Ero sivun ”Veikkausliiga” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
p puhe on Veikkausliigan mestaruuksista, joita HJK:lla on siis 14
Rivi 12: Rivi 12:
| mestari = [[Helsingin Jalkapalloklubi|HJK]]
| mestari = [[Helsingin Jalkapalloklubi|HJK]]
| eniten = HJK
| eniten = HJK
| mestaruudet = 30
| mestaruudet = 14
| lopetettiin =
| lopetettiin =
| sivusto = {{URL|http://www.veikkausliiga.com/}}
| sivusto = {{URL|http://www.veikkausliiga.com/}}
Rivi 37: Rivi 37:
Liigan joukkuemäärä on vaihdellut alkuperäisestä 12 joukkueesta pienimmillään 10 joukkueeseen ja suurimmillaan 14 joukkueeseen. Kausi [[Veikkausliigan kausi 2006|2006]] pelattiin alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen 13 joukkueella [[AC Allianssi|Allianssin]] liigalisenssin epäämisen vuoksi. Myös sarjajärjestelmä on vaihdellut. Ensimmäisellä kaudella 1990 mestaruus ratkaistiin pudotuspeleillä, joihin pääsi kahdeksan parasta joukkuetta. Myöhemmin on neljänä kautena käytetty myös järjestelmää, jossa varsinaisen runkosarjan jälkeen joukkueet on jaettu sijoituksiensa mukaan ylempään ja alempaan jatkosarjaan, joissa lopulliset sijoitukset on ratkaistu. Useimmiten on kuitenkin pelattu pelkkä runkosarja. Ajoittain sarja on pelattu kolminkertaisena eli joukkueet ovat kohdanneet toisensa kolmesti kauden aikana. Pisimmillään tämä on tarkoittanut 33 ottelukierroksen pituista kautta vuosina [[Veikkausliigan kausi 1991|1991]]–1992, [[Veikkausliigan kausi 2000|2000]]–[[Veikkausliigan kausi 2001|2001]] ja uudelleen vuodesta [[Veikkausliigan kausi 2011|2011]] alkaen, jolloin sarjassa oli 12 joukkuetta.<ref name="rsssf-finhist" /><ref name="veikkausliiga-kaudet">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.veikkausliiga.hs.prewise.com/tilastot/2007/1990.htm | Nimeke = Sarjataulukot ja maalintekijät | Julkaisija = Veikkausliiga | Viitattu = 19.4.2015}}</ref>
Liigan joukkuemäärä on vaihdellut alkuperäisestä 12 joukkueesta pienimmillään 10 joukkueeseen ja suurimmillaan 14 joukkueeseen. Kausi [[Veikkausliigan kausi 2006|2006]] pelattiin alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen 13 joukkueella [[AC Allianssi|Allianssin]] liigalisenssin epäämisen vuoksi. Myös sarjajärjestelmä on vaihdellut. Ensimmäisellä kaudella 1990 mestaruus ratkaistiin pudotuspeleillä, joihin pääsi kahdeksan parasta joukkuetta. Myöhemmin on neljänä kautena käytetty myös järjestelmää, jossa varsinaisen runkosarjan jälkeen joukkueet on jaettu sijoituksiensa mukaan ylempään ja alempaan jatkosarjaan, joissa lopulliset sijoitukset on ratkaistu. Useimmiten on kuitenkin pelattu pelkkä runkosarja. Ajoittain sarja on pelattu kolminkertaisena eli joukkueet ovat kohdanneet toisensa kolmesti kauden aikana. Pisimmillään tämä on tarkoittanut 33 ottelukierroksen pituista kautta vuosina [[Veikkausliigan kausi 1991|1991]]–1992, [[Veikkausliigan kausi 2000|2000]]–[[Veikkausliigan kausi 2001|2001]] ja uudelleen vuodesta [[Veikkausliigan kausi 2011|2011]] alkaen, jolloin sarjassa oli 12 joukkuetta.<ref name="rsssf-finhist" /><ref name="veikkausliiga-kaudet">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.veikkausliiga.hs.prewise.com/tilastot/2007/1990.htm | Nimeke = Sarjataulukot ja maalintekijät | Julkaisija = Veikkausliiga | Viitattu = 19.4.2015}}</ref>


