeli "Paraisten historia", johon kylien vanhimpien karttojen valikoiman esittäminen linkkeinä yksitellen asettuisi luontevasti. - Tämä tietenkin vain yhtenä mahdollisena käsittelytapana muiden joukossa. - Ajatus ei edes ole kaukaa haettu, koska esim. osasta Paraista eli Nauvon artikkelissa on jonkinlainen historiaosio ja sv-wikissä on jopa pääartikkeli sv:Nagus historia. Tässä siis pitäisin edelleen parempana eventualismia kuin tiedon vähentämistä toimitettu valikoima poistamalla, koska tuo toimitettu valikoima varmaan hakee paikkansa jostakin. Eräs mahdollisuus olisi jopa artikkeli muotoa Paraisten vanhimmat kartat. On kovin rajoittunutta ajatella, ettei ettei tämä ketään kiinnosta. Paperi ei internetissä lopu kesken.--Urjanhai (keskustelu) 19. toukokuuta 2021 kello 10.12 (EEST)

Haun voisi varmaan kohdistaa täsmällisemmin, tuo oli vain karkea kokeilu. Minustakin tuo käyttöliittymä on epähavainnollinen. - Ei kai tässä kukaan ole sanonut, etteivät kartat ketään kiinnosta? Minustakin ne ovat kiinnostavia, mutta järkevässä paikassa ja siististi muotoiltuna. Meillä on kuitenkin ohjeet ja tyyliopas linkeistä ym., joita tulisi pyrkiä noudattamaan. Jos tässä kohtaa sanotaan, ettei artikkelien yhtenäisellä muotoilulla ole kiirettä, joukkoprojektissa on vaara, että jokainen käyttäjä rupeaa muuallakin vetämään omaa linjaansa. - Lisäksi vastustan ajatusta, että asiantuntijalla olisi erioikeus muotoilla artikkelit haluamallaan tavalla ottamatta huomioon muun yhteisön mielipidettä. Minä en tiedä vanhoista kartoista mitään, mutta amatöörinäkin näen kyllä, että keskellä leipätekstiä satunnainen luettelo kartoista, jotka eivät täsmällisesti liity juuri artikkelin aiheeseen (kunta) ja jotka on merkitty lähdeviitteiksi, vaikka niitä ei ole käytetty lähteinä, näyttää rumalta ja sekavalta eikä ole "tietosanakirjan arvon mukaista" (lainaus Risukarhelta aivan toisesta yhteydestä). -Ochs (keskustelu) 19. toukokuuta 2021 kello 11.50 (EEST)

Esitin jo yllä aihepiirin työstämistä eteenpäin jo olemassa olevan Wikiprojektin puitteissa yhteistyössä linkkejä lisänneen asiantuntijan kanssa. Wikipedian lukuisista puutteista tuo näiden artikkelien nykytila ei liene suurimpia, mutta tämä on tietenkin nmielipidekysymys. Jos poistoja halutaan tehdä, niin vähin, mitä poiston yhteydessä olisi hyvä tehdä, olisi kopioida poistetut linkit tuonne projektin kartta-aineistosivulle joko omaksi kappalleekseen tai projektin sisällä omaksi alasivukseen vaikkapa otsikolla "Suomen kuntien vanhimpia kartoja". Itse asiasta sen pohjalta voisi tuottaa jopa artikkelin Luettelo Suomen kuntien vanhimmista kartoista, mutta kokoamis- ja työstöalustaksi sopisi varmaan parhaiten alkuun projektin alasivu. Itse asiassa juuri näin varmaan kannattaisi tehdä, jos noiden nykyisten valikoimien olemassaoloa artikkelissa pidetään kestämättömänä asiaintilana. --Urjanhai (keskustelu) 19. toukokuuta 2021 kello 12.28 (EEST)

