Ero sivun ”Kansainvälinen lehtimiesjärjestö IOJ” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt Tikano) ja palautettiin versio 18457950, jonka on tehnyt Jmk: lähteet hävinneet, tekstiä muutettu em. lähteiden vastaiseksi
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
Tikano (keskustelu | muokkaukset)
155 muokkausta
p Historian kuvaus
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus
Rivi 1: Rivi 1:
'''International Organization of Journalists''' ('''IOJ''') on perustettu Kööpenhaminassa 1946 jatkamaan 1926 muodostuneen Federation Internationale des Journalistes -järjestön toimintaa toimittajien ammatillisten etujen puolustamiseksi. Sen runkona olivat sodan voittaniden maiden journalistijärjestöt, mutta mukana oli myös Suomen Sanomalehtimiestebn Liitto (SSL). Kylmän sodan puhjettua 1948 IOJ päätyi Neuvostoliiton vaikutuspiiriin ja valtaosa ei-sosialististen maiden liitoista erosi siitä. Suomalaisista vain SKDL:n jäsenjärjestö Yleinen Lehtimiesliitto (YLL) jäi siihen SSL:n hakeutuessa 1950-luvun puolivälissä länsimaiden journalistien yhteenliittymään, joka oli perustettu 1952 nimellä International Federation of Journalsts (IFJ). IOJ laajeni Itä-Euroopan sosialistimaiden ulkopuolelle erityisesti kehitysmaihin ja se oli jäsenmäärältään jatkuvasti IFJ:tä suurempi. Sillä oli Prahassa oma kustantamonsa ja monikielinen kuukausijulkaisu ''The Democratic Journalist'' sekä kouluja kehitysmaiden journalistille DDR:ssä, Tsekkoslovakiassa, Unkarissa ja Bulgariassa. Kylmän sodan liennyttyä 1970-luvulla kaikki suomalaiset journalistijärjestöt aloittivat yhteistyön IOJ:n kanssa ja SSL oli sen liitänääisäsenenä 1981-91 pyrkiej sillanrakennukseen sillanrakennuksen sen ja IFJ:n välillä. Tässä tilanteessa IOJ:n presidentiksi valittiin Tampereen yliopiston professsori [[Kaarle Nordenstreng]], joka jatkoi tässä luottamustehtävässä yliopistovirkansa rinnalla vuoteen 1990, jolloin koko kylmän sodan aikana rakentunut järjestökenttä mullistui. Suomalaisten ajama liennytys järjestöjen välillä ei ehtinyt toteutua ennen kuin sosialististen maiden journalistijärjestöt siirtyivät 1990-luvulla Neuvostoliiton myötäilystä läntisen leiriin ja jättivät IOJ:n lähinnä kehitysmaiden varaan. Sisäisten ristiriitojen repimä IOJ menetti myös Tsekkoslovakiassa saamansa taloudelliset etuoikeudet ja sen toiminta eri maanosissa loppui vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Nordenstrengin kokoama IOJ:n historia ilmestyi 2020.
'''International Organization of Journalists''' ('''IOJ''') oli [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] ohjauksessa toiminut kansainvälinen toimittajapeitejärjestö,<ref>[http://web.archive.org/web/20040701000000*/http://www.yle.fi/mot/140200/kasis.htm YLE MOT Käsikirjoitus]</ref><ref name=hs/> jonka johdossa oli neljätoista vuotta 1976–1990 [[Tampereen yliopisto (1925–2018)|Tampereen yliopisto]]n tiedotusopin laitoksen johtaja, professori [[Kaarle Nordenstreng]].<ref>[http://web.archive.org/web/20090515173439/http://mikaeli.mikkeliamk.fi/mikaeli/arkisto/tutkimus/nordenstreng Nettiradio Mikaeli]</ref> Järjestön Euroopan-asioista vastaavana sihteerinä [[Praha]]ssa toimi vuosina 1987–1991 [[Leena Paukku]], joka sitä ennen oli [[Journalisti (lehti)|Journalisti-lehden]] päätoimittaja.<ref>[http://keltainenkirjasto.fi/journalisti/arkisto/62004/lyhy/Muut104900.htm Journalisti-lehti]</ref>


Suomalaisten liennytyspolitiikkaa 1970-80-luvuilla kyseenalaistaneiden mielestä IOJ oli Neuvostoliiton ohjauksessa toiminut kansainvälinen toimittajapeitejärjestö,<ref>[http://web.archive.org/web/20040701000000*/http://www.yle.fi/mot/140200/kasis.htm YLE MOT Käsikirjoitus]</ref><ref name="hs">{{verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005008891.html|nimeke=Journalistitkin olivat rähmällään – Neuvostoliitto pyrki levittämään politiikkaansa muun muassa toimittajajärjestön avulla|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=16.12.2016}}</ref> Tätä näkökantaa edusti Haatajan, Pietilän ja Pietiläisen kirjoittama kirja ''Demokraattinen journalisti''.
Järjestö perustettiin 1946, ja alkujaan siihen kuului myös länsimaiden toimittajajärjestöjä, mutta ne alkoivat vähitellen erota siitä, ja 1952 perustettiin [[Kansainvälinen journalistiliitto]] (International Federation of Journalists, IFJ). [[Suomen Journalistiliitto|Suomen sanomalehtimiesliitto]] erosi IOJ:stä 1949, mutta oli siinä niin sanottu liitännäisjäsen 1981–1991.<ref>[http://web.archive.org/web/20070928121228/https://www.journalistiliitto.fi/Resource.phx/sivut/sivut-journalistiliitto/liitto/jasenet/historia.htx Journalistiliitto] Luettu 9.7.2007</ref>

