Ero sivun ”Sievi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
sievin kehitystä
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu  seulottavat  Visuaalinen muokkaus
Kumottu muokkaus 19768388, jonka teki 45.87.200.24 (keskustelu).
Merkkaus: Kumoaminen
Rivi 32: Rivi 32:
Kirkollisesti seutu kuului [[Kalajoki|Kalajokeen]]. Sievin [[kappeliseurakunta]] perustettiin 1645, mutta ensimmäinen [[Kirkko (rakennus)|kirkko]] valmistui vasta 1654. Kolme ensimmäistä kirkkoa sijaitsivat Vanhallakirkolla, mutta neljäs kirkko rakennettiin Haikolan Pekanmäelle 1862. Vuonna 1862 Sievi erosi Kalajoesta itsenäiseksi Evijärvi-nimiseksi seurakunnaksi. Nimi Sievi otettiin käyttöön vasta myöhemmin.<ref name="Finlandia8" />
Kirkollisesti seutu kuului [[Kalajoki|Kalajokeen]]. Sievin [[kappeliseurakunta]] perustettiin 1645, mutta ensimmäinen [[Kirkko (rakennus)|kirkko]] valmistui vasta 1654. Kolme ensimmäistä kirkkoa sijaitsivat Vanhallakirkolla, mutta neljäs kirkko rakennettiin Haikolan Pekanmäelle 1862. Vuonna 1862 Sievi erosi Kalajoesta itsenäiseksi Evijärvi-nimiseksi seurakunnaksi. Nimi Sievi otettiin käyttöön vasta myöhemmin.<ref name="Finlandia8" />


[[Pohjanmaan rata|Seinäjoen–Oulun radan]] valmistuminen 1886 vilkastutti huomattavasti Sievin elämää. Asemakylä ja Kukon kylä kehittyivät vireiksi puutavaran lastaus- ja sahakeskuksiksi. Vuonna 1920 kunnassa oli jo lähes 5&nbsp;500 asukasta. Kunnan talouselämän nopea kehitys pysähtyi 1920-luvun alussa kahteen [[tulipalo]]on. Kukon kylän saha paloi 1929 ja 1937 puolestaan paloivat rautatieaseman ympärille nousseet varastorakennukset. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen väestönkehitys kääntyi kuitenkin tappiolliseksi voimakkaan poismuuton vuoksi. Väestön väheneminen pysähtyi vasta 1980-luvun alussa. Vuonna 1985 kunnassa oli 4&nbsp;601 asukasta. Vuonna 2011 asukkaita oli jo 5&nbsp;292.<ref name="Finlandia8" />sievi on paras kunta koko suomesta tilastojen mukan
[[Pohjanmaan rata|Seinäjoen–Oulun radan]] valmistuminen 1886 vilkastutti huomattavasti Sievin elämää. Asemakylä ja Kukon kylä kehittyivät vireiksi puutavaran lastaus- ja sahakeskuksiksi. Vuonna 1920 kunnassa oli jo lähes 5&nbsp;500 asukasta. Kunnan talouselämän nopea kehitys pysähtyi 1920-luvun alussa kahteen [[tulipalo]]on. Kukon kylän saha paloi 1929 ja 1937 puolestaan paloivat rautatieaseman ympärille nousseet varastorakennukset. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen väestönkehitys kääntyi kuitenkin tappiolliseksi voimakkaan poismuuton vuoksi. Väestön väheneminen pysähtyi vasta 1980-luvun alussa. Vuonna 1985 kunnassa oli 4&nbsp;601 asukasta. Vuonna 2011 asukkaita oli jo 5&nbsp;292.<ref name="Finlandia8" />


==Väestönkehitys==
==Väestönkehitys==

Versio 12. toukokuuta 2021 kello 09.56

Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Sieviä etu- ja sukunimenä käsitellään artikkelin Sievä yhteydessä.
Sievi

vaakuna

sijainti

Sievin rautatieasema
Sievin rautatieasema
Sijainti 63°54′25″N, 024°31′00″E
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Ylivieskan seutukunta
Kuntanumero 746
Hallinnollinen keskus Sievin kirkonkylä
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 799,88 km²
143:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 786,40 km²
– sisävesi 13,48 km²
Väkiluku 4 714
174:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 5,99 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 25,1 %
– 15–64-v. 54,8 %
– yli 64-v. 20,1 %
Äidinkieli 2022 [4]
– suomenkielisiä 97,4 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 2,5 %
Kunnallisvero 9,60 %
48:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Mauno Ranto
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Ps.
 • Vas.
 • Kok.
18
6
2
1
www.sievi.fi