Liigassa on pelannut vuosina 1990–2014 yhteensä 38 eri seuraa,<ref name="urheilumuseo-seurat">{{Verkkoviite | Osoite = http://urheilumuseo.fi/portals/47/veikkausliiga/seurat.htm | Nimeke = Liigaseurat | Julkaisija = Urheilumuseo | Viitattu = 19.4.2015}}</ref> joista ainoastaan [[Helsingin Jalkapalloklubi|HJK]] on pelannut sarjassa jokaisena kautena. HJK:lla on myös eniten mestaruuksia (30) ja peräkkäisiä mestaruuksia (kuusi kausina 2009–2014). Yhteensä mestaruuden on voittanut kahdeksan eri seuraa.<ref name="rsssf-finhist" /><ref name="veikkausliiga-kaudet" />
Liigassa on pelannut vuosina 1990–2014 yhteensä 38 eri seuraa,<ref name="urheilumuseo-seurat">{{Verkkoviite | Osoite = http://urheilumuseo.fi/portals/47/veikkausliiga/seurat.htm | Nimeke = Liigaseurat | Julkaisija = Urheilumuseo | Viitattu = 19.4.2015}}</ref> joista ainoastaan [[Helsingin Jalkapalloklubi|HJK]] on pelannut sarjassa jokaisena kautena. HJK:lla on myös eniten mestaruuksia (14) ja peräkkäisiä mestaruuksia (kuusi kausina 2009–2014). Yhteensä mestaruuden on voittanut kahdeksan eri seuraa.<ref name="rsssf-finhist" /><ref name="veikkausliiga-kaudet" />


==Sarjajärjestelmä==
==Sarjajärjestelmä==

Versio 28. huhtikuuta 2021 kello 14.50

Veikkausliiga
Meneillään oleva kausi
Veikkausliigan kausi 2020
Laji jalkapallo
Maa(t)  Suomi
Perustettu 1990
Toimitusjohtaja Timo Marjamaa
Motto Tunnusta väriä
Joukkueita 12
Hallitseva mestari HJK
Eniten mestaruuksia HJK (14)
Sarjataso 1
Alempi taso Ykkönen
TV Ruutu+, Nelonen, Jim
Sivusto www.veikkausliiga.com

Veikkausliiga on miesten jalkapalloilun korkein sarjataso Suomessa. Sitä on pelattu kaudesta 1990 alkaen, jolloin se korvasi Mestaruussarjan. Menestynein seura on 14 mestaruutta voittanut Helsingin Jalkapalloklubi, joka on 30 Suomen-mestaruudellaan myös maan kaikkien aikojen menestynein seura.

Liigan lisäksi joukkueet osallistuvat Suomen cupiin. Parhaiten liigassa menestyneet joukkueet pääsevät mukaan Euroopan jalkapalloliiton (UEFA) kansainvälisiin seurajoukkuekilpailuihin Mestarien liigaan ja Eurooppa-liigaan. Liigasta seuraava alempi sarjataso on nimeltään Ykkönen.

Liigaa hallinnoi seurajohtoinen Jalkapalloliiga ry, ja sen pääsponsori on rahapeliyhtiö Veikkaus.

Historiaa

Veikkausliigan edellinen logo

Jalkapallon Suomen mestaruus ratkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1908, ja sarjamuotoisesti mestaruudesta on pelattu muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta vuodesta 1930 lähtien.[1] Vuonna 1989 perustettiin Palloliitosta erillinen seurajohtoinen organisaatio, joka otti hallinnoitavakseen korkeimman sarjatason. Liiga korvasi SM-sarjan, ja sen ensimmäinen kausi oli 1990, jolloin sen nimi oli Futisliiga. Liigan avauskierros pelattiin 29. huhtikuuta 1990. Kaudesta 1992 lähtien se on tunnettu nimellä Veikkausliiga pääyhteistyökumppani Veikkauksen mukaan.[2]