SKDL:n lehtiväen järjestö [[Yleinen lehtimiesliitto]] kuului IOJ:hin vuosikymmenet ainoana suomalaisjärjestönä.<ref>[http://web.archive.org/web/20070928080253/http://www.yleinenlehtimiesliitto.fi/toiminta/60_seminaari/kauppila.htm YLL] Luettu 9.7.2007</ref>

IOJ ei puuttunut sosialistimaissa tapahtuneisiin toimittajien uhkailuihin ja pahoinpitelyihin eikä siihen, miten 2 000 toimittajaa erotettiin Prahan kevään seurauksena ja he joutuivat tehdastöihin tai muihin tehtäviin.<ref name=hs/>

IOJ:n kaltaisten peitejärjestöjen verkostojen kautta Neuvostoliitto pyrki vaikuttamaan mielipiteisiin. [[Kansan Uutiset]] siteerasi [[APN]]:n väitettä, että [[HI-virus]] olisikin Yhdysvaltojen biologiseen sodankäyntiin kehittämä. Toinen levitetty väite oli, että yhdysvaltalaiset sairaalat ostaisivat sisäelimiä kehitysmaista.<ref name=hs>{{verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005008891.html|nimeke=Journalistitkin olivat rähmällään – Neuvostoliitto pyrki levittämään politiikkaansa muun muassa toimittajajärjestön avulla|ajankohta=16.12.2016|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>


== Lähteet ==
== Lähteet ==
Rivi 14: Rivi 8:
==Kirjallisuutta==
==Kirjallisuutta==
* Haataja, Lauri – Pietilä, Jyrki – Pietiläinen, Tuomo: ''Demokraattinen Journalisti.'' WSOY 1996.
* Haataja, Lauri – Pietilä, Jyrki – Pietiläinen, Tuomo: ''Demokraattinen Journalisti.'' WSOY 1996.
*Nordenstreng, Kaarle: ''The Rise and Fall of the International Organization of Journalists Based in Prague''. Charles University Press 2020.

== Aiheesta muualla ==
* Jormanainen, Jussi: [http://www.uta.fi/jarjestot/vostok/gonzo/296/norde.htm Nordenstrengin puolustuspuhe.]{{404}}
* [http://web.archive.org/web/20040701000000*/http://www.yle.fi/mot/140200/kasis.htm YLE MOT – Käsikirjoitus.]


[[Luokka:Kansainväliset järjestöt]]
[[Luokka:Kansainväliset järjestöt]]

Versio 25. toukokuuta 2021 kello 23.47

International Organization of Journalists (IOJ) on perustettu Kööpenhaminassa 1946 jatkamaan 1926 muodostuneen Federation Internationale des Journalistes -järjestön toimintaa toimittajien ammatillisten etujen puolustamiseksi. Sen runkona olivat sodan voittaniden maiden journalistijärjestöt, mutta mukana oli myös Suomen Sanomalehtimiestebn Liitto (SSL). Kylmän sodan puhjettua 1948 IOJ päätyi Neuvostoliiton vaikutuspiiriin ja valtaosa ei-sosialististen maiden liitoista erosi siitä. Suomalaisista vain SKDL:n jäsenjärjestö Yleinen Lehtimiesliitto (YLL) jäi siihen SSL:n hakeutuessa 1950-luvun puolivälissä länsimaiden journalistien yhteenliittymään, joka oli perustettu 1952 nimellä International Federation of Journalsts (IFJ). IOJ laajeni Itä-Euroopan sosialistimaiden ulkopuolelle erityisesti kehitysmaihin ja se oli jäsenmäärältään jatkuvasti IFJ:tä suurempi. Sillä oli Prahassa oma kustantamonsa ja monikielinen kuukausijulkaisu The Democratic Journalist sekä kouluja kehitysmaiden journalistille DDR:ssä, Tsekkoslovakiassa, Unkarissa ja Bulgariassa. Kylmän sodan liennyttyä 1970-luvulla kaikki suomalaiset journalistijärjestöt aloittivat yhteistyön IOJ:n kanssa ja SSL oli sen liitänääisäsenenä 1981-91 pyrkiej sillanrakennukseen sillanrakennuksen sen ja IFJ:n välillä. Tässä tilanteessa IOJ:n presidentiksi valittiin Tampereen yliopiston professsori Kaarle Nordenstreng, joka jatkoi tässä luottamustehtävässä yliopistovirkansa rinnalla vuoteen 1990, jolloin koko kylmän sodan aikana rakentunut järjestökenttä mullistui. Suomalaisten ajama liennytys järjestöjen välillä ei ehtinyt toteutua ennen kuin sosialististen maiden journalistijärjestöt siirtyivät 1990-luvulla Neuvostoliiton myötäilystä läntisen leiriin ja jättivät IOJ:n lähinnä kehitysmaiden varaan. Sisäisten ristiriitojen repimä IOJ menetti myös Tsekkoslovakiassa saamansa taloudelliset etuoikeudet ja sen toiminta eri maanosissa loppui vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Nordenstrengin kokoama IOJ:n historia ilmestyi 2020.

Suomalaisten liennytyspolitiikkaa 1970-80-luvuilla kyseenalaistaneiden mielestä IOJ oli Neuvostoliiton ohjauksessa toiminut kansainvälinen toimittajapeitejärjestö,[1][2] Tätä näkökantaa edusti Haatajan, Pietilän ja Pietiläisen kirjoittama kirja Demokraattinen journalisti.

Lähteet

Kirjallisuutta

  • Haataja, Lauri – Pietilä, Jyrki – Pietiläinen, Tuomo: Demokraattinen Journalisti. WSOY 1996.
  • Nordenstreng, Kaarle: The Rise and Fall of the International Organization of Journalists Based in Prague. Charles University Press 2020.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kansainvälinen_lehtimiesjärjestö_IOJ&oldid=19796036”