Ero sivun ”Trigonometria” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pikkasen kirjoitusvirheitä
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus
Rivi 2: Rivi 2:
[[kuva:suorakk.svg|thumb|300px|Suorakulmainen kolmio]]
[[kuva:suorakk.svg|thumb|300px|Suorakulmainen kolmio]]
{{Geometria}}
{{Geometria}}
'''Trigonometria''' ({{k-grc|τρίγωνος|trígōnos}}, kolmekulmainen, ja {{polytoninen|μέτρον}}, ''métron'', mitata), kolmiomitanto, on [[kolmio]]ita ja [[kulma|kulmia]] käsittelevä [[matematiikka|matematiikan]] ala.
'''Trigonometria eli pasin takapiha''' ({{k-grc|τρίγωνος|trígōnos}}, kolmekulmainen, ja {{polytoninen|μέτρον}}, ''métron'', mitata), kolmiomitanto, on [[kolmio]]ita ja [[kulma|kulmia]] käsittelevä [[matematiikka|matematiikan]] ala.


Trigonometrian perustana on se tosiasia, että kaikki suorakulmaiset kolmiot, joissa on suoran kulman lisäksi toinen yhtä suuri kulma, ovat keskenään yhdenmuotoisia. Koska yhdenmuotoisten kolmioiden vastinsivujen suhteet ovat samat, suorakulmaisen kolmion sivujen suhteet määräytyvät vain kolmion (ei-suorasta) kulmasta. Nämä suhteet ovat siis pelkästään kulman funktioita .
Trigonometrian perustana on se tosiasia, että kaikki suorakulmaiset kolmiot, joissa on suoran kulman lisäksi toinen yhtä suuri kulma, ovat keskenään yhdenmuotoisia. Koska yhdenmuotoisten kolmioiden vastinsivujen suhteet ovat samat, suorakulmaisen kolmion sivujen suhteet määräytyvät vain kolmion (ei-suorasta) kulmasta. Nämä suhteet ovat siis pelkästään kulman funktioita .
Rivi 98: Rivi 98:


==Lähteet==
==Lähteet==
Olli Pesonen
{{viitteet}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==

Versio 7. toukokuuta 2021 kello 09.19

Suorakulmainen kolmio
Osa artikkelisarjaa
Geometria

Tasogeometria
Piste
Suora
Käyrä
Taso
Pinta
Pinta-ala
Pituus
Kulma
Trigonometria

Ympyrä
Ellipsi
Monikulmio
Kolmio
Nelikulmio
Suorakulmio
Neliö
Suunnikas
Neljäkäs
Puolisuunnikas

Avaruusgeometria
Tilavuus
Avaruuskappale
Pallo
Kartio
Lieriö
Särmiö
Suuntaissärmiö
Suorakulmainen särmiö
Säännöllinen monitahokas
Platonin kappale
Tetraedri
Heksaedri eli kuutio
Oktaedri
Dodekaedri
Ikosaedri
Keplerin–Poinsot'n kappale

Euklidinen geometria
Paralleeliaksiooma

Epäeuklidinen geometria
Hyperbolinen geometria
Elliptinen geometria

Analyyttinen geometria

Trigonometria eli pasin takapiha (m.kreik. τρίγωνος, trígōnos, kolmekulmainen, ja μέτρον, métron, mitata), kolmiomitanto, on kolmioita ja kulmia käsittelevä matematiikan ala.

Trigonometrian perustana on se tosiasia, että kaikki suorakulmaiset kolmiot, joissa on suoran kulman lisäksi toinen yhtä suuri kulma, ovat keskenään yhdenmuotoisia. Koska yhdenmuotoisten kolmioiden vastinsivujen suhteet ovat samat, suorakulmaisen kolmion sivujen suhteet määräytyvät vain kolmion (ei-suorasta) kulmasta. Nämä suhteet ovat siis pelkästään kulman funktioita .

Suorakulmaisen kolmion , , kolmesta sivusta , ja voidaan muodostaa kuusi suhdetta. Nämä on tapana nimittää kulman funktioiksi seuraavasti:

sin() on eli kulman vastakkainen sivu jaettuna hypotenuusalla;

cos() on eli viereinen sivu jaettuna hypotenuusalla ja

tan() on eli vastainen jaettuna viereisellä.

Lisäksi on :n kotangentti, on :n sekantti ja on :n kosekantti.

Näiden suhteiden eli trigonometristen funktioiden arvoja on aikojen kuluessa taulukoitu ja muita menetelmiä niiden tuottamiseksi kehitetty. Trigonometristen funktioiden, erityisesti sinin ja kosinin, arvojen tuntemus ja sinilauseen ja kosinilauseen käyttö tekevät mahdolliseksi kolmion tuntemattomien osien laskemisen, kun kolmiosta tunnetaan vähintään kaksi osaa, joista ainakin yksi on kolmion sivun pituus.

