Ero sivun ”Tradeka” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
37 257 muokkausta
p →‎Lähteet: +sarakkeet
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
37 257 muokkausta
Rivi 82: Rivi 82:
Ekan taloudellinen tilanne pysyi heikkona alusta alkaen ja yhtymä oli pahenevassa rahoituskriisissä. Investoinnit ja toiminta rahoitettiin viime vaiheessa [[Eläke-Kansa]]n kassavirralla. Lokakuussa 1993 tiedotusvälineissä alkoi liikkua tietoja Ekan taloudellisesta tilanteesta ja Hakan suurista tappioista. Uutisten johdosta Ekan säästökassa-asiakkaat alkoivat nostaa säästöjään joukkomitassa. Pankit kieltäytyivät rahoituksesta ja tämän johdosta Eka haki itsensä [[yrityssaneeraus|yrityssaneeraukseen]].
Ekan taloudellinen tilanne pysyi heikkona alusta alkaen ja yhtymä oli pahenevassa rahoituskriisissä. Investoinnit ja toiminta rahoitettiin viime vaiheessa [[Eläke-Kansa]]n kassavirralla. Lokakuussa 1993 tiedotusvälineissä alkoi liikkua tietoja Ekan taloudellisesta tilanteesta ja Hakan suurista tappioista. Uutisten johdosta Ekan säästökassa-asiakkaat alkoivat nostaa säästöjään joukkomitassa. Pankit kieltäytyivät rahoituksesta ja tämän johdosta Eka haki itsensä [[yrityssaneeraus|yrityssaneeraukseen]].


Ekan yrityssaneeraus aiheutti Eläke- ja Henki-Kansan sekä Hakan konkurssin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=[[Esko Seppänen]] | Nimike=Punapääoman romahdus, sivut 61-88 | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1995 | Tunniste= ISBN 951-0-20814-0}}</ref>
Ekan yrityssaneeraus aiheutti Eläke- ja Henki-Kansan sekä Hakan konkurssin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=[[Esko Seppänen|Seppänen, Esko]] | Nimike=Punapääoman romahdus | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1995 | Sivut = 61-88 | Tunniste= ISBN 951-0-20814-0}}</ref>


=== Ekasta Tradekaksi ja osuuskauppatoiminnan loppu ===
=== Ekasta Tradekaksi ja osuuskauppatoiminnan loppu ===

Versio 27. toukokuuta 2021 kello 16.46

Osuuskunta Tradeka
Yritysmuoto osuuskunta
Perustettu 1983
Toimitusjohtaja Perttu Puro[1]
Kotipaikka Helsinki
Toimiala moniala
Liikevaihto 551 milj. € (2017)[2]
Henkilöstö 2 800 (2017)[2]
Tytäryhtiöt Tradeka-kiinteistöt Oy
Tradeka-palvelut Oy
Tradeka-Yhtiöt Oy[3][4]
● Med Group Oy
● Restel Oy
● Tradedot Oy
  ○ Lehtipiste Oy
● Tradeka-sijoitus Oy
Omistaja noin 230 000 jäsentä
Kotisivu tradeka.fi

Tradeka on suomalainen vasemmiston hallitsema[5] monialakonserni. Konsernin emoyhtiö on Osuuskunta Tradeka (aik. Osuuskunta Tradeka-yhtymä). Osuuskunta Tradeka kutsuu itseään omistajaosuuskunnaksi. Osuuskunnalla on noin 230 000 jäsentä, ja sen edustajiston suurimmat ryhmät ovat SDP ja vasemmistoliitto.

Tradeka-konserniin kuuluvat mm. ravintola-alalla toimiva Restel, jakelu- ja markkinointiyhtiö Lehtipiste, kotiin vietävien hoivapalvelujen, ensihoidon ja julkisen terveydenhuollon palveluja tarjoava Med Group[6] sekä Tradeka-sijoitus Oy. Lisäksi Tradeka omistaa kolmasosan Kotosalla-asumispalveluista vastaavasta Yhdessä huomiseen Oy:stä[4] ja noin viidesosan Seulo Palveluista, joka harjoittaa verkkoruokakauppaa nimellä Kauppahalli24.[7]

Vuoteen 1995 asti Tradeka toimi nimellä Eka. Eka harjoitti laajamittaista osuuskauppaa (E-liike) ja oli osa niin sanottua edistysmielistä osuustoimintaa. Osuuskaupoista kuitenkin luovuttiin Ekan jouduttua talousvaikeuksiin ja muututtua Tradekaksi.