Loin nyt Wikiprojektille Wikiprojekti:Historialliset kartat alasivun Wikiprojekti:Historialliset kartat/Suomen kuntien vanhimmat kartat. Se on ajateltu alaprojektiksi em. Wikiprpojektille. Alaprojektin sivulle voidaan koota erilaisia Suomen (tai miksei lähialueidenkin) historiallisten karttojen valikoimia Wikipedian tai muiden Wikimediaprojektien käyttöön. - Ja juuri siis valikoimia, koska kartta-aineistoille, karrttakokokoelmille ja karttaportaaleille ilman valikointia on jo ennestään projektin toinen alasivu Wikiprojekti:Historialliset kartat/Kartta-aineistot. Talletin sinne kokeeksi tuon Paraisten listan siinä muodossa kuin oli artikkeliin lisätty. Muita valikoimia voivat olla esim. yllä viitatun perusteella kartat tekijöittäin jne. jne. Rajaus Suomeen ja lähialueille noudattaa Wikiprojektin Wikiprojekti:Historialliset kartat tämänhetkistä sisältöä. Mikään ei luonnollisesti estä laajentamasta aiheen käsittelyä muuallekin jos työtettävää löytyy muualtakin tai maailmanlaajuisesti. --Urjanhai (keskustelu) 19. toukokuuta 2021 kello 13.20 (EEST)

Jos projektin laajuus tai sisäntö tarkentuu, sen nimeä voi muuttaa. Jo nyt kirjoitin määritelmään, että projekti käsittää valikoimat tästä tai muista aiheista.--Urjanhai (keskustelu) 19. toukokuuta 2021 kello 13.31 (EEST)

Ajakobssonin lisäykset ovat arvokasta tietoa, mutta soveltuu kyllä huonosti tuollaisenaan kyläluetteloon. Ochsin esittämä tapa on ihan hyvä ja siisti vaihtoehto. Muutoin uhkaa mennä aika nippelitiedoksi, vaikka kirjoittaisikin tuon saman auki esim. "Vanhimmat kartat löytyvät kylistä X, Y ja Z". --Vnnen (keskustelu) 19. toukokuuta 2021 kello 15.01 (EEST)

Mitä mieltä olet yllä esittämästäni ehdotuksesta kopioida (tai jos halutaan poistaa, niin siirtää) linkkivalikoimat projektisivulle? Esitin yllä myös perusteluja sille, miksi ainakin Paraisten tapauksessa linkki kaikkiin karttoihin ja toisaalta valikoima erityisteemasta vanhimmat kartat Paraisilta ovat kaksi eri asiaa. Projektisivulla myös alkuperäiset valikoimat voitaisiin säilyttää ja sieltä käsin työstää niitä eteenpäin. --Urjanhai (keskustelu) 19. toukokuuta 2021 kello 17.44 (EEST)

Projektisivu on hyvä idea! Työläs tosin, mutta olisi kätevä. --Vnnen (keskustelu) 19. toukokuuta 2021 kello 21.58 (EEST)

EM-futis-projekti Huuhkajat?

Kun kisat alkaa vajaan kuukauden kuluttua, niin pitäiskö laittaa pystyyn joku pikaprojekti Suomen pelaajien artikkelien kunnostamiseksi? Suurin osa vaikuttaa olevan enemmän tai vähemmän retuperällä eli lähinnä päivitystä vailla. Artikkelit kuitenkin kerää kuukauden aikana satoja ellei tuhansia klikkauksia. --Pihamies (keskustelu) 19. toukokuuta 2021 kello 17.04 (EEST)

Tässäpä tämä: Wikiprojekti:Jalkapallo/Huuhkajat2021 --Tappinen (keskustelu) 19. toukokuuta 2021 kello 20.43 (EEST)

Ulkopuolisena ehdotuksena: Pelaajien lisäksi myös itse maajoukkueesta kertovaa artikkelia kannattaa kunnostaa, sillä sitä tullaan klikkaamaan vielä enemmän. --Kärrmes (keskustelu) 19. toukokuuta 2021 kello 20.58 (EEST)

Haku wikimedia-säätiön alueellisiin avustuskomiteoihin

Wikimedia-säätiö aloitti vuodenvaihteessa avustustensa uudelleenorganisoinnin joka esimerkiksi Wikimedia Suomelle näkyy siten, että vuosittaisten avustushakujen sijaan pyritään pidempiaikaiseen valmisteluun yhdessä säätiöiden ja alueellisten avustuskomiteoiden kanssa jossa määritellään tavoitteita ja seurataan niiden toteutumista. Joka tapauksessa nyt haetaan yhteisön edustajia avustuskomiteoihin ja minusta jonkun kannattaisi hakea sinne. Tuo on paikka jossa pystytään vaikuttamaan siihen millaista toimintaa on ja esimerkiksi miten resurssoidaan yhteisön kannattamiin asioihin rahaa. Pistin tämän poikkeuksellisesti uutiset kahvihuoneen sijaan sekalaista kahvihuoneeseen, koska täällä on kertaluokkaa enemmän lukijoita.