Liigan joukkuemäärä on vaihdellut alkuperäisestä 12 joukkueesta pienimmillään 10 joukkueeseen ja suurimmillaan 14 joukkueeseen. Kausi 2006 pelattiin alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen 13 joukkueella Allianssin liigalisenssin epäämisen vuoksi. Myös sarjajärjestelmä on vaihdellut. Ensimmäisellä kaudella 1990 mestaruus ratkaistiin pudotuspeleillä, joihin pääsi kahdeksan parasta joukkuetta. Myöhemmin on neljänä kautena käytetty myös järjestelmää, jossa varsinaisen runkosarjan jälkeen joukkueet on jaettu sijoituksiensa mukaan ylempään ja alempaan jatkosarjaan, joissa lopulliset sijoitukset on ratkaistu. Useimmiten on kuitenkin pelattu pelkkä runkosarja. Ajoittain sarja on pelattu kolminkertaisena eli joukkueet ovat kohdanneet toisensa kolmesti kauden aikana. Pisimmillään tämä on tarkoittanut 33 ottelukierroksen pituista kautta vuosina 1991–1992, 2000–2001 ja uudelleen vuodesta 2011 alkaen, jolloin sarjassa oli 12 joukkuetta.[1][3]

Liigassa on pelannut vuosina 1990–2014 yhteensä 38 eri seuraa,[4] joista ainoastaan HJK on pelannut sarjassa jokaisena kautena. HJK:lla on myös eniten mestaruuksia (14) ja peräkkäisiä mestaruuksia (kuusi kausina 2009–2014). Yhteensä mestaruuden on voittanut kahdeksan eri seuraa.[1][3]

Sarjajärjestelmä

Liigassa on 12 joukkuetta kaudella 2015. Kausi alkaa huhtikuussa ja päättyy lokakuussa. Joukkueet pelaavat kolminkertaisen sarjan eli joukkueet kohtaavat toisensa kolmesti kauden aikana ja otteluita kullekin joukkueelle kertyy 33.[5] Kotiotteluita on 16 tai 17 siten, että edelliskauden kuusi parasta joukkuetta saavat yhden kotiottelun enemmän.[6] Liigan voittaja on Suomen mestari.[5]

Ottelun voitosta saa kolme pistettä ja tasapelistä yhden. Mikäli kauden päätyttyä kaksi tai useampi joukkuetta on tasapisteissä, paremmuuden ratkaisee maaliero tai sen ollessa sama tehtyjen maalien määrä. Liigassa viimeiseksi sijoittunut joukkue putoaa suoraan Ykköseen, jonka voittaja puolestaan nousee suoraan liigaan. Liigassa toiseksi viimeiseksi sijoittunut karsii liigapaikasta Ykkösessä toiseksi sijoittuneen kanssa.[5] Osallistuvilta seuroilta vaaditaan muun muassa taloudellisia edellytyksiä sekä olosuhdeohjelman pykälien täyttämistä liigalisenssin myöntämiseksi.[7]

Liiga on kansainvälisellä kilpailukaudella 2015–2016 Euroopan jalkapalloliiton (UEFA) sarjarankingissa sijalla 36. Liigan voittaja pääsee UEFAn Mestarien liigan toiselle karsintakierrokselle. Toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneet sekä Suomen cupin voittaja pääsevät Eurooppa-liigan (aik. UEFA-cup) ensimmäiselle karsintakierrokselle. Mikäli cupin voittaja on oikeutettu Mestarien liigan tai Eurooppa-liigan paikkaan jo liigasijoituksensa perusteella, siirtyy cupvoittajan Eurooppa-liigan paikka liigan neljänneksi sijoittuneelle joukkueelle.[5][8][9] [9][10]

Hallinto

Liigaa hallinnoi Jalkapalloliiga ry, jonka hallituksen puheenjohtajana on marraskuusta 2020 lähtien toiminut Kaarlo Kankkunen. Hallituksessa istuu yksi jäsen kustakin liigaseurasta.[11] Liigan toimitusjohtaja on Timo Marjamaa. Liigan toimisto sijaitsee Helsingissä Töölön jalkapallostadionin tiloissa.[12] Alempien sarjatasojen toiminnasta vastaa Palloliitto ja sen piirit.

