Ero sivun ”Kustaa V” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Navigaatiomalline |
p →Elämäkerta: Haaparanta taipuu Haaparannalle. |
||
Rivi 37: | Rivi 37: | ||
Kustaa V oli viimeinen Ruotsin kuningas, joka puuttui suoraan politiikkaan, vuoden 1914 puolustusbudjettiriidassa, mikä aiheutti [[linnanpihakriisi]]n. Tämän jälkeen hän hallitsi parlamentaristisesti.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki | Nimeke = Historian suursanakirja | Sivu = 927, 944 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Tunniste = ISBN 951-0-22044-2}}</ref> |
Kustaa V oli viimeinen Ruotsin kuningas, joka puuttui suoraan politiikkaan, vuoden 1914 puolustusbudjettiriidassa, mikä aiheutti [[linnanpihakriisi]]n. Tämän jälkeen hän hallitsi parlamentaristisesti.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki | Nimeke = Historian suursanakirja | Sivu = 927, 944 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Tunniste = ISBN 951-0-22044-2}}</ref> |
||
Kesän 1941 [[juhannuskriisi]]n aikaan, jolloin [[natsi-Saksa]] vaati lupaa kuljettaa 15 000 miehen [[Saksan 163. jalkaväkidivisioona|Engelbrecht-divisioona]] Etelä-[[Norja]]sta Suomen rajalle [[Haaparanta]] |
Kesän 1941 [[juhannuskriisi]]n aikaan, jolloin [[natsi-Saksa]] vaati lupaa kuljettaa 15 000 miehen [[Saksan 163. jalkaväkidivisioona|Engelbrecht-divisioona]] Etelä-[[Norja]]sta Suomen rajalle [[Haaparanta|Haaparannalle]], Kustaa V kannatti kuljetusluvan myöntämistä.<ref name="pophist">{{Lehtiviite | Tekijä = Harrison, Dick | Otsikko = Avgörande dagar 1941 | Julkaisu = Populär Historia | Ajankohta = 2019 | Numero = 7 | Sivut=29-37| www = | www-teksti = | Viitattu = 31.8.2020 | Kieli = {{sv}}}}</ref> Monet päähallituspuolueen eli [[Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue|sosiaalidemokraattien]] valtiopäiväedustajista vastustivat Saksan vaatimukseen suostumista, mutta hallituskoalition oikeistopuolueet, puolueisiin kuulumaton ulkoministeri [[Christian Günther]] ja yleensä hallituksen politiikkaan puuttumista vältellyt Kustaa V kannattivat sitä. Yhtenä perusteluna vaatimukseen suostumiselle oli, että Ruotsin tulisi tukea Suomea, jonka tiedettiin liittyvän pian sotaan Saksan rinnalle.<ref name="griberg">Sara Griberg: [https://web.archive.org/web/20140714225327/http://www.alltomhistoria.se/artiklar/midsommarkrisen-1941/ Midsommarkrisen 1941] {{sv}} ''Allt om historia'' 27.5.2011 (Internet archive). Viitattu 31.8.2020.</ref><ref name="NE">''Nationalencyklopedin, 13. bandet, MALAY–MÖNJ'', s. 296. Bra böcker, Höganäs 1994. {{sv}}</ref> Lopulta sosiaalidemokraattinen pääministeri [[Per Albin Hansson]] taivutteli hallituksensa suostumaan väittämällä, että kuningas luopuisi muuten kruunusta. Historiantutkimus ei ole kyennyt vahvistamaan, uhkasiko Kustaa V todella hallitusta kruunustaluopumisella.<ref name="NE" /><ref name="Lindqvist">Herman Lindqvist: ''Ruotsin historia – jääkaudesta tulevaisuuteen'' (suom. Seppo Hyrkäs), s. 753–754, 755–757. WSOY, Helsinki 2003. Alkuteos ''Historien om Sverige – från istid till framtid'' (2002).</ref> |
||
Kustaa V:n puoliso oli syntyjään saksalainen Badenin prinsessa '''Victoria''' (1862–1930). Heille syntyi kolme poikaa: [[Kustaa VI Aadolf]] (1882–1973), Södermanlandin herttua [[Wilhelm (Ruotsin prinssi)|Wilhelm]] (1884–1965) ja Västmanlandin herttua [[Erik (Ruotsin prinssi)|Erik]] (1889–1918). |
Kustaa V:n puoliso oli syntyjään saksalainen Badenin prinsessa '''Victoria''' (1862–1930). Heille syntyi kolme poikaa: [[Kustaa VI Aadolf]] (1882–1973), Södermanlandin herttua [[Wilhelm (Ruotsin prinssi)|Wilhelm]] (1884–1965) ja Västmanlandin herttua [[Erik (Ruotsin prinssi)|Erik]] (1889–1918). |
Versio 1. toukokuuta 2021 kello 15.25
Kustaa V | |
---|---|
Ruotsin kuningas | |
Valtakausi |
8. joulukuuta 1907 – 29. lokakuuta 1950 |
Edeltäjä | Oskar II |
Seuraaja | Kustaa VI Aadolf |
Syntynyt |
16. kesäkuuta 1858 Drottningholmin linna, Tukholma, Ruotsi |
Kuollut |
29. lokakuuta 1950 (92 vuotta) Drottningholmin linna, Tukholma, Ruotsi |
Hautapaikka | Riddarholmskyrkan, Tukholma |
Puoliso |
Kuningatar Viktoria ( 1881; 1930) |
Lapset | |
Koko nimi | Oscar Gustaf Adolf |
Suku | Bernadotte |
Isä | Oskar II |
Äiti | Kuningatar Sofia |
Kustaa V (Oscar Gustaf Adolf, 16. kesäkuuta 1858 – 29. lokakuuta 1950) oli Ruotsin kuningas vuosina 1907–1950. Hän oli Ruotsin ja Norjan kuningas Oskar II:n vanhin poika. Syntymässä hän sai Värmlannin herttuan arvonimen. Hän nousi Ruotsin valtaistuimelle 8. joulukuuta 1907 isänsä seuraajana[1]. Norja oli erotettu kuningaskunnasta kaksi vuotta aiemmin.