• m:community_Resources/Grants_Strategy_Relaunch_2020-2021/Regional_Committees

--Zache (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 11.54 (EEST)

Nostan tätä vähän ylemmäs, koska paikka on tärkeä, koska siellä pystyy vaikuttamaan siihen mihin säätiön resursseja käytetään samoin kuin edelleen kertomaan yhteisön suuntaan tulevista projekteista. Eli jonkun kannattaisi kyllä hakea tuonne. --Zache (keskustelu) 25. toukokuuta 2021 kello 13.30 (EEST)

Kysyin kolmelta Jniltä, Kyykaarmeelta, Ipr1:lta ja Fotogurachanilta kiinnostaisiko heitä ([2], [3], [4], [5]) jos tulee hyviä ehdokkaita mieleen, niin kysyä heiltä, että kiinnostaisiko osallistuminen. --Zache (keskustelu) 27. toukokuuta 2021 kello 21.27 (EEST)

Tämä on jotenkin tarpeettoman raskaan oloinen prosessi kun hakijan pitäisi osata perustella miksi juuri hän on sopiva tuollaiseen varsin vaativana esitettyyn toimeen; hakijalla olisi hyvä olla kielitaitoa koko alueen (esim. pohjoinen ja läntinen Eurooppa) kielistä, ja hakijan pitäisi jotenkin osoittaa omistautumisensa taitojen jakamiselle ja toisten ihmisten kasvun edistämiselle. Lopputuloksena näyttää olevan se ettei yli viikossa ole tullut Pohjois- ja Länsi-Euroopan alueella kuin yksi hakija siinä kun Keski- ja Itä-Euroopan komiteaan ei ole hakenut vielä kukaan. Ehkä tuota järjestelmää vielä harkitaan uudelleen kun hakijoita ei tule tarpeeksi.--Fotogurachan (keskustelu) 29. toukokuuta 2021 kello 17.33 (EEST)

Siellä on mahdollisuus esittää itseään myös sähköpostilla joten kaikki ei välttämättä ole hakeneet tehtävään julkisesti. Kysyin I JethroBT (WMF):ltä (Chris Schilling) paljonko hakemuksia on ollut yhteensä, mutta tein tuon perjantaina niin vastaus varmaan tulee viikonlopun jälkeen.[6] Olettaisin, että hakemuksia on myös tullut esillä olevien lisäksi niiltä henkilöiltä jotka ovat olleet aikaisemmin vastaavassa tehtävässä, koska minusta heitä oltiin pyydetty hakemaan alueellisiin komiteoihin. Jos yhteisön kautta ei tule tällä tavoin riittävästi hyviä hakijoita, niin olettaisin että hakukriteerejä lavennetaan esimerkiksi siihen suuntaan, että käyttäjäyhdistysten (esim Wikimedia Suomi) hallitusten jäsenet pystyy hakemaan tehtävään myös kunhan eivät ole muuten esteellisiä. Tuo on sikäli ihan mielekäs lavennus, että ne henkilöt jotka noin ylipäätänsä ovat säätiön toiminnasta kiinnostuneita aika usein toimivat joka tapauksessa käyttäjäyhdistyksissä, mutta joka tapauksessa näkisin että tärkeää on, että wikiyhteisö olisi käyttäjäyhdistyksistä riippumatta aktiivinen tässä. Zache (keskustelu) 30. toukokuuta 2021 kello 11.01 (EEST)