Liigalla on päätäntävalta muun muassa markkinointi- ja televisiointisopimuksistaan. Sarjajärjestelmän hyväksyy Palloliitto liigan esityksestä (sopimus vuodelta 2001).[2] Seurojen liigalisenssien myöntämisestä päättää liigahallituksen ja Palloliiton liittohallituksen yhteinen liigalisenssikomitea.[7]

Palloliitto ja Veikkausliiga allekirjoittivat 24. joulukuuta 2015 kausia 2016–2020 koskevan sopimuksen jalkapallon ylimmän sarjatason (Veikkausliiga) järjestämisestä. Sopimuksen sisältö on Palloliiton ja Veikkausliigan asettamien työryhmien esitysten mukainen.[13]

Liiga on eurooppalaisten jalkapallon ammattilaisliigojen yhteistyöjärjestön European Leaguesin jäsen.[14]

Puheenjohtajat

[2]

Toimitusjohtajat

[2]

  • Jukka Suominen 1989–1997
  • Mika Eskola 1997–2000
  • Jan Walden 2000–2010
  • Timo Marjamaa 2010–

Joukkueet kaudella 2021


Joukkue Kaupunki Kotikenttä Perustettu Päävalmentaja Kapteeni
AC Oulu Oulu Raatin stadion 2002 Suomi Jyrki Ahola
Haka Valkeakoski Tehtaan kenttä 1934 Suomi Teemu Tainio
HIFK Helsinki Bolt Arena 1897 Espanja Joaquín Gómez
HJK Helsinki Bolt Arena 1907 Suomi Toni Koskela
Honka Espoo Tapiolan urheilupuisto 1975 Suomi Vesa Vasara
IFK Mariehamn Maarianhamina Wiklöf Holding Arena 1919 Ruotsi Lukas Syberyjski
Inter Turku Veritas Stadion 1990 Espanja José Riveiro
Lahti Lahti Lahden stadion 1996 Suomi Ilir Zeneli
Ilves Tampere Tammelan stadion 1931 Suomi Jarkko Wiss
KuPS Kuopio Kuopion Keskuskentän Jalkapallostadion 1923 Suomi Simo Valakari
KTP Kotka Arto Tolsa Areena 2000 Suomi Argo Arbeiter
SJK Seinäjoki OmaSp Stadion 2007 Suomi Jani Honkavaara


Entiset joukkueet

[4]

Mestaruuspatsas

Liigan mestaruuspatsas on naantalilaisen taiteilijan Timo Iivosen suunnittelema ja toteuttama, ja se on ollut käytössä ensimmäisestä liigakaudesta 1990 lähtien. 15 kilogrammaa painava ja 80 senttimetriä korkea patsas esittää kahta jalkapalloilijaa pallontavoittelutilanteessa. Patsas on hitsattu yhteen noin 300 osasta.[17]

2000-luvun alkuun asti patsas tunnettiin nimellä Futura-patsas yhteistyökumppani Nesteen mukaan, mutta sittemmin patsaasta on käytetty vain nimeä Veikkausliigan mestaruuspatsas.[18] Taiteilija Iivonen työskenteli liigan perustamisen aikoihin Naantalin Neste-huoltoasemalla, mitä kautta patsasprojekti tuli hänen toteutettavakseen.[17]

Talous

Joukkueiden budjetit

Liigajoukkueiden budjetit kaudella 2017.