Joulukuussa 2020 Tradeka osti A-Katsastuksen.[8]

Nykyinen toiminta

Osuuskunta Tradeka käyttää itsestään nimitystä omistajaosuuskunta. Omasta mielestään se ei enää ole kuluttajaosuuskunta kuten aiemmin. Tradekan toiminta-ajatuksena on ”merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen käytännössä”.[3]

Osuuskunta Tradekalla oli vuoden 2017 lopussa 228 299 jäsentä.[4] Jäsenmäärä on laskenut, sillä vuonna 1994 jäseniä oli vielä lähes 372 000.[9] Jäseneksi liittymisestä peritään osuusmaksu 33,64 €. Maksun saa takaisin, jos jäsen eroaa Tradekasta. Jäsenetuina jäsenet saavat alennuksia konsernin ja sen yhteistyökumppaneiden palveluista.[10]

Osuuskunnan tuottamaa ylijäämää eli voittoa ei ole jaettu jäsenille. Sen sijaan sitä on jaettu ulos huomattavina lahjoituksina. Osa lahjoituksista on ollut suunnattu poliittista vasemmistoa lähellä oleville järjestöille.[11]

Konsernin rakenne

Konsernin yhtiörakennetta uudistettiin merkittävästi vuonna 2014. Osuuskunta Tradeka on konsernin emoyhtiö, joka huolehtii osuuskunnan jäseneduista ja -palveluista sekä omistajaohjauksesta.[3]

Konsernin liiketoiminnan hallinnointi on siirretty osuuskunnalta holdingyhtiöön Tradeka-Yhtiöt Oy, jonka omistuksessa ovat Med Group Oy, Restel Oy, Tradedot Oy ja Tradeka-sijoitus Oy. Tradeka-Yhtiöt Oy:n pääomistaja on Osuuskunta Tradeka, jonka omistusosuus on 98 % mutta osuus määräysvallasta vain 49 %.[1] Loput 51 % määräysvallasta on 2014 siirretty Tradekan säätiölle ja Kuluttajaosuustoiminnan säätiölle.[3]

Tradekan säätiö perustettiin vuonna 2014. Sääntöjensä mukaan säätiö vaalii edistysmielisen osuustoimintaliikkeen aatteellista ja sivistyksellistä perintöä. Säätiö myös harjoittaa lahjoitustoimintaa sekä hallinnoi taidekokoelmaa.[12]

Hallinto ja puolueiden edustus

Ylintä päätösvaltaa osuuskunnassa käyttää jäsenistön vaaleilla kuudeksi vuodeksi kerrallaan valitsema edustajisto.[13] Se valitaan vaaleissa, viimeksi 2016. Nykyisessä edustajistossa sosialidemokraateilla on 55 edustajaa (65 %), vasemmistolaisilla 29 edustajaa (34 %) ja kommunisteilla (SKP) 1 edustaja (1 %). Sosialidemokraattien kannatus nousi verrattuna edellisiin, vuoden 2010 edustajiston vaaleihin. Tuolloin edustajistoon valittiin poliittiseen vasemmistoon lukeutuvien lisäksi yksi keskustalainen edustaja.[14]

Valtaa Tradekassa käyttävät SDP:n ja vasemmistoliiton edustajat. Osuuskunnan hallituksessa on useita SDP:n entisiä kansanedustajia.[5] Edustajistossa puolestaan toimi seitsemän SDP:n nykyistä kansanedustajaa vuonna 2018.[15]

Historia

OTK:n mainos Työväen kalenterissa (1945)
Pääartikkeli: Osuuskauppa, Edistysmielinen osuustoiminta

Edistysmieliseksi osuustoiminnaksi ilmoittautuneet osuuskaupat eli osuusliikkeet erosivat Yleisestä Osuuskauppojen Liitosta 1916 ja perustivat Osuusliike Elannon johdolla omaksi aatteelliseksi keskusjärjestökseen Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK). Osuusliikkeet erosivat seuraavana vuonna Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnasta (SOK) ja perustivat keskuskaupakseen Suomen Osuustukkukaupan (OTK), josta tuli Osuustukkukauppa 1920 ja Keskusosuusliike OTK 1970. Enimmillään osuusliikkeitä oli 129. Järjestäytyminen yhtenäiseksi kaupparyhmittymäksi, E-liikkeeksi tapahtui 1964.[16]

Eka-fuusio

Raskas teollisuus ja kannattamattomat osuusliikkeet olivat ajaneet OTK:n kriisin partaalle. Pitkäaikaiset vastuunkantajat väistyvät ja valta keskittyi uudelle pääjohtajalle Eero Rantalalle. Kun 39 osuusliikettä sulautui omistamaansa OTK:hon 1983, muodostui E-osuuskunta Eka. Poikkeuksena oli ainoastaan yksi, mutta sitäkin suurempi eli noin neljänneksen osuusliikkeiden yhteenlasketusta liikevaihdosta ja jäsenistöstä edustanut Elanto, samalla sen omistajuus henkilöjäsenyyteen perustuvaksi muuttuneessa osuuskunnassa purkautui. Jo aiemmin samana vuonna KK:n nimi muutettiin muotoon Kulutusosuustoiminnan Keskusliitto jäseninään fuusion jälkeen siis vain Eka ja Elanto.