Some- ym. persoonat Wikipediassa

Tämän luettuani hämmästyin kuinka sinisilmäisiä Wikipediassa ollaan. Somepersoonia rakennetaan ison rahan voimalla, ja sitä kuvaa rakennetaan myös Wikipediassa. Onhan täällä jo tunnettu yrityskuvien rakentaja ja paljon muitakin, esimerkiksi ip:llä tai vaihtelevalla tunnuksella toimivia, kaupallisia muokkaajia, mutta yllätyin miten suuresta bisneksestä on kysymys. Me muut raadamme täällä, ilman kiitoksen sanaa, pikemminkin päin vastoin. --Abc10 (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 14.37 (EEST) edit: --21. toukokuuta 2021 kello 15.47 (EEST)

Tuossa linkissä on jotain häikkää, näkyy vain lyhyt videonpätkä. -Ochs (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 14.44 (EEST)

Kelaa alaspäin, niin näkyy muutakin. Vyörykkä (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 14.45 (EEST)

Kiitos täggäyksestä. Somepersoonat ovat nykyajan keino tavoittaa nuorempia kohderyhmiä. Suosikki, Demi, Cosmopolitan, SinäMinä ja mitä lie muita nuortenlehtiä on ajettu kauan sitten kannattamattomina alas. Joten miksi näistä vaikuttajista ei saisi kirjoittaa Wikipediassa, jos he ovat wikimerkittäviä? Jjanhone (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 14.47 (EEST)

Vrt. Suosikin levikki vuonna 2006: 46 000, jutussa mainitun Mmiisasin "Instagram-levikki" 2021: 440 000.Jjanhone (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 15.27 (EEST)

Mun mielestä Suosikkia ja Mmiisasia ei oikein voi verrata, koska niissä on kyse erityyppisistä asioista. Parempi vertailukohta olisi esimerkiksi radio- ja tv-tomittajat tai sisällöstä riippuen myös ohjelmat. Joka tapauksessa on aikalailla selvää, että julkkikset, mediapersoonat, aktivistit, taiteilijat voivat olla wikipediamerkittäviä ihan suoraan saamansa julkisuuden takia myös. Sanoisin kuitenkin, että jos se perustelu wikipediamerkittävyydelle on julkisuus, niin vaatimukset mediakäsittelylle on tiukemmat kuin silloin jos esimerkiksi merkittävyysperustelu on vaikkapa jokin saavutus (esim palkinto, tieteellinen läpimurto jne) jolloin se merkittävyys voi käydä ilmi ihan sillä, että asia todetaan lähteistetysti. Zache (keskustelu) 22. toukokuuta 2021 kello 08.52 (EEST)

Ehkä tuossa on se ero, että Suosikkia piti tilata. Nytkin on maksullisia sisältöjä mutta samalla on syntynyt uusia suuria ilmaisjakelumarkkinoita. Ja ihan niin kuin prinntilehdissäkin, ilmaisjakelutuotteet ovat mainosrahoitteisia. Mutta kun painokoneita tai radio- ja televisiolähettimiä on vain harvoilla niin internet on melkein jokaisella, ja silloin asetelma on taas toinen ja rajat asioiden välillä vaikeammin määriteltäviä. Siitä ehkä tullaan johonkin tuollaiseen päättelyyn, minä Zache esitti yllä. --Urjanhai (keskustelu) 22. toukokuuta 2021 kello 09.11 (EEST)

Suosikki ja Mmiisas ovat lisäksi toimineet eri aikoina.-- Htm (keskustelu) 22. toukokuuta 2021 kello 11.24 (EEST)

