Ero sivun ”Mehikasvi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
[[Kuva:Split_Aloe.jpg|thumb|200px|[[Aaloe]]n haljennut lehti paljastaa paksun vesivaraston.]] |
[[Kuva:Split_Aloe.jpg|thumb|200px|[[Aaloe]]n haljennut lehti paljastaa paksun vesivaraston.]] |
||
'''Mehikasvi''' eli '''sukkulentti''' on [[kserofyytti]] eli pitkäaikaiseen kuivuuteen sopeutunut [[kasvi]], jolla on suuret [[vesisolukko|vesisolukot]], pieni haihtumispinta-ala ja paksu [[kutikula (kasvitiede)|päällyskalvo]]. Mehimäisen osan perusteella mehikasvit voidaan jakaa ''mehivartisiin'' (muun muassa [[kaktuskasvit|kaktus-]] ja [[tyräkkikasvit]]) ja ''mehilehtisiin'' (muun muassa [[maksaruohot]] ja [[agaavet]]) kasveihin. |
'''Mehikasvi''' eli '''sukkulentti''' on [[kserofyytti]] eli pitkäaikaiseen kuivuuteen sopeutunut [[kasvi]], jolla on suuret [[vesisolukko|vesisolukot]], pieni haihtumispinta-ala ja paksu [[kutikula (kasvitiede)|päällyskalvo]]. Mehimäisen osan perusteella mehikasvit voidaan jakaa ''mehivartisiin'' eli ''varsisukkulentteihin'' (muun muassa [[kaktuskasvit|kaktus-]] ja [[tyräkkikasvit]]) ja ''mehilehtisiin'' eli ''lehtisukkulentteihin'' (muun muassa [[maksaruohot]] ja [[agaavet]]) kasveihin. |
||
Vaikka kaikki kasvit pystyvät varastoimaan lehtiinsä vettä tietyssä määrin, ovat mehikasvit erikoistuneet siihen parhaiten, ja niinpä ne selviävät kuivissa olosuhteissa, missä on vain vähän muita kasveja kilpailemassa elintilasta ja vähän kasvinsyöjäeläimiä. Eräillä mehikasveilla lehdet ovat suhteellisen suurikokoiset ja [[karva (kasvitiede)|karvan]] peittämät, jotta ne voivat kerätä mahdollisimman paljon kosteutta aamukasteesta. Etenkin [[kaktukset|kaktuksilla]] ja monilla tyräkkikasveilla lehdet ovat kehittyneet [[piikki (kasvitiede)|piikeiksi]], jotka haihduttavat erityisen vähän vettä ja suojaavat kasvia janoisilta eläimiltä. Niille on kehittynyt [[fotosynteesi|yhteyttävä]] mehivarsi. |
Vaikka kaikki kasvit pystyvät varastoimaan lehtiinsä vettä tietyssä määrin, ovat mehikasvit erikoistuneet siihen parhaiten, ja niinpä ne selviävät kuivissa olosuhteissa, missä on vain vähän muita kasveja kilpailemassa elintilasta ja vähän kasvinsyöjäeläimiä. Eräillä mehikasveilla lehdet ovat suhteellisen suurikokoiset ja [[karva (kasvitiede)|karvan]] peittämät, jotta ne voivat kerätä mahdollisimman paljon kosteutta aamukasteesta. Etenkin [[kaktukset|kaktuksilla]] ja monilla tyräkkikasveilla lehdet ovat kehittyneet [[piikki (kasvitiede)|piikeiksi]], jotka haihduttavat erityisen vähän vettä ja suojaavat kasvia janoisilta eläimiltä. Niille on kehittynyt [[fotosynteesi|yhteyttävä]] mehivarsi. |
||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
| ''[[Asphodelaceae]]'' || 500 || lehti || Afrikka, Madagaskar || [[aaloet]] |
| ''[[Asphodelaceae]]'' || 500 || lehti || Afrikka, Madagaskar || [[aaloet]] |
||
|- bgcolor="#FFFFFF" |
|- bgcolor="#FFFFFF" |
||
| ''Cactaceae'' [[kaktuskasvit]] || 1600 || varsi || Amerikat || lähes kaikki [[ |
| ''Cactaceae'' [[kaktuskasvit]] || 1600 || varsi || Amerikat || lähes kaikki [[kaktukset]] |
