Ero sivun ”Vuosaari” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisimmät 2 tekstimuutosta (tehnyt 80.220.207.189) ja palautettiin versio 19726765, jonka on tehnyt Vyörykkä
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
MakeF (keskustelu | muokkaukset)
Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu
Rivi 152: Rivi 152:
[[Luokka:Vuosaari|*]]
[[Luokka:Vuosaari|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
[[Luokka:Helsingin kaupunginosat]]

Versio 26. toukokuuta 2021 kello 08.20

Tämä artikkeli käsittelee kaupunginosaa. Muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.
Vuosaari
Nordsjö
Kaupungin kartta, jossa Vuosaari korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Vuosaari korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Itäinen suurpiiri
Koordinaatit 60°12′32″N, 25°08′35″E
Kaupunginosa nro 54 (peruspiiri 704)
Pinta-ala 17,07[1] km² 
Väkiluku 38 155 ()[2]
Väestötiheys 2 235 (2017) as./km²
Osa-alueet Meri-Rastila, Rastila, Keski-Vuosaari, Mustavuori, Niinisaari, Nordsjön kartano, Aurinkolahti, Kallahti, Uutela
Postinumero(t) 00960, 00980, 00990
Lähialueet Marjaniemi, Puotila, Vartioharju, Mellunmäki, Vantaa
Aurinkolahden uimaranta.

Vuosaari (ruots. Nordsjö) on meren rannalla sijaitseva Helsingin 54. kaupunginosa ja peruspiiri Itä-Helsingissä. Se on pinta-alaltaan (17,07 km²) Helsingin suurin kaupunginosa. Vuosaaressa sijaitsevat laajat Uutelan, Meri-Rastilan, Kallahdenniemen ja Mustavuoren ulkoilualueet. Se liitettiin Helsinkiin 1966 Helsingin maalaiskunnasta (nykyisestä Vantaasta), jolloin Vantaa menetti lähes koko rannikkonsa.

Vuosaaressa oli vuoden 2014 alussa asukkaita lähes 37 000.[3] Työpaikkoja alueella on asukaslukuun nähden vähän, vain hieman yli 5 000 (31.12.2012)[3], minkä takia päivittäinen työmatkaliikenne alueelta on suurta. Vuosaaren työssäkäyvistä 10 prosenttia työskentelee Vuosaaren peruspiirin alueella.[4]. Marraskuun 2008 viimeisenä päivänä avatun Vuosaaren sataman myötä työpaikkojen määrän arvioitiin nousseen noin 4 000:lla [5]. Vuosaaren asukkaista suomenkielisiä on 76,3 prosenttia, ruotsinkielisiä 5,2 prosenttia ja muunkielisiä 18,5 prosenttia (1.1.2013). Väestö on hieman nuorempaa kuin kaupungissa keskimäärin; alle 16-vuotiaita on 18,8 % asukkaista[1], kun koko Helsingissä osuus on 14,5 prosenttia[6] (1.1.2013). Vuokra-asuntojen osuus Vuosaaressa on 42,4 prosenttia[1] eli hieman pienempi kuin koko kaupungissa (44,7 prosenttia[6], 1.1.2013).[1]

Vuosaaren kaupunginosa ja peruspiiri jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin, joista viidellä ensiksi mainitulla on merkittävästi asutusta: Keski-Vuosaari, Kallahti, Meri-Rastila, Rastila, Aurinkolahti, Uutela, Niinisaari, Nordsjön kartano ja Mustavuori.

Alueet ja palvelut

Vuosaaren keskustassa on kauppakeskus Columbus ja vuonna 1998 valmistunut metroasema. Kulttuurikeskus Vuotalo, urheilutalo (jossa uimahalli) ja lukio ovat kauppakeskus Columbuksen välittömässä läheisyydessä. Kauppakeskuksen vieressä on Cirrus, 26-kerroksinen asuinkerrostalo, jonka korkeus on 92 metriä.