Hyvin suuri ero on myös siinä, että Suosikkia saattoi ostaa, lukea, lainailla ja tilata ilman muuta kaupallista käyttäjäseurantaa ja kytkysitoumusta (pitkine kerätyn tiedon käyttöehtoineen, joita ja joiden yhteiskäytön mahdollisuuksia aiempiin sitoumuksiin liitettynä harva täysin ymmärtää), joka ei ole mahdollista monessa "sosiaalisessa" mediassa. Osa väestöstä ei seuraa sellaisia "sosiaalisia" (lue kaupallisia) medioita, etenkään työhön tai vaikkapa turvallisuuteen liittyvillä vempaimilla, yhteyksillä, lokaatioissa/työaikana. Valitettavan moni mediapersoona on myös näyttänyt naivia "sosiaalisen" median mallia, kun on esimerkiksi viestinyt sijaintiaan avoimesti muille asiattomille, esiteltyään esimerkiksi aiemmin kotinsa (vorojen mukaan helposti lähteviä) arvoesineitä egonsa pönkittimenä. "Somepersoonien" rakentaminen ei ole ainoa wikipediankin julkisuutta hakeva alue: myös urheilijoilla/joukkueilla/pikkupoliitikoilla voi olla mediapersoonansa/yhteistyönsä, kaikenkarvaisilla realityohjelmilla, tapahtumilla jne. Onko paikallis-/maakuntalehdessä monena vuonna esilläoleva, ehkä muutaman sata kävijää keräävä kylä/lähiö/kaupunginosatapahtuma wikimerkittävä vai 100 000 "seuraajan/tykkääjän" itsensä/kotieläimensä/lapsensakaupallistaja vai molemmat? Ainakin ensinmainittua voi mielestäni neutraalimmin arvioida. Erilaiset tuotesijoittelut/yhteistyöt ja näiden esilletuonti yököttää ainakin minua monen "sometähdenlennon", vloggaajan, poliitikon ja muun tyypin viestinnässä, kääntää muuten ehkä kiinnostavan aiheen ja esiintymisen rumaksi, itsekkään edun tavoittelemiseksi ja epäkiinnostavaksi.--Paju (keskustelu) 26. toukokuuta 2021 kello 05.30 (EEST)

En ihan ymmärtänyt, onko pääpointtisi sen paheksuminen, että jotkut muokkaavat Wikipediaa rahasta, vai se, että tänne kelpuutetaan liian helposti somepersoonista sisältöä, johon liittyy bisnespyrkimyksiä. Ehkä molemmat? En kyllä usko, että Wikipedia on sen sinisilmäisempi kuin muukaan yhteiskunta. Ja arvelen myös, että nykyään Wikipedian merkitys somepersoonien imagonrakennuksessa on melko vähäinen. Ei auta muu kuin mennä tiukasti lähteiden mukaan ja muistaa myös lähdekritiikki. -Ochs (keskustelu) 22. toukokuuta 2021 kello 09.26 (EEST)

Minusta yhden yksittäisen muokkaajan nimeäminen yrityskuvan rakentajaksi on liiaksi henkillön käyvää. Hän ei kaiken lisäksi ole onnistunut siinä kovinkaan hyvin, vai mistä johtunee, että tunnettu pörssiyritys TietoEVRY Oyj ei saa Wikipediassa esiintyä omalla nimellään. -- Htm (keskustelu) 22. toukokuuta 2021 kello 09.43 (EEST)

Toin Ylen artikkelin luettavaksi, ja jokainen voi pohtia omaa pointtiaan. --Abc10 (keskustelu) 22. toukokuuta 2021 kello 10.21 (EEST)

Haluat siis antaa Ylen artikkelille ilmaista näkyvyyttä. --Lax (keskustelu) 22. toukokuuta 2021 kello 12.30 (EEST)

Kyllähän somevaikuttajat voivat olla merkittäviä hahmoja siinä missä muutkin julkisuuden henkilöt. Keskeinen kysymys lienee, mistä saadaan asiallista ja luotettavaa tietoa näiden ihmisten elämänvaiheista. Tällä hetkellä julkkisartikkelit koostetaan silpputietona yksittäisistä pikku-uutisista, aikakauslehtien henkilökuvista jne. Se antaa paljon valtaa muokkaajalle, joka voi halutessaan valikoida knoppeja niin, että niissä annetaan artikkelin aiheesta joko voimakkaan kielteinen tai vaihtoehtoisesti kiiltokuvamainen vaikutelma. --Miihkali ^{(K • M)} 22. toukokuuta 2021 kello 11.12 (EEST)