||
|- bgcolor="#FFFFFF" |
|- bgcolor="#FFFFFF" |
||
| ''Crassulaceae'' [[maksaruohokasvit]] || 1300 || lehti || [[ |
| ''Crassulaceae'' [[maksaruohokasvit]] || 1300 || lehti || [[kosmopoliitti (biologia)|maailmanlaajuinen]] || [[maksaruohot]], [[mehitähdet]], [[paunikot]] |
||
|- bgcolor="#FFFFFF" |
|- bgcolor="#FFFFFF" |
||
| ''[[Didiereaceae]]'' || 11 || varsi || [[Madagaskar]] ([[kotoperäisyys|endeeminen]]) || |
| ''[[Didiereaceae]]'' || 11 || varsi || [[Madagaskar]] ([[kotoperäisyys|endeeminen]]) || |
||
Versio 25. toukokuuta 2021 kello 09.51
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Mehikasvi eli sukkulentti on kserofyytti eli pitkäaikaiseen kuivuuteen sopeutunut kasvi, jolla on suuret vesisolukot, pieni haihtumispinta-ala ja paksu päällyskalvo. Mehimäisen osan perusteella mehikasvit voidaan jakaa mehivartisiin eli varsisukkulentteihin (muun muassa kaktus- ja tyräkkikasvit) ja mehilehtisiin eli lehtisukkulentteihin (muun muassa maksaruohot ja agaavet) kasveihin.
Vaikka kaikki kasvit pystyvät varastoimaan lehtiinsä vettä tietyssä määrin, ovat mehikasvit erikoistuneet siihen parhaiten, ja niinpä ne selviävät kuivissa olosuhteissa, missä on vain vähän muita kasveja kilpailemassa elintilasta ja vähän kasvinsyöjäeläimiä. Eräillä mehikasveilla lehdet ovat suhteellisen suurikokoiset ja karvan peittämät, jotta ne voivat kerätä mahdollisimman paljon kosteutta aamukasteesta. Etenkin kaktuksilla ja monilla tyräkkikasveilla lehdet ovat kehittyneet piikeiksi, jotka haihduttavat erityisen vähän vettä ja suojaavat kasvia janoisilta eläimiltä. Niille on kehittynyt yhteyttävä mehivarsi.
Monet mehikasvit ovat niin sanottuja CAM-kasveja (CAM = Crassulacean acid metabolism), jotka liiallisen haihtumisen estämiseksi pitävät ilmarakonsa kiinni päivällä. Yöllä ilmaraot avautuvat, jolloin kasvi ottaa sisään hiilidioksidia ja varastoi sen solunesterakkulaan omenahapoksi, josta jälleen päivällä vapautuu hiilidioksidi yhteyttämistä varten. Hiilidioksidimäärä, jonka kasvi pystyy varastoimaan solunesterakkulaan, on kuitenkin suhteellisen pieni. Tästä syystä CAM-kasvien yhteyttämisen määrä jää melko vähäiseksi.
| Heimo | Mehikasvilajit | Mehimäinen osa | Levinneisyys | Esimerkkisukuja ja -lajeja |
| Agavaceae agaavekasvit | 300 | lehti | Pohjois- ja Keski-Amerikka | agaavet |
| Aizoaceae jääruohokasvit | 2000 | lehti | Afrikan eteläosa | kivikukat, jääpäivikit |
| Apocynaceae oleanterikasvit | 500 | varsi | Afrikka, Arabian niemimaa, Intia | paksujalat |
| Asphodelaceae | 500 | lehti | Afrikka, Madagaskar | aaloet |
| Cactaceae kaktuskasvit | 1600 | varsi | Amerikat | lähes kaikki kaktukset |
| Crassulaceae maksaruohokasvit | 1300 | lehti | maailmanlaajuinen | maksaruohot, mehitähdet, paunikot |
| Didiereaceae | 11 | varsi | Madagaskar (endeeminen) | |
| Euphorbiaceae tyräkkikasvit | 500 | varsi ja/tai lehti | Afrikka, Madagaskar, Intia | jotkin tyräkit, mm. pylvästyräkki |
| Portulacaceae portulakkakasvit | ? | lehti ja varsi | Amerikat |