Sievi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan lounaisosassa Keski-Pohjanmaan maakunnan rajalla, Oulun Eteläisessä. Kunnassa asuu 4 714 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 799,88 km², josta 13,48 km² on vesistöjä[1]. Väestötiheys on 5,99 asukasta/km². Sievin naapurikunnat ovat Haapajärvi, Kalajoki, Kannus, Lestijärvi, Nivala, Reisjärvi, Toholampi ja Ylivieska.

Sievi on tunnettu alhaisesta työttömyysasteesta. Kuntalehden vuoden 2015 tilastoihin perustuvan selvityksen mukaan Sievi on Suomen toiseksi teollistunein kunta Pyhännän jälkeen: 45,6 prosenttia sieviläisistä saa elantonsa teollisuudesta.[7] Suomen Keksijäin Keskusliitto Keke valitsi Sievin vuonna 1998 Suomen luovimmaksi kunnaksilähde?.

Sievin pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla mutti.[8]

Historia

Sievin alueelta on löydetty kivikautisia asuinpaikkoja muun muassa Korhosen, Vahtolan, Ojalan ja Huhtalan seudulta. Rautakaudelta on löydetty muun muassa pronssisolki. Alue asutettiin vakinaisesti 1500-luvulla. Aluksi asutus keskittyi nykyisen Asemakylän ja Vanhankirkon tuntumaan, mutta levisi 1600- ja 1700-luvulla pitkin jokivartta itään.[9]

Kirkollisesti seutu kuului Kalajokeen. Sievin kappeliseurakunta perustettiin 1645, mutta ensimmäinen kirkko valmistui vasta 1654. Kolme ensimmäistä kirkkoa sijaitsivat Vanhallakirkolla, mutta neljäs kirkko rakennettiin Haikolan Pekanmäelle 1862. Vuonna 1862 Sievi erosi Kalajoesta itsenäiseksi Evijärvi-nimiseksi seurakunnaksi. Nimi Sievi otettiin käyttöön vasta myöhemmin.[9]

Seinäjoen–Oulun radan valmistuminen 1886 vilkastutti huomattavasti Sievin elämää. Asemakylä ja Kukon kylä kehittyivät vireiksi puutavaran lastaus- ja sahakeskuksiksi. Vuonna 1920 kunnassa oli jo lähes 5 500 asukasta. Kunnan talouselämän nopea kehitys pysähtyi 1920-luvun alussa kahteen tulipaloon. Kukon kylän saha paloi 1929 ja 1937 puolestaan paloivat rautatieaseman ympärille nousseet varastorakennukset. Toisen maailmansodan jälkeen väestönkehitys kääntyi kuitenkin tappiolliseksi voimakkaan poismuuton vuoksi. Väestön väheneminen pysähtyi vasta 1980-luvun alussa. Vuonna 1985 kunnassa oli 4 601 asukasta. Vuonna 2011 asukkaita oli jo 5 292.[9]

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Sievin väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 4 420
1985
  
 4 630
1990
  
 4 710
1995
  
 4 842
2000
  
 5 151
2005
  
 5 192
2010
  
 5 310
2015
  
 5 124
2020
  
 4 897
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Luonto

Sievin maisemakuvaa hallitsevat Vääräjoen laakso ja sitä ympäröivät loivapiirteiset metsä ja suomaat.

Kallioperä on pääasiassa kiilleliusketta ja erilaisia dioriitteja. Yleisin maalaji on moreeni, joka on paikoin erittäin lohkareista. Sievissä on lukuisia harjualueita, mutta runsas soranotto on rikkonut pahasti kunnalle aikoinaan nimen antaneita sora- ja hiekkakankaita. Pinnanmuodoiltaan alue on varsin tasaista. Alavinta on kunnan luoteisosissa, missä maanpinta on 75–90 metrin korkeudella. Täältä maasto nousee verkalleen kohti kaakkoa saavuttaen 150 metrin tason. Korkein kohouma on Huuhkakallio.

