Ero sivun ”Korjausluku” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Korjausluku''' eli '''oikaisuluku''', tavallisemmin '''oikoluku''' tai '''kielentarkistus''',<ref>Ilmaisu kielentarkastus on kritisoitu, ja alan ammattilaiset käyttävät yleensä muotoa kielentarkistus, koska sanat tarkastaa ja tarkastaminen eivät tarkoita korjaamista. Virheellinen tai ainakin epätarkka ilmaisu kielentarkistus on kuitenkin niin laajassa käytössä alan ulkopuolella, että Kielitoimiston sanakirja esittelee sen ilman kommenttia rinnakkaismuotona.</ref> tarkoittaa [[teksti]]n [[Oikeinkirjoitus|oikeinkirjoituksen]] ja kielen oikeellisuuden tarkistamista (eli sekä tahattomien [[kirjoitusvirhe]]iden ja tietämättömyyteen perustuvien oikeinkirjoitusvirheiden että kielioppi- ja sanastovirheiden |
'''Korjausluku''' eli '''oikaisuluku''', tavallisemmin '''oikoluku''' tai '''kielentarkistus''',<ref>Ilmaisu kielentarkastus on kritisoitu, ja alan ammattilaiset käyttävät yleensä muotoa kielentarkistus, koska sanat tarkastaa ja tarkastaminen eivät tarkoita korjaamista. Virheellinen tai ainakin epätarkka ilmaisu kielentarkistus on kuitenkin niin laajassa käytössä alan ulkopuolella, että Kielitoimiston sanakirja esittelee sen ilman kommenttia rinnakkaismuotona.</ref> tarkoittaa [[teksti]]n [[Oikeinkirjoitus|oikeinkirjoituksen]] ja kielen oikeellisuuden tarkistamista (eli sekä tahattomien [[kirjoitusvirhe]]iden ja tietämättömyyteen perustuvien oikeinkirjoitusvirheiden että kielioppi- ja sanastovirheiden korjaamista).<ref name = KUUTTI-PURO>{{Kirjaviite | Tekijä = Kuutti, Heikki ja Puro, Jukka-Pekka | Nimeke =Mediasanasto | Vuosi =1998 | Sivu =120 | Julkaisupaikka =Jyväskylä | Julkaisija = Atena| Tunniste =ISBN 951-796-094-8 | Viitattu = 29.7.2013 }}</ref><ref name="Fa">{{Kirjaviite |
||
| Nimeke =CD-Facta 2005 : suomenkielinen tietosanakirja | Julkaisija =WSOY | Vuosi =2004 |
| Nimeke =CD-Facta 2005 : suomenkielinen tietosanakirja | Julkaisija =WSOY | Vuosi =2004 |
||
| Tekijä = | Suomentaja = | Selite =Artikkeli: korjausluku - CD-ROM-levy, Interaktiivinen multimedia, sisältää myös sivistyssanaston ja tietotekniikan sanaston| Julkaisupaikka =Helsinki | Tunniste = | Isbn =951-0-29149-8 |
| Tekijä = | Suomentaja = | Selite =Artikkeli: korjausluku - CD-ROM-levy, Interaktiivinen multimedia, sisältää myös sivistyssanaston ja tietotekniikan sanaston| Julkaisupaikka =Helsinki | Tunniste = | Isbn =951-0-29149-8 |
||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
Nykyisin, kun erillistä käsikirjoitusta ei useimmiten enää ole, oikoluvulla (harvemmin: korjausluku tai oikaisuluku) tarkoitetaan lehden- tai kirjankustantajan tietokantaan tallennetun tekstin tarkistamista, jolloin siitä pyritään poistamaan sekä alkuperäisen kirjoittajan että myöhempien tekstin muokkaajien tekemät ja lehden toimitus- ja taittoprosessissa mahdollisesti syntyneet oikeinkirjoitukseen, [[kielioppi]]in, sanastoon ja [[typografia]]an liittyvät virheet. Toimittajien velvollisuutena on nykyisin tarkistaa itse oman tekstinsä oikeellisuus, jolloin perinteistä korjauslukua käytetään pikemminkin ulkopuolelta tulevien tekstien, kuten [[mielipidekirjoitus]]ten tarkistamiseen.<ref name = KUUTTI-PURO/> |