Elämäkerta
Kustaa V oli ensimmäinen kuninkaista jota ei enää voideltu ja kruunattu vaan asetettiin virkaan yhä voimassa olevin seremonioin.
Hän nai Badenin prinsessa Viktorian 20. syyskuuta 1881. Hän oli Ruotsin Sofian tyttärentytär, ja näin Ruotsia hallitseva Bernadotte-suku yhdistyi entisiin kuningassukuihin Vaasaan ja Holstein-Gottorpiin. Kruununprinssinä ollessaan Kustaa palveli Ruotsin armeijassa. Hänet ylennettiin 1884 kenraalimajuriksi ja 1898 kenraaliksi.
Kustaa V oli viimeinen Ruotsin kuningas, joka puuttui suoraan politiikkaan, vuoden 1914 puolustusbudjettiriidassa, mikä aiheutti linnanpihakriisin. Tämän jälkeen hän hallitsi parlamentaristisesti.[2]
Kesän 1941 juhannuskriisin aikaan, jolloin natsi-Saksa vaati lupaa kuljettaa 15 000 miehen Engelbrecht-divisioona Etelä-Norjasta Suomen rajalle Haaparannalle, Kustaa V kannatti kuljetusluvan myöntämistä.[3] Monet päähallituspuolueen eli sosiaalidemokraattien valtiopäiväedustajista vastustivat Saksan vaatimukseen suostumista, mutta hallituskoalition oikeistopuolueet, puolueisiin kuulumaton ulkoministeri Christian Günther ja yleensä hallituksen politiikkaan puuttumista vältellyt Kustaa V kannattivat sitä. Yhtenä perusteluna vaatimukseen suostumiselle oli, että Ruotsin tulisi tukea Suomea, jonka tiedettiin liittyvän pian sotaan Saksan rinnalle.[4][5] Lopulta sosiaalidemokraattinen pääministeri Per Albin Hansson taivutteli hallituksensa suostumaan väittämällä, että kuningas luopuisi muuten kruunusta. Historiantutkimus ei ole kyennyt vahvistamaan, uhkasiko Kustaa V todella hallitusta kruunustaluopumisella.[5][6]
Kustaa V:n puoliso oli syntyjään saksalainen Badenin prinsessa Victoria (1862–1930). Heille syntyi kolme poikaa: Kustaa VI Aadolf (1882–1973), Södermanlandin herttua Wilhelm (1884–1965) ja Västmanlandin herttua Erik (1889–1918).
Kuningas oli myös tennisharrastaja ja kilpaili salanimellä Herra G.
Kustaa V teki virallisen vierailun Suomeen vuonna 1925.
Esivanhemmat
Lähteet
- Elgklou, Lars: Bernadotte-suvun tarina. Suomentanut Salmenoja, Margit. Hämeenlinna: Arvi A. Karisto Oy, 1981. ISBN 951-23-1749-4.
Viitteet
- ↑ Laati, Iisakki: Mitä Missä Milloin 1951, s. 73. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
- ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 927, 944. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
- ↑ Harrison, Dick: Avgörande dagar 1941. Populär Historia, 2019, nro 7, s. 29-37. (ruotsiksi)
- ↑ Sara Griberg: Midsommarkrisen 1941 (ruotsiksi) Allt om historia 27.5.2011 (Internet archive). Viitattu 31.8.2020.
- ↑ a b Nationalencyklopedin, 13. bandet, MALAY–MÖNJ, s. 296. Bra böcker, Höganäs 1994. (ruotsiksi)
- ↑ Herman Lindqvist: Ruotsin historia – jääkaudesta tulevaisuuteen (suom. Seppo Hyrkäs), s. 753–754, 755–757. WSOY, Helsinki 2003. Alkuteos Historien om Sverige – från istid till framtid (2002).
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kustaa V Wikimedia Commonsissa
Edeltäjä: Oskar II |
Ruotsin kuningas 1907–1950 |
Seuraaja: Kustaa VI Aadolf |
|