Sievin halki kaakosta luoteeseen virtaa Kalajoen läntinen sivuhaara Vääräjoki. Suuria järviä ei ole, mutta pikkujärviä ja lampia on useita. Näistä huomattavimpia ovat Iso-Juurikka ja Saarijärvi. Osa alueella sijainneista järvistä on kuivatettu kasvamaan alun perin luonnonheinää, kuten Jyrinkijärvi, Kortetjärvi, Sievinmäenjärvi ja suurin Evijärvi. Jyrinkijärvi ja Sievinmäenjärvi on tosin vesitetty uudelleen.[11] Noin puolet kunnan pinta-alasta on suota. Pääosa soista on mäntyä kasvavia rämeitä, joista suurin osa on ojitettu metsänkasvun edistämiseksi. Pesännevan alue on muodostettu soidensuojelualueiksi.

Matkailu

Sievin kirkko

Sievissä toimii Maansydänjärven matkailualue sekä Urjanlinnan tanssipaviljonki ravintoloineen. Urjanlinnaan mahtuu lähes 2 000 ihmistä. Maansydänjärven matkailualue ja Urjanlinna sijaitsevat metsän keskellä, Sievin keskustasta noin 30 kilometriä Reisjärven suuntaan.

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Sievissä vuosina 1976 ja 2008.

Yritystoiminta

Suurimpia sieviläisiä yrityksiä:

  • Sievin Jalkine on vuonna 1951 perustettu työ- ja turvajalkineita valmistava yritys, joka työllistää yli 600 työntekijää.[12]
  • Ojala Group (perustettu 1963) on mekaniikan, kokoonpanojen sekä järjestelmäkokonaisuuksien sopimusvalmistaja.[13]
  • Teho-Filter on 1963 perustettu suodatinvalmistaja.[14]
  • Sorvi-Pojat on erikoistunut puun sorvaukseen rakennus- ja huonekaluteollisuudelle ja on perustettu vuonna 1970.[15]
  • Scanfil on Sievi Capitalin omistama tietoliikenne- ja elektroniikkateollisuuden sopimusvalmistaja, joka työllistää Sievissä noin 200 työntekijää. Yritys on perustettu 1976.[16]
  • Celermec on perustettu 1997 ja valmistaa alihankintana ohutlevymekaniikkaa- ja koneistusta. Yritys työllistää 60 työntekijää.[17]
  • Sievissä perustettu Sievitalo valmistaa muuttovalmiita taloja ja talopaketteja.

Keskusta

Sievin keskustassa on kirjasto, pop pankki, säästöpankki, kunnantalo, K-Market sekä asiamiesposti, S-market, pari kampaamoa ja Pizzeria Ronai

Urheilu

FC YPA:n futsal-joukkue Sievi Futsal pelaa miesten pääsarjatasolla Futsal-liigassa. Joukkue pelaa kotiottelunsa Sievin monitoimihallissa.

Kylät

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Sievissä oli 5 035 asukasta, joista 2 458 asui taajamissa, 2 536 haja-asutusalueilla ja 41 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Sievin taajama-aste on 49,2 %.[18] Sievin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[19]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Sievin kirkonkylä 1 806
2 Jyrinki 330
3 Järvikylä 322

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Vuonna 2016 määritellyistä taajamista Korhoskylä lakkasi olemasta taajama vuoden 2017 taajamarajauksessa.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Sievissä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Sievin alueella toimii Iisalmen ortodoksinen seurakunta.[21]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntavaalit 2017, Sievi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ Kuntalehti selvitti: Mitkä kunnat ovat vain yhden työnantajan ja toimialan varassa? Kuntalehti. 26.1.2018. Viitattu 20.6.2018.
  8. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 166. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  9. ↑ a b c Kalevi Rikkinen ym.: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
  10. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
  11. ↑ http://www.kirjastovirma.fi/sievi/historiaa/elinkeinot
  12. ↑ Yle
  13. ↑ http://www.ojalagroup.com/fi/yritys/
  14. ↑ http://www.tehofilter.fi/fi/
  15. ↑ http://www.sorvipojat.fi/fi/yritys
  16. ↑ http://www.scanfil.fi/fin
  17. ↑ http://www.celermec.fi/?sivu=yritysesittely
  18. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.
  19. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.
  20. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  21. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/iisalmen-ortodoksinen-seurakunta

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sievi.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sievi&oldid=19768390”