Vuosaaren osa-alueista Rastila on pääasiassa pientaloaluetta, ja siellä sijaitsee Rastilan kartanon päärakennuksen ympärillä myös Rastilan leirintäalue. Keski-Vuosaari ja Meri-Rastila ovat tyypillisiä 1960- ja 1990-luvulla rakennettuja lähiöitä. Uutela ja Mustavuori ovat laajoja viheralueita, kuten myös Kallahdenniemi ja Meri-Rastilan osa-alueella sijaitseva Ramsinniemi, joissa on myös vanhoja huviloita.

Vuosina 1991–2000 rakennettu Kallahti on tiivis ja moderni asuinalue. Talot ovat suhteellisen matalia, mikä tuo väljyyttä. Puuton Mustankivenpuisto on Kallahden keskuspiste, ihmisen muovaama ympäristötaideteos, lähempänä golfkenttää kuin luonnontilaista puistoa. Puiston pohjoispäässä rakennusten fasadit ovat kaarevia.

Kallahden lounaisnurkassa on pieni merenrantapuisto, Ullaksenpuisto, jonka itäpäässä on venesatama. Venesataman jälkeen alkaa rantakatu, "Itä-Helsingin Riviera". Rantakadun Kallahden puoleinen osa eli Hiekkajaalanranta tekee loivan mutkan. Kallahden rantatalot ovat tässä mutkassa ja Hiekkalaiturintien eteläpäässä, jossa sisämaahan työntyy pieni kanava. Iiluodontie ja Lillkalvikinpuiston länsireuna toimivat Kallahden ja Aurinkolahden rajana.

Aurinkolahti on uudempi alue, rakennettu vuosina 2000–2008 asunnoiksi. Asukkaiden keskitulo on korkeampi kuin muualla Vuosaaressa, samaa luokkaa kuin Töölössä ja Lauttasaaressa.[7] Asemakaava on selkeä. Alueen keskellä on kolme pientä puistoa ja pientaloja kerrostalokortteleiden sisällä. Alueella sijaitsi aiemmin myös Pauligin tehdas, mutta se muutti Vuosaaren satamaan vuonna 2009. Tehdas purettiin vuonna 2012, ja sen paikalle rakennetaan kerrostaloja.

Keskuspiste on Aurinkolahdenaukio, jonka itäpuolella on pitkä hiekkaranta. Alue päättyy venesatamaan, jonka päästä työntyy sisämaahan kahdella putouksella varustettu kanava. Kanavan pohjoispäässä on puoliympyränmuotoinen amfiteatterimainen talo.

Vuosaaren itäosassa sijaitsee Helsingin rahtilaivasatama, Vuosaaren satama, joka otettiin käyttöön vuonna 2008. Satama rajautuu lännessä golf-kenttään, pohjoisessa Mustavuoreen ja Vuosaarenhuippuun ja etelässä mereen ja venesatamaan.

Vesiliikennekaudella 2012 Vuosaaresta on aloitettu risteilyliikenne keskustan suuntaan. Kesäsesonkina Hiekkalaiturintien päässä olevalta laiturilta risteillään Hakaniemeen kaksi kertaa päivässä puisella risteilijällä, M/S Okeanoksella. Reitti kulkee Satamasaaren, Iiluodon, Vartiosaaren, Laajasalon ja Herttoniemen kautta Hakaniemenrantaan. Risteilyliikennettä hoitaa Suomen Saaristokuljetus.

Vuosaaressa on kartanon kenttä, joka sisältää Skeittipuiston, kolme Jalkapallokenttää ja kuntoilupisteen. Kenttäalueen vieressä toimii Aimo Mäkinen Areena.

Nimen alkuperä

Kauppakeskus Columbus

Alueen alkuperäinen ruotsinkielinen nimi oli Norsö, mikä voidaan kääntää nuoransaareksi – tai Vuosaareksi. Nimessä esiintyvä sana nor (genetiivissä nors) tarkoittaa varsinaisesti nuoraa, mutta tässä yhteydessä se on maastotermi, joka tarkoittaa pitkää ja kapeaa, virtaavaa salmea. Vielä 1500-luvulla Vuosaari olikin suuri saari, jonka tällainen salmi erotti manteresta. Salmen keskiosa oli kuitenkin niin matala, että se on myöhemmin maankohoamisen vuoksi muuttunut kuivaksi maaksi ja Vuosaari samalla niemimaaksi. Nykyiset Vartiokylänlahti ja Porvarinlahti ovat jäännöksiä entisestä salmesta. Aikojen kuluessa myös paikannimi vääntyi nykyiseen muotoonsa Nordsjö, ikään kuin se tarkoittaisi pohjoista merta. 1900-luvun alkupuolella alueesta käytettiinkin kartoissa joskus myös suomennettua nimeä Pohjoismerenmaa. Vuonna 1957 vahvistettu suomenkielinen nimi Vuosaari perustuu kuitenkin nimen alkuperäiseen merkitykseen.[8]