E-osuuskunta Ekasta muotoutui vuonna 1987 Kansa-vakuutuskonsernin ja Haka-rakennusyhtiön mukaantulon jälkeen Osuuskunta Eka-yhtymä.

Nimi Eka oli peräisin 1973 avatulta Kannelmäen EKA-marketilta, joka oli E-liikkeen ensimmäinen ”suurtavaratalo”. EKA tuli sanoista Elanto ja Kannelmäki.[17]

Vuonna 1988 rekisteröitiin aputoiminimi Tradeka vähittäiskauppaa varten. Nimi tuli sanoista trade ja Eka.[17]

E-liikkeen loppu

Vuonna 1992 Eka-yhtymä ja Elanto sekä SOK ja Suomen Osuuskauppojen Keskusliitto perustivat Co-op Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liiton (KOL), jolloin samassa yhteydessä KK lopetti toimintansa ja E-liike siirtyi historiaan. KOL:n toiminta puolestaan päättyi ainakin tosiasiallisesti vuoden 2003 lopussa.[18]

Rahoituskriisi ja yrityssaneeraus

Ekan taloudellinen tilanne pysyi heikkona alusta alkaen ja yhtymä oli pahenevassa rahoituskriisissä. Investoinnit ja toiminta rahoitettiin viime vaiheessa Eläke-Kansan kassavirralla. Lokakuussa 1993 tiedotusvälineissä alkoi liikkua tietoja Ekan taloudellisesta tilanteesta ja Hakan suurista tappioista. Uutisten johdosta Ekan säästökassa-asiakkaat alkoivat nostaa säästöjään joukkomitassa. Pankit kieltäytyivät rahoituksesta ja tämän johdosta Eka haki itsensä yrityssaneeraukseen.

Ekan yrityssaneeraus aiheutti Eläke- ja Henki-Kansan sekä Hakan konkurssin.[19]

Ekasta Tradekaksi ja osuuskauppatoiminnan loppu

Tradekan vanha logo.

Kun Eka-yhtymä muuttui yritysaneerauksen yhteydessä Osuuskunta Tradeka-yhtymäksi ja vähittäiskaupan liiketoimintaryhmästä tehtiin osakeyhtiö, Tradeka Oy vuonna 1995[20], samalla päättyi osuuskunnan harjoittama osuuskauppatoiminta.kenen mukaan?

Saneeraus saatiin päätökseen vuoden 2003 lopussa sekä Tradeka Oy:n ja Wihurin omistaman Ruokamarkkinat-yhtiön liiketoiminnat yhdistettiin uudeksi Tradeka Oy:ksi 2005, jonka jälkeenkin omistajana hieman yli 50 % osuudella oli osuuskunta. Se kuitenkin myi yhtiön osakkeita pääomasijoitusyhtiö Industri Kapitalille 2007 jääden enää vähemmistöomistajaksi yhtiöön, jonka nimeksi tuli vuonna 2008 Suomen Lähikauppa. Tradeka luopui kokonaan Suomen Lähikaupasta 2012.[21]

Vasemmiston tukeminen

Tradeka on antanut vasemmistolle puoluetukea ja vaalirahaa. Tradeka tuki vasemmistoliittoa runsaalla 100 000 eurolla 2007-2009 ja SDP:tä yhteensä 80 000 eurolla 2007-2008.[22][23] Tradeka on tukenut vasemmistoliittoa myös 2010-luvulla. Presidentinvaaleissa 2018 Tradeka tuki SDP:n Tuula Haataista.[5] Kunnallisvaaleissa 2017 Tradeka jakoi vaalirahaa 105:lle vasemmistoliiton ja SDP:n ehdokkaalle. Muiden puolueiden ehdokkaita ei tuettu. Rahan jakamisesta päätti Tradekan hallitus, jonka jäsenistä lähes puolet sai rahaa myös itselleen. Rahanjakoperiaatteena Tradekassa on, että vaalirahaa saavat Tradekan hallintoelinten jäsenet, luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Hallituksen puheenjohtajan Markus Aaltosen mukaan vaalirahoitus on Tradekassa ”ikimuistoinen käytäntö”. Tradeka kertoi tukevansa eduskuntavaaleissa 2019 vasemmiston ehdokkaita aiempaa enemmän.[15]