Nykyisin, kun erillistä käsikirjoitusta ei useimmiten enää ole, oikoluvulla (harvemmin: korjausluku tai oikaisuluku) tarkoitetaan lehden- tai kirjankustantajan tietokantaan tallennetun tekstin tarkistamista, jolloin siitä pyritään poistamaan sekä alkuperäisen kirjoittajan että myöhempien tekstin muokkaajien tekemät ja lehden toimitus- ja taittoprosessissa mahdollisesti syntyneet oikeinkirjoitukseen, [[kielioppi]]in, sanastoon ja [[typografia]]an liittyvät virheet. Toimittajien velvollisuutena on nykyisin tarkistaa itse oman tekstinsä oikeellisuus, jolloin perinteistä korjauslukua käytetään pikemminkin ulkopuolelta tulevien tekstien, kuten [[mielipidekirjoitus]]ten tarkistamiseen.<ref name = KUUTTI-PURO/> |
||
On kuitenkin paljon vaikeampaa löytää virheet omasta kuin toisen kirjoittamasta tekstistä, ja toimittajilla on sosiaalisen median ja muiden internetin tuomien muutosten takia paljon enemmän kiirettä kuin ennen internetiä. Omien tekstien kielentarkistus johtaa esim. siihen, että toimittajien teksteissä on joskus jopa isoja sanasto- eli sisältövirheitä (esim. sanaa prosentin käyttöä prosenttiyksikön sijasta), joita usein korjataan vain pitkällä viiveellä ja yleensä vain, jos lukijat antavat palautetta (toimittaja eivätkä varsinkaan kollegat tarkista julkaisemisen jälkeen) eikä välttämättä silloinkaan.<ref>Esim. Helsingin Sanomat -artikkelissa [https://www.hs.fi/tiede/art-2000007953713.html Kannattaako lapsetkin rokottaa, vaikka koronavirusepidemia saataisiin hiipumaan jo aikuisten rokotuksilla?] korjattiin prosentti oikeaksi sanaksi "prosenttiysksikön" (sic) 11 tunnin viiveellä ja vasta myöhemmin korjattiin kirjoitusvirhe, molemmat vasta lukijan palautteen takia.</ref> |
On kuitenkin paljon vaikeampaa löytää virheet omasta kuin toisen kirjoittamasta tekstistä, ja toimittajilla on sosiaalisen median ja muiden internetin tuomien muutosten takia paljon enemmän kiirettä kuin ennen internetiä. Omien tekstien kielentarkistus johtaa esim. siihen, että toimittajien teksteissä on joskus jopa isoja sanasto- eli sisältövirheitä (esim. sanaa prosentin käyttöä prosenttiyksikön sijasta), joita usein korjataan vain pitkällä viiveellä ja yleensä vain, jos lukijat antavat palautetta (toimittaja eivätkä varsinkaan kollegat tarkista julkaisemisen jälkeen) eikä välttämättä silloinkaan.<ref>Esim. Helsingin Sanomat -artikkelissa [https://www.hs.fi/tiede/art-2000007953713.html Kannattaako lapsetkin rokottaa, vaikka koronavirusepidemia saataisiin hiipumaan jo aikuisten rokotuksilla?] korjattiin prosentti oikeaksi sanaksi "prosenttiysksikön" (sic) 11 tunnin viiveellä ja vasta 2 päivää myöhemmin korjattiin kirjoitusvirhe, molemmat vasta lukijan palautteen takia.</ref> |
||
[[Oikeinkirjoituksen tarkistin]] on tietokoneohjelman toiminto, joka tekee korjausluvun enemmän tai vähemmän automaattisesti. |
[[Oikeinkirjoituksen tarkistin]] on tietokoneohjelman toiminto, joka tekee korjausluvun enemmän tai vähemmän automaattisesti. |
||
Versio 5. toukokuuta 2021 kello 11.41
Korjausluku eli oikaisuluku, tavallisemmin oikoluku tai kielentarkistus,[1] tarkoittaa tekstin oikeinkirjoituksen ja kielen oikeellisuuden tarkistamista (eli sekä tahattomien kirjoitusvirheiden ja tietämättömyyteen perustuvien oikeinkirjoitusvirheiden että kielioppi- ja sanastovirheiden korjaamista).[2][3]