Historia

Vuosaari on hämäläisten vanhaa kalastusaluetta esihistoriallisella ajalla, mutta se on ollut ilmeisesti ilman vakinaista asutusta. Ruotsalaisten keskiajalla tekemän Uudenmaan kolonisaation myötä se sai ruotsalaisia asukkaita joko suoraan Ruotsista tai Länsisalmen kautta.[9] Helsingin maalaiskuntaan myöhemmin kuulunut Vuosaaren kylä on Helsingin pitäjän vanhoja rannikkokyliä. Alueen lukuisista tiloista muodostuivat Vuosaaren ja Rastilan kartanot.

Kallahdenniemi ja Ramsinniemi saivat huvila-asutuksensa 1900-luvun alussa. Vuosaari oli kuitenkin maatalousvaltaista ruotsinkielistä aluetta aina 1930-luvulle asti, jolloin Saseka Oy aloitti tehdastuotantonsa nykyisen Kallahden asuinalueen tienoilla; Saseka valmisti Kahi-kalkkihiekkatiiliä ja Siporex-kevytbetonia. Niiden valmistus Vuosaaressa lopetettiin vuonna 1978 tuotannon siirryttyä Ikaalisiin.[10]

Ensimmäisen maailmansodan aikana Venäjän armeija rakensi myös Vuosaareen maalinnoitteiden ketjun, josta on nähtävänä edelleen tykkiteitä nykyisen sataman tienoilla sekä vahva betoninen rannikkotykkipatteri Skatanniemellä Uutelassa.

Jatkosodassa kevään 1944 Helsingin suurpommitusten aikana Vuosaarella oli tärkeä rooli Helsingin ilmapuolustuksessa. Neuvostoliiton ilmavoimien tarkoitus oli pommittaa Helsingin keskusta-alueita, jotka olivat kuitenkin täysin pimennettyjä, ja vahvalla ilmatorjuntatykistöllä suojattuja. Sitä vastoin sytytettiin mm. Vuosaaressa kokkoja lavastamaan palavaa kaupunkia, millä saatiin suurin osa lentäjistä pudottamaan pomminsa väärään kohteeseen. Pommituksia suoritettiin kolmena yönä, ja lopputuloksena vain neljä prosenttia pommeista tiputettiin tarkoitetulle alueelle.

1960-luvun puolivälissä alkaneen rakennusvaiheen tuloksena syntyi Keski-Vuosaaren kerros- ja rivitalovaltainen asuinalue. Rakentamisen ideoinnista ja toteutuksta huolehti paljolti Martti Ilveskorven perustama Asuntosäästäjät ry. Hieman myöhemmin muodostui myös Rastilan pientaloalue. Vuosaaren silta valmistui 1966, jolloin Vuosaari liitettiin Helsingin kaupunkiin.

Suomen korkein asuinrakennus Cirrus sijaitsee Vuosaaressa.

Vuosaaren asukasluku on kasvanut nopeasti 1990-luvun alusta lähtien uuden rakennusvaiheen tuloksena. Etelä-Vuosaareen ovat syntyneet Kallahden, Meri-Rastilan ja Aurinkolahden alueet. Helsingin metron laajennos Vuosaareen avattiin matkustajakäyttöön 31. elokuuta 1998. Avajaisjuhlallisuuksiin osallistui muun muassa presidentti Martti Ahtisaari puolisoineen. 1. tammikuuta 2006 Vuosaaressa oli asukkaita 34 000, ja on arvioitu että 2010 asukasluku tulee olemaan noin 40 000. Kauppakeskus Columbuksen eteläpuolelle rakennettu Vuosaaren tornitalo oli valmistuessaan Suomen korkein asuintalo[11]. Vuosaaren satama otettiin käyttöön vuonna 2008.