Tradeka on tukenut avoimesti myös vasemmistolaista Vasemmistofoorumia ja sosiaalidemokraattista Kalevi Sorsa -säätiötä, joita se kutsuu yleishyödyllisiksi yhteistyökumppaneiksi.[24] Muita tuensaajia ovat olleet mm. Nuorten Kotkien Keskusliitto ja Suomen Työväentalojen Liitto.[5]

Aiemmin Tradeka myi poliitikoille alennuksella ruokaa ja käyttötavaroita. Alennus koski hallintoneuvoston ja edustajiston entisiä ja nykyisiä jäseniä perheineen. Käytäntö oli toimitusjohtajan mukaan ollut voimassa vuosikymmeniä.[25]

Lähteet

  1. ↑ a b Osuuskunta Tradeka
  2. ↑ a b Tradekan vuosikertomus 2017
  3. ↑ a b c d Osuuskunta Tradeka Tradeka
  4. ↑ a b c Vuosikertomus 2017 Vuosikertomukset, Tradeka
  5. ↑ a b c d Vasemmiston hallitsema yhtiö lähti mukaan kavahtamaansa sotebisnekseen – Li Andersson: ”Olen pettynyt” Ilta-Sanomat. 13.3.2018. Viitattu 28.5.2018.
  6. ↑ Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyvaksyi Tradekan Med Group -kaupan Uutiset, Tradeka
  7. ↑ Seulo Palvelut Oy Yrityshaku, Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä
  8. ↑ Tradeka ostaa A-katsastuksen – Osuuskunnan jäsenille luvassa ”uudenlaisia koko maan kattavia etuja” Talouselämä. 17.12.2020. Viitattu 21.12.2020.
  9. ↑ Osuuskunta Eka-yhtymä: Vuosikertomus 1994
  10. ↑ Jäsenyys Tradeka
  11. ↑ Yhteiskuntavastuu Tradeka
  12. ↑ Tradekan säätiö Tradeka
  13. ↑ Tradekan hallinto
  14. ↑ Tradeka: Tradekan vaalit päättyivät - vaalissa annettiin runsaasti ääniä Lehdistötiedote 31.3.2016
  15. ↑ a b Hanska, Jari: Helppoa vaalirahaa - Osuuskunta Tradekan vaalituista päättävän hallituksen jäsenistä lähes puolet sai vaalirahoitusta itselleen. Suomen Kuvalehti, 7.12.2018. Otavamedia Oy.
  16. ↑ Tradeka-yhtymän vuosikymmenet Historia, Tradeka
  17. ↑ a b Leppänen, Timo: Merkilliset nimet. Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISBN 978-952-222-720-1.
  18. ↑ Co-op Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liitto Yhdistysnetti, Yhdistysrekisteri, Patentti- ja rekisterihallitus
  19. ↑ Seppänen, Esko: Punapääoman romahdus, s. 61-88. WSOY, 1995. ISBN 951-0-20814-0.
  20. ↑ Eka ja Tradeka-yhtymä 1983–2008 Tradeka-yhtymän vuosikymmenet, Historia, Tradeka
  21. ↑ Suomen Lähikaupan omistaja vaihtuu, Tradeka ja Wihuri luopuvat Talouselämä. 20.12.2012. Viitattu 21.2.2016.
  22. ↑ MTV3 – Jussi Karhunen: Vasemmistoliitolle 100 000 euron tuki Tradekalta mtv3.fi. 13.8.2009. MTV3 Oy. Viitattu 14.8.2009.
  23. ↑ Tradeka tuki vasemmistoliittoa 100 000 eurolla Iltalehti 13.8.2009
  24. ↑ Tradeka vuosikertomus 2012, s. 15
  25. ↑ AL: Tradeka myy ale-ruokaa poliitikkojen perheille Ilta-Sanomat. 2.9.2011. Viitattu 28.5.2018.

Kirjallisuutta

  • Jorma Kallenautio: Lamasta uuteen nousuun. Eka-yhtymän ja Tradeka-yhtymän historia 1983-2008. SKS, 2009. ISBN 978-952-222-116-2.
  • Jorma Kallenautio: Eka Suomessa, Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1992, ISBN 951-30-9942-3

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tradeka&oldid=19799251”