Trigonometrialla on monia sovelluksia esimerkiksi tähtitieteessä, tilastotieteessä, kemiassa, arkkitehtuurissa, meteorologiassa ja kartografiassa.

Trigonometrisista funktioista

Pääartikkeli: Trigonometrinen funktio

Klassiset määritelmät

Suorakulmaisessa kolmiossa , , sivujen suhteisiin vaikuttaa vain terävän kulman () suuruus, ei kolmion koko. Kolmion pisintä sivua kutsutaan sen hypotenuusaksi, lyhempiä sivuja :n vastaiseksi ja :n viereiseksi kateetiksi. Näitä sivujen suhteita nimitetään kulman trigonometrisiksi funktioiksi.

SINI sin α = a/c;
KOSINI cos α = b/c
TANGENTTI tan α = a/b
KOTANGENTTI cot α = b/a
SEKANTTI sec α = c/b
KOSEKANTTI csc α = c/a

Kateettien ja hypotenuusan pituuksien välillä olevaa yhteyttä kutsutaan nimellä Pythagoraan lause. Se on erikoistapaus kosinilauseesta.

Yleensä käytetään vain kahta tai kolmea ensimmäistä funktiota, koska kotangentti, sekantti ja kosekantti saadaan tangentin, kosinin ja sinin (vastaavasti) käänteisarvoina ja tangentti on sinin ja kosinin osamäärä.

Yleisempi määritelmä

Yksikköympyrä

Piirretään suorakulmaiseen xy-koordinaatistoon yksikköympyrä eli ympyrä, jonka keskipiste on origossa ja säde on yksi, ja tarkastellaan ympyrän kehän tason ensimmäisessä neljänneksessä sijaitsevaa pistettä . Jos -akselin ja pisteen origoon yhdistävän janan välinen kulma on , niin sinin ja kosinin määritelmän perusteella ja . Tämä antaa aiheen laajentaa sinin ja kosinin määritelmät myös sellaisille kulmille , jotka eivät toteuta ehtoa . Määritelmä syntyy sijoittamalla kulma niin, että sen kärki on origo ja oikea kylki on positiivinen -akseli. Jos vasen kylki leikkaa yksikköympyrän pisteessä , asetetaan ja . Kun :n ajatellaan syntyvän kiertona positiivisesta -akselista vastapäivään eli positiiviseen kiertosuuntaan, kun on positiivinen, ja myötäpäivään eli negatiiviseen kiertosuuntaan, kun on negatiivinen, saadaan määritelmä koskemaan kaikkia kulmia (tai kiertoja).

Muut trigonometriset funktiot ovat sinin ja kosinin suhteita tai käänteislukuja. Niiden yleiset määritelmät palautuvat siis sinin ja kosinin yleiseen määritelmään. Koska sini ja kosini saavat tietyillä kulmilla arvon 0, niin tangentti, kotangentti, sekantti ja kosekantti eivät ole määriteltyjä kaikilla kulmilla.

Koska kulmia mitataan eri yksiköin, on trigonometristen funktioiden avulla laskettaessa otettava huomioon käytettävä mittayksikkö (asteet, piirut, radiaanit jne.). Silloin, kun trigonometrisia funktioita käytetään alkuperäisestä geometrisesta yhteydestään irrotettuina, oletetaan yleensä, että niiden argumentit ovat paljaita lukuja. Kulmiin palautettuna tämä tarkoittaa kulman yksikköä radiaani eli ns. absoluuttista kulman yksikköä.

Sarjakehitelmät

Sini-ja kosinifunktion arvot voidaan laskea niiden sarjakehitelmistä kaikilla reaaliluvuilla :

,
.

Näistä sarjoista voidaan johtaa myös muiden trigonometristen funktioiden sarjakehitelmiä, esimerkiksi

,
,
,
.

Näissä :t ovat ns. Bernoullin lukuja ja :t ns. Eulerin lukuja.

Trigonometrisiin funktioihin liittyviä kaavoja

Peruskaavoja

[1]

Muunnoskaavoja

[1]

Derivointi

Trigonometristen funktioiden monikertaisten kulmien kaavat (esimerkiksi ) voidaan johtaa De Moivren kaavalla.

Integrointi

Pallotrigonometria

Yleensä trigonometrialla tarkoitetaan vain tasopinnalle sijoitettuja kolmioita käsittelevää matematiikkaa. Pallotrigonometria käsittelee kolmioita, jotka muodostuvat pallon isoympyröiden kaarista. Pallokolmion kulmien ja sivujen suuruus ilmaistaan kulmamitoin. Pallotrigonometrialla on runsaasti sovelluksia tähtitieteessä.

Katso myös

Lähteet

Olli Pesonen

Aiheesta muualla

 

  1. Matemaattisten aineiden opettajien liitto: MAOL, s. 33 (1992). MAOL ry. ja Otava, 1992.