Joukkue Kokonaisbudjetti (€) Pelaajabudjetti (€)
HJK 4 500 000 1 300 000
SJK 2 200 000 925 000
VPS 1 750 000 600 000
IFK Mariehamn 1 340 000 580 000
FC Lahti 1 250 000 425 000
FC Inter 1 100 000 750 000
KuPS 1 100 000 575 000
Ilves 1 100 000 450 000
HIFK 1 100 000 375 000
RoPS 975 000 370 000
JJK 950 000 370 000
PS Kemi 665 000 330 000

Pelaajien palkat

Pelaajayhdistys teki vuosina 2001–2011 pelaajille lähetettyyn kyselyyn perustuneen palkkatutkimuksen.[19] Vuoden 2011 jälkeen virallista tutkimusta ei ole tehty. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Markus Juhola arvioi vuonna 2015, että keskipalkka on pysynyt jotakuinkin ennallaan, mutta päätoimisten pelaajien määrä on pudonnut. Osa pelaajista tekee muita töitä jalkapalloilun ohella ja joukkueissa on entistä enemmän junioripelaajia.[20]

Vuosi Keskipalkka (€/v) Keskipalkka
etuineen (€/v)		 Päätoimisuus (%)
2001 18 920 21 730 72
2002 21 230 23 690 85
2003 17 500 19 400 85
2004 18 440 20 120 76
2005 15 470 17 060 64
2006 17 140 18 420 66
2007 18 690 20 330 86
2008 19 970 22 150 87
2009 21 650 24 060 91
2010 22 580 24 440 93
2011 17 520 19 230 75

Televisio ja radio

Veikkausliigan sekä Sanoma Media Finland:in välisen keväällä 2015 solmitun kolmivuotisen tv-sopimuksen myötä kaikki Veikkausliigan ottelut ovat olleet mahdollista katsoa suorana maksullisissa Ilta-Sanomien IS-Extrassa, sekä kaudesta 2016 alkaen myös Nelosen Ruutu+ -palveluissa. Tämän lisäksi Nelonen sekä Jim esittävät kauden aikana kerran kuukaudessa Futiskierros-lähetyksen, jossa käsitellään useita otteluita.[21]

Aikaisemmin liigaa on televisioitu ainakin Ylen,[22] Nelosen,[23] Urheilukanavan,[24] Canal+:n,[25] URHOtv:n[25] ja Kutosen[26] kanavilla sekä Veikkauksen VeikkausTV-verkkopalvelussa.[27] Liigan ja Urho-TV:n välinen televisiointisopimus kattoi kaudet 2010–2014 ja oli Yle Urheilun tietojen mukaan arvoltaan noin kuusi miljoonaa euroa.[28] Urho-TV lopetti toimintansa huhtikuussa 2014, ja sillä oli ollut jo aiemmin vaikeuksia täyttää sopimuksen mukaisia maksuja.[29]

Radiossa liigan ottelutapahtumia seurataan Yle Puheen Jalkapallokierroksessa.

Tilastoja

Mestarit

Pääartikkeli: Luettelo jalkapallon SM-mitalisteista

[1][3]

Kausittain

Joukkueittain

Maalikuninkaat

[3][30]

Kausi Pelaaja Joukkue Maalit
1990 Puola Marek Czakon Ilves 16¹
1991 Suomi Kimmo Tarkkio Haka 23
1992 Brasilia Luiz Antônio Jazz 21
1993 Suomi Antti Sumiala Jazz 20
1994 Brasilia Dionísio TPV 17
1995 Venäjä Valeri Popovitš Haka 21
1996 Brasilia Luiz Antônio Jazz 17
1997 Brasilia Rafael HJK 11
1998 Suomi Matti Hiukka RoPS 11
1999 Venäjä Valeri Popovitš Haka 23
2000 Suomi Shefki Kuqi Jokerit 19
2001 Suomi Paulus Roiha HJK 22
2002 Suomi Mika Kottila HJK 18
2003 Suomi Saku Puhakainen MyPa 14
2004 Suomi Antti Pohja TamU 16
2005 Suomi Juho Mäkelä HJK 16
2006 Suomi Hermanni Vuorinen Honka 16
2007 Brasilia Rafael Lahti 14
2008 Suomi Aleksandr Kokko
Suomi Henri Myntti		 Honka
TamU		 13
2009 Suomi Hermanni Vuorinen Honka 16
2010 Suomi Juho Mäkelä HJK 16
2011 Suomi Timo Furuholm Inter 22
2012 Georgia Irakli Sirbiladze Inter 17
2013 Suomi Tim Väyrynen Honka 17
2014 Suomi Jonas Emet
Argentiina Luis Solignac		 Jaro
IFK Mariehamn		 14
2015 Suomi Aleksandr Kokko[31] RoPS 17
2016 Suomi Roope Riski SJK 17
2017 Suomi Aleksei Kangaskolkka[32] IFK Mariehamn 16
2018 Brasilia Klauss[33] HJK 21
2019 Slovenia Filip Valenčič Inter 16
2020 Suomi Roope Riski HJK 16