Urheilu

Vuosaaren urheiluelämä keskittyy varsin pitkälle Vuosaaren Viikingit -urheiluseuran ympärille. Emäseurasta irtaantunut jalkapallo-osasto, FC Viikingit, nousi Veikkausliigaan kaudeksi 2007. Se kuitenkin putosi Ykköseen kaudeksi 2008. FC Viikingit pelaa kotiottelunsa Vuosaaren Urheilukentällä, joka tunnettaan kansan suussa yleensä joko "Hettarina" tai "Monttuna" sijaintinsa (Heteniityntien päässä) ja muotonsa vuoksi. FC Viikingit on lisäksi vireä junioriseura ja sen riveissä kirmaa n. 750 pelaajaa 40 eri joukkueen riveissä.

Vuosaaren toinen suosittu urheilulaji on salibandy kaupunginosan ykkösjoukkueen ollessa SSV (vaikka se pelaakin kotiottelunsa Pasilassa).

Vuosaaren keskustassa sijaitseva Vuosaaren urheilutalo uimahalleineen ja kuntosaleineen on suosittu liikuntapaikka. Valmistuneen uudistuksen myötä kävijämäärän lasketaan nousevan yli 750 000 vuodessa.[12] Nordsjön kartanon viereen on rakenteilla Vuosaaren liikuntapuisto, joka parantaa oleellisesti vuosaarelaisten liikunta- ja harjoittelumahdollisuuksia valmistuessaan. Vuosaaren satamassa sijaitsee myös Helsingin ainoa paintball-metsäkenttä Arena Harbour.[13] Vuosaaressa sijaitsee myös toinen Helsingin täysimittaisista 18-reikäisistä golfkentistä.

Tunnettuja vuosaarelaisia

Kulmala Markku, akatemiaprofessori, akateemikko

Kuvia

Lähteet

Viitteet

  1. a b c d Tikkanen, 2013, s. 184
  2. http://www.aluesarjat.fi/. Tieto on haettu Wikidatasta.
  3. a b Helsinki alueittain 2014 2015. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 9.5.2015 Selite = Vuosaaren peruspiiri pdf:n sivuilla 181-185.
  4. Helsingin työpaikat ja työlliset ammattiryhmittä vuoden 2010 lopussa Tilastoja 42. Helsingin kaupunki, tietokeskus. Viitattu 5.3.2014.
  5. Vuosaaren satamahanke: usein kysyttyä
  6. a b Tikkanen, 2013, s. 24
  7. Helsingin seudun aluesarjat.
  8. Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24, 1970
  9. Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 135. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
  10. Oy Lohja Ab 1897-1990, Elinkeinoelämän keskusarkisto, Jarmo Luoma-aho 15.9.2005. Viitattu 17.5.2015.
  11. Muna vai kana 19.04.2015. Radionova. Viitattu 20.5.2015.
  12. Vuosaaren Urheilutalon laajennus alkaa kesällä 2009 Yrityskuvalehti. Viitattu 4.1.2010.
  13. Arena Harbour www.painplusball.com. Viitattu 27.12.2015.
  14. Honkanen, Antti: Akateemikko Markku Kulmalalla juhlaseminaari Vuosaaressa Vuosaari-lehti. 20.11.2018. Viitattu 14.3.2021.
  15. 7päivää 21/2006 sivu 7

Aiheesta muualla

  • Helsinki alueittain (2006) (pdf)
  • Hiltunen, Erkki: Vuosaari – Nordsjö : merellinen kaupunginosa. Helsinki: Helsingin kaupunki, 1990. ISBN 951-772-085-8.
  • Lassenius, Torolf: Elämää Vuosaaren Kallahdessa. Helsinki: Helsingin kaupunginmuseo, 1997. ISBN 951-772-969-3.
  • Strang, Jan: ”Vuosaaren saaret”, Saaristounelmia Helsingissä – Vartiosaaren ja Helsingin itäsaariston pienten saarten historia, s. 292–350. Helsinki: Antiikki-Kirja, 2016. ISBN 978-951-98135-2-3.

Vuosaari-aiheisia www-sivuja