Eivät kai henkilöiden elämänvaiheet välttämättä ole merkittäviä muuten kuin jos ne joltain kantilta sattuvat taustoittamaan relevantisti sitä, miksi henkilö on merkittävä siinä asiassa, missä hän on merkittävä. Usein tietysti esim. tiedoilla työurasta voi olla merkirtystä työuransa takia merkittävän henkilön tiedoissa. Jos esim. oikea tietatosanakirjakaan ei kerro tulitikkulaatikon kokoisessa artikkelissa jotain joutavaa triviaa, myönteistä, kielteistä tai neutraalia, niin miksi wikipediankaan pitäisi? Erittäin suuren merkittävyyden saavuttaneista henkilöistä tietoja on yleensä enemmän, pienemmän merkittävyyden sasavuttaineista vähemmän. Jos joku vain jaksaa niin silloinhan kai artikkeleita voi muokata rohkeasti neutraaliuteen pyrkien. Joissain hyvin kiistellyissä aiheissahan wikipediaa on kiitettykin tasapuolisuudesta, mutta harvaan, ja nykyään artikkelien määrän kasvaessa yhä harvempaan aiheeseen osuu tällaista kriittistä massaa.--Urjanhai (keskustelu) 22. toukokuuta 2021 kello 11.28 (EEST)

Muistan jostain lukeneeni, että Wikipediaan kaivataan pidempiä kuin tulitikkulaatikon kokoisia artikkeleita. --Lax (keskustelu) 22. toukokuuta 2021 kello 12.35 (EEST)

Kysymys onkin artikkelien tasapainoisuudesta. Jos artikkeli jonakin hetkenä sattuu olemaan sen tulitikkuaskin kokoinen, niin sen on silloinkin syytä olla tasapainoinen, ihan niin kuin pitkänkin artikkelin on syytä olla tasapainoinen. Oikeissakin tietosanakirjoissa artikkelit ovat eri pituisia joko eri tietosanakirjoissa erilaisen käsittelytavan takia tai samassa tietosanakirjassa aiheen merkittävyyden mukaan. Wikepiassa eri pituisuus voi johtua myös satunnaisesta vaihtelusta yleisen merkittävyyden ohella. Tämä ei kuitenkaan vapauta laatuvaatimuksista lyhyissäkään artikkeleissa. On laadukkaita tietosanakirjoja, joissa kaikki artikelit ovat lyhyitä, ja laadukkaita tieosanakirjoja, joissa kaikki artikkelit ovat pitkiä. Molemmille on käyttöä jatkuvasti (ainakin niin kauan kuin kirjastot eivät heivaa niitä mäkeen "vanhentuneina").--Urjanhai (keskustelu) 23. toukokuuta 2021 kello 12.06 (EEST)

Kuntien historia

Aloin kirjoittamaan kuntahistoriikkien pohjalta lisäyksiä Auran historia-osioon, mutta tekstin määrä alkoi tuntumaan ehkä turhankin pitkältä (kolmisen sivua tekstitiedostona) verrattuna artikkelin muihin osioihin sekä toisiin kunta-artikkeleihin. Ajattelin osion siirtämistä omaksi artikkelikseen, mutta nopealla vilkaisulla ainoastaan kaupungeille näyttäisi olevan erillisiä historia-artikkeleja. Onko syynä jokin käytäntö vaiko vain yksittäisistä kunnista kirjoitetun tekstin vähyys? --Fenn-O-maniC (keskustelu) 24. toukokuuta 2021 kello 14.28 (EEST)

Siis: Aura (kunta)? Ei kai erillisen artikkelin tekemiselle ole mitään estettä. Kukaan ei vain ole sattunut aiemmin innostumaan pikkukunnista. Muista kirjoittaa kunta-artikkeliin Historia-otsikon alle pääartikkelimallineen. --Abc10 (keskustelu) 24. toukokuuta 2021 kello 14.42 (EEST)

Asia selvä! --Fenn-O-maniC (keskustelu) 24. toukokuuta 2021 kello 20.02 (EEST)

Libre Office

Tunteeko kukaan Libre Officea? En ole keksinyt siitä säännöllistä lauseketta jolla saa pois rivinvaihdon. Sitä(kään) ei ole tarkoitettu kuin tekniikkapelleille. --Abc10 (keskustelu) 26. toukokuuta 2021 kello 19.55 (EEST)

Kokeile $ -merkkiä tarkoittamaan rivinvaihtoa? Se osuu kappaleen loppuun joka varmaan on tekstinkäsittelyssä aika usein rivinvaihto. ([7]) --Zache (keskustelu) 26. toukokuuta 2021 kello 20.54 (EEST)

Toimii. --Abc10 (keskustelu) 26. toukokuuta 2021 kello 22.25 (EEST)