¹ Kimmo Tarkkio pääsi samaan maalimäärään pudotuspelien jälkeen.

20-vuotistähdistöjoukkue

Liiga ja Veikkaus valitsivat liigan 20-vuotisjuhlavuonna 2009 liigan siihenastisen historian tähdistöjoukkueen. 11 pelaajan lisäksi valittiin valmentaja, joukkueenjohtaja ja erotuomari.[18]

Eniten otteluita pelanneet

Tilanne kauden 2020 jälkeen.[34]
Pelaaja Joukkue Kaudet Ottelut
1. Suomi Toni Huttunen MyPa 1992–2009 441
2. Suomi Mikko Hauhia FC Lahti, HJK 2003–2019 416
3. Suomi Ari Nyman FC Inter 2000–2018 406
4. Venäjä Suomi Valeri Popovitš TPV, Ilves, Haka, HJK 1993–2009 395
5. Suomi Saku Puhakainen Kuusysi, TPS, MyPa 1995–2009 382
6. Suomi Tommi Kautonen Reipas, Haka, MyPa, VPS, Lahti 1990–2006 376
7. Suomi Juuso Kangaskorpi MP, MyPa, VPS, Haka 1993–2008 373
8. Suomi Tuomas Aho HJK, Mypa, HIFK 1999–2017 371
9. Venäjä Suomi Alexei Eremenko Jaro, HJK 1991–2005 360
10. Brasilia Rafael HJK, FC Jazz, FC Lahti 1997–2016 358

Eniten maaleja tehneet

Tilanne kauden 2018 jälkeen.[34]
Pelaaja Joukkue Kaudet Maalit
1. Venäjä Suomi Valeri Popovitš TPV, Ilves, Haka, HJK 1993–2009 166
2. Brasilia Rafael HJK, Jazz, Lahti 1997–2016 136
3. Suomi Saku Puhakainen Kuusysi, TPS, MyPa 1995–2009 114
4. Suomi Juho Mäkelä HJK, SJK, IFK Mariehamn, VPS, HIFK, PS Kemi 2003–2018 111
5. Brasilia Luiz Antônio Jazz, HJK, MyPa 1992–2003 94
6. Suomi Antti Pohja Kuusysi, MyPa, FinnPa, Jokerit, TPV, VPS, TamU, HJK 1994–2010 87
7. Suomi Jari Vanhala Jaro, HJK, FinnPa, Inter 1991–1999 85
8. Suomi Ismo Lius HJK, Kuusysi, RoPS, MyPa, Lahti 1991–1999 84
9. Suomi Kimmo Tarkkio HJK, Haka, Kuusysi, FinnPa, VPS 1990–1999 79
10. Suomi Juha Karvinen MP, Ilves, KuPS, VPS, Lahti 1990–2000 77

Erotuomarit

Tilanne kauden 2014 jälkeen.[35]
Erotuomari Kaudet Ottelut
1. Petteri Kari 1997– 272
2. Jouni Hyytiä 1996–2012 237
3. Mikko Vuorela 1994–2008 220
4. Tony Asumaa 1998–2012 188
5. Tero Nieminen 2003– 156
6. Mika Peltola 1992–2004 152
7. Vesa Hätilä 2005–2