Ero sivun ”Kaarlelan kirkko” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Kunnostustyöt: Kh Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Edistynyt mobiilimuokkaus |
p Lisätty luokka 1500-luvulla rakennetut rakennukset |
||
| Rivi 67: | Rivi 67: | ||
[[Luokka:Suomen pitäjänkirkot]] |
[[Luokka:Suomen pitäjänkirkot]] |
||
[[Luokka:Kaarlela]] |
[[Luokka:Kaarlela]] |
||
[[Luokka:Suomen 1500-luvulla rakennetut rakennukset ja rakennelmat]] |
|||
Versio 31. toukokuuta 2021 kello 19.22
| Kaarlelan kirkko | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Kruunupyyntie 1, 67700 Kokkola[1] |
| Koordinaatit | |
| Kirkkokunta | Suomen evankelis-luterilainen kirkko |
| Hiippakunta | Oulun hiippakunta |
| Seurakunta | Kokkolan suomalainen seurakunta, Kokkolan ruotsalainen seurakunta |
| Rakentamisvuosi | noin 1500–1530 |
| Materiaali | harmaakivi |
| Istumapaikkoja | noin 800 |
 |
|
Kaarlelan kirkko on keskiaikainen kivikirkko, joka sijaitsee Kokkolassa Keski-Pohjamaalla. Kivikirkko rakennettiin todennäköisesti vuosina 1500–1530[2] ja sen vanhimmat osat ajoitetaan 1460-luvulle.[3]
Toimintamuotoja
Kirkko on nykyisin Kokkolan suomalaisen seurakunnan ja Kokkolan ruotsalaisen seurakunnan käytössä. Siellä pidetään pääsääntöisesti joka sunnuntai jumalanpalvelus suomeksi ja ruotsiksi. Kirkossa järjestetään myös muita hengellisiä tilaisuuksia ja konsertteja. Kirkon voi varata myös kastetta, avioliittoon vihkimistä tai hautaan siunaamista varten.[4]
Esineistö
Kaarlelan kirkon alttariseinän on maalannut tunnettu kirkkomaalari Johan Backman 1749. Alexandra Frosterus-Såltin on maalannut vuonna 1902 alttaritaulun Jeesus rukoilee Getsemanessa, samoin kaksi muuta kuorin taulua, Jeesuksen syntymä ja Jeesuksen taivaaseenastuminen. Seinällä on vuodesta 1736 asti ollut aatelisen Simon Daniel Baronin vaakunakilpi. Hän oli karoliini, Pohjanmaan jalkaväkirykmentin komppanianpäällikkö ja majuri. Hänet on haudattu kirkon lattian alle.[3]
Saarnastuoli, jonka toi Ruotsista mukanaan kirkkoherra Jacob Skepperus astuessaan virkaansa 1622, on Suomen vanhimpia.[3] Kaarlelan kirkon vaivaisukko vuodelta 1784 on myös eräs Suomen vanhimpia, ja sitä säilytetään kirkossa. Sisäänkäynnin yhteydessä on toinen, edelleen käytössä oleva vaivaisukko, joka on peräisin 1840-luvulta.[3]
Alf Svenforsin rakentama votiivilaiva, joka lahjoitettiin kirkkoon vuonna 1975, on Mayflowerin pienoismalli. Sakaristossa on vuonna 1643 hankittu punasamettinen messukasukka. Se on todennäköisesti kolmikymmenvuotisen sodan saalista joko Böömistä tai Baijerista.[3]
Nykyiset 35-äänikertaiset urut vuodelta 1958 ovat järjestyksessään toiset. Ne ovat tanskalaisen Frobeniuksen urkutehtaan rakentamat.[3] Toinen tanskalainen urkurakentamo, Bruno Christensen & Sonner, peruskorjasi urut vuonna 1999. Tuolloin urkuihin lisättiin muun muassa Setzer-kombinaatiot.[5]
Historiaa
Kaarlelan kirkosta lounaaseen olevalla Tarharannan niityllä käytiin talvella 1597 nuijasotaan liittynyt Tarharannan kahakka, jossa Hannu Krankan johtamat talonpojat väijyttivät vouti Abraham Melkiorinpojan johtaman ratsujoukon.[6]
Ristikirkon muodon Kaarlelan kirkko sai 1700-luvun lopulla kuningas Kustaa III:n hyväksymien piirustusten mukaisesti. Työtä johti pitäjän tunnettu kirkkoherra ja talousmies Anders Chydenius. Hän oli myös herätyshenkinen ja valveutunut hengellinen isä, joka muun muassa piti rippikoulunsa päättäneille nuorille raamatunopetusta ja sielunhoidollisia tilaisuuksia. Hänen kuvansa on kirkon saarnatuolin vieressä.[3]
Kunnostustyöt
Sisätiloja on kunnostettu vuosina 1932–34 ja edelleen arkkitehti Erik Kråkströmin ohjauksessa vuosina 1954–55. Kråkström suunnitteli myös kirkon eteläpuolella olevan seurakuntakodin. Vuoden 2019 remontissa korjaus- ja muutostöitä tehtiin sekä kirkon, sakastin että kellarin tiloihin. Kirkon pintoja maalattiin, alttarikaiteen verhoilu uusittiin, kirkonpenkkejä korjattiin, äänentoistolaitteet uudistettiin ja rakennettiin tilava yleisö-WC.[3]
Kuvia
-
-
-
Sankarihaudat
Katso myös
Lähteet
Viitteet
- ↑ Kaarlelan kirkko Kokkolan suomalainen seurakunta. Viitattu 8.7.2016.
- ↑ Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 504–506. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
- ↑ a b c d e f g h Kaarlelan kirkon historia Kokkolan suomalainen seurakunta. Viitattu 11.4.2021.
- ↑ Kaarlelan kirkko Kokkolan suomalainen seurakunta. Viitattu 11.4.2021.
- ↑ Kaarlelan kirkon urut Kokkolan suomalainen seurakunta. Viitattu 11.4.2021.
- ↑ Tarharannan kahakka Kirkonmäellä Kokkola.fi 22.2.2016. Viitattu 22.9.2020.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaarlelan kirkko Wikimedia Commonsissa
- Kaarlelan kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.