Wikipediaa kirjastolaisille -työpaja tänään kl 12 - 15

Tänään on meneillään Wikipediaa kirjastolaisille -onlinetyöpaja 28.5.2021 - kl 12 - 15, niin se on syy jos tulee kirjastoaiheisia muokkauksia tuolloin ja sen jälkeen. Osallistujia on noin 20. --Zache (keskustelu) 28. toukokuuta 2021 kello 11.18 (EEST)

Väylävirastolta historia-katsaus

Väylävirasto on julkaissut ilmeisesti jo vuonna 2017 liikenteen historiaa käsittelevän pienen katsauksen Aikamatkalla Suomessa: liikenneväylien tarina. Sen esittely on täällä, josta voi klikata katsaukseen. Se käsittelee majakoita, kanavia, museosiltoja (sekä tieliikenteen että rautateiden, rautateillä niitä kutsutaan arvokohteiksi), museoteitä, museorautatietä ja väylämuseoita. Hankkeessa on käytetty kuvituksena "Wikipediasta" peräisin olevaa kuvitusta. Kyseisiä kohteita kuvanneet voivat tehdä löytöjä! Katsaus on sinänsä ihan hauska ja hyödyllinenkin. --Htm (keskustelu) 30. toukokuuta 2021 kello 14.08 (EEST) Ja jatkan: Olen joskus ihan tahallani jättänyt valokuvista rajaamatta pois jotain (ainakin itselleni) valokuvaa selkeästi personoivaa, kuten tässä Konalan kirkon kuvassa oikessa laidassa näkyy Corollani takavalo, tässä Halikon museosillan kuvassa samainen vihreä paholainen siintää kaukana joen toisella puolella. Möykkysenjoen siltakuvassa yläreunassa on eturenkaiden alaosa nähtävillä. On aika epätodennäköistä, ei tosin mahdotonta, että toinen valokuvaaja onnistuisi konstruoimaan sattumalta samanlaisen personoivan pilkahduksen. --Htm (keskustelu) 30. toukokuuta 2021 kello 14.32 (EEST)

Kun kuvasin Eva Löfdahlin Yrittäjäveistosta, sen juurella oleva madame ei suostunut poistumaan kuvasta, joten otin hänet mukaan kuvaan. Yleensä ihmisillä, niin mukavia kuin muuten ovat, on tapana varastaa show, eli kiinnittää katsojan huomio pois varsinaisesta kohteesta. Suttasin kuitenkin daamin kasvot ja tässä tapauksessa ihminen veistoksen vierellä on hyväksi, kun katsoja ymmärtää paremmin teoksen mitan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 30. toukokuuta 2021 kello 15.21 (EEST)

En muista, että olisin koskaan pyytänyt ketään siirtymään. Saa sitä istua missä haluaa. Jotkut joskus siirtyvät omasta aloitteestaan, kun muistomerkkiä lähestyy kamera tanassa. -- Htm (keskustelu) 30. toukokuuta 2021 kello 15.45 (EEST)

Jee, muistelosessio! Tässä artikkelissa olevan kuvan näppäämistä jouduin odottelemaan, kun juuri valmistautuessani kuvaamaan patsasta sen eteen pysähtyi reppu ja reissumies. Onneksi joukkueen fanikaupassa olleet kaverini eivät hekään pitäneet kiirettä, mitä toki heidät tuntien osasin odottaa. --Lax (keskustelu) 30. toukokuuta 2021 kello 21.18 (EEST)

Ja poistin tämän kuvan Ahvenanmaan luettelosta, kun katsoin, että se ei kuvaa luetteloon sopivalla tavalla Eckerön Postintiemuistomerkkiä, niin maan läntisin muistomerkki kuin onkin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 30. toukokuuta 2021 kello 22.02 (EEST)

Emil Cedercreutzin (k. 1949) töiden tekijänoikeus oli voimassa vielä 1-1-1996, joten niiden tekijänoikeus Yhdysvalloissa on voimassa siihen saakka, kunnes teoksen julkaisusta on kulunut 95 vuotta. Commons:URAA-restored copyrights. -- Htm (keskustelu) 30. toukokuuta 2021 kello 22.36 (EEST)