Ennen tietokoneaikaa korjausluku eli oikaisuluku tarkoitti julkaistavan jo ladotun tekstin vertaamista alkuperäiseen (käsin tai kirjoituskoneella tehtyyn käsikirjoitukseen) ja ladontavirheiden merkitsemistä taittovedokseen. Siihen aikaan ja edelleenkin oikoluku eli kielentarkistus oli ja on laajempi käsite, joka tarkoitti ja tarkoittaa sekä korjauslukua (nykyään oikolukua) juuri ennen julkaisemista että julkaistavien ja muidenkin tekstien kielentarkistamista ylipäätään (eli myös julkaistavien tarkistamista ennen lähettämistä kustantajalle).[4]
Nykyisin, kun erillistä käsikirjoitusta ei useimmiten enää ole, oikoluvulla (harvemmin: korjausluku tai oikaisuluku) tarkoitetaan lehden- tai kirjankustantajan tietokantaan tallennetun tekstin tarkistamista, jolloin siitä pyritään poistamaan sekä alkuperäisen kirjoittajan että myöhempien tekstin muokkaajien tekemät ja lehden toimitus- ja taittoprosessissa mahdollisesti syntyneet oikeinkirjoitukseen, kielioppiin, sanastoon ja typografiaan liittyvät virheet. Toimittajien velvollisuutena on nykyisin tarkistaa itse oman tekstinsä oikeellisuus, jolloin perinteistä korjauslukua käytetään pikemminkin ulkopuolelta tulevien tekstien, kuten mielipidekirjoitusten tarkistamiseen.[2]
On kuitenkin paljon vaikeampaa löytää virheet omasta kuin toisen kirjoittamasta tekstistä, ja toimittajilla on sosiaalisen median ja muiden internetin tuomien muutosten takia paljon enemmän kiirettä kuin ennen internetiä. Omien tekstien kielentarkistus johtaa esim. siihen, että toimittajien teksteissä on joskus jopa isoja sanasto- eli sisältövirheitä (esim. sanaa prosentin käyttöä prosenttiyksikön sijasta), joita usein korjataan vain pitkällä viiveellä ja yleensä vain, jos lukijat antavat palautetta (toimittaja eivätkä varsinkaan kollegat tarkista julkaisemisen jälkeen) eikä välttämättä silloinkaan.[5]
Oikeinkirjoituksen tarkistin on tietokoneohjelman toiminto, joka tekee korjausluvun enemmän tai vähemmän automaattisesti.
Korjauslukumerkit ovat esimerkiksi SFS-standardin mukainen tapa merkitä korrehtuuriin eli oikaisuvedokseen tarvittavat korjaukset.
Lähteet
- ↑ Ilmaisu kielentarkastus on kritisoitu, ja alan ammattilaiset käyttävät yleensä muotoa kielentarkistus, koska sanat tarkastaa ja tarkastaminen eivät tarkoita korjaamista. Virheellinen tai ainakin epätarkka ilmaisu kielentarkistus on kuitenkin niin laajassa käytössä alan ulkopuolella, että Kielitoimiston sanakirja esittelee sen ilman kommenttia rinnakkaismuotona.
- ↑ a b Kuutti, Heikki ja Puro, Jukka-Pekka: Mediasanasto, s. 120. Jyväskylä: Atena, 1998. ISBN 951-796-094-8.
- ↑ CD-Facta 2005 : suomenkielinen tietosanakirja. Artikkeli: korjausluku - CD-ROM-levy, Interaktiivinen multimedia, sisältää myös sivistyssanaston ja tietotekniikan sanaston. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29149-8.
- ↑ oikoluku Kielitoimiston sanakirjassa
- ↑ Esim. Helsingin Sanomat -artikkelissa Kannattaako lapsetkin rokottaa, vaikka koronavirusepidemia saataisiin hiipumaan jo aikuisten rokotuksilla? korjattiin prosentti oikeaksi sanaksi "prosenttiysksikön" (sic) 11 tunnin viiveellä ja vasta 2 päivää myöhemmin korjattiin kirjoitusvirhe, molemmat vasta lukijan palautteen takia.
Aiheesta muualla
- 6.3 Korjauslukumerkit, Europa.eu, Typografiset ohjeet ja tekstien korjaaminen, (korjauslukumerkit)
- Korjauslukumerkit, lindholm-fi.net (noudattavat SFS 2324 -standardia, sisältää havainnollisia esimerkkejä)