Lähinnä olisi tarkoitus, että jos joku löytää juosta Väyläviraston julkaisusta ottamiaan valokuvia eikä ole tyytyväinen siihen tapaan, jolla Väylävirasto kreditoi kuvien tekijää, voi huomauttaa heille asiasta, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Löysin ainakin 10 mielestäni epäilyttävää valokuvaa. -- Htm (keskustelu) 30. toukokuuta 2021 kello 22.53 (EEST)

Olen joutunut kuvien lajittelussa hylkäämään monia kuvia kun oma kulkuneuvo on niissä linssiluteena. Yhdestä jopa retusoin sen blurraamalla pois. Nuoremmilla käyttäjillä ja joskus itselläkin kulkuneuvo voi olla myös ei-mooottorikäyttöinen. Se miten hyvin osataan valita kuvaan tausta, on osa kuvaajan ammattitaitoa (eli jos näkyy vain takavalo eikä koko kosla, niin ammattitaito on jo hyvä). Myös tässä näkyy amatöörin ja ammattilaisen ero. Tai jos toinenkin kuvaaja asattuisi olemaan amatööri, niin vähemmän ja enennän edistyneen amatöörin ero. --Urjanhai (keskustelu) 31. toukokuuta 2021 kello 16.30 (EEST)

Kirjalähteet-toiminto

Kyseisellä sivulla ei toimi ainakaan Aalto-yliopiston kirjaston haku, koska Aalto-Finna on poistettu käytöstä.--MAQuire (keskustelu) 30. toukokuuta 2021 kello 19.31 (EEST)

Ei muuta kuin sivua Wikipedia:Kirjalähteet muokkaamaan. 01miki10 (keskustelu) 30. toukokuuta 2021 kello 19.42 (EEST)

Vaikutti siltä ettei ollut korjattavissa joten poistin. Anr (keskustelu) 30. toukokuuta 2021 kello 19.46 (EEST)

Aalto käyttää nykyään Primoa --Nitraus ^(wikinät) 30. toukokuuta 2021 kello 20.10 (EEST)

Onko Wikipedia... varakas?

Tämmöiseen artikkelliin törmäsin [[8]] (dailydot.com). Periaate on että aina lähteelle, joten kysytään onko artikkelin väitteillä pohjaa? Sjmantyl (keskustelu) 31. toukokuuta 2021 kello 09.29 (EEST)

Siinä mielessä, että pitääkö sanotut asiat paikkansa? Todennäköisesti, mutta kirjoitus on pamfletti ja tarkoituksella kärjistetty. Esimerkkinä vaikka se, että Wikipedia on maailman 20 suurimman nettisivuston joukossa ja rahasummat joita sen seurauksena sen pyörittämisessä pyörii ovat väistämättä isoja. Eli säätiö on varakas verrattuna vaikka archive.org:iin, mutta köyhä verrattuna Googleen, Facebookkiin tai Twitteriin. Se mikä kirjoituksessa on minusta tärkeää on sen esiinnostaminen, että Wikimedia on iso ja sen kuuluukin olla, koska ollaan globaali toimija ja yksi maailman isoimmista nettisivustoista. Enemmänkin minusta on tärkeää olla perillä siitä mihin säätiö esimerkiksi rahojaan käyttää ja pyrkiä vaikuttamaan siihen, että rahoja käytetään muokkaajayhteisön kannalta mielekkäästi. Tämähän ei ole mikään automaatti vaan sitä rahaa käytetään siten millaisia ehdotuksia rahan käytölle tulee ja millaisia ehdotuksia halutaan edistää. Eli nostan sitä taas esille, että nyt on meneillään haku wikimedia-säätiön alueellisiin avustuskomiteoihin. --Zache (keskustelu) 31. toukokuuta 2021 kello 11.43 (EEST)

Vanhat kuntakartat?

Mistä löytyy 1960-luvun suomalaista kuntajakoa esittävä pohjakartta? Siis tähän tapaan: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/50/Hyvink%C3%A4%C3%A4n_mlk.sijainti.suomi.svg , mutta ilman tuota punaisella merkittyä Hyvinkään maalaiskuntaa? skarabe (keskustelu) 1. kesäkuuta 2021 kello 08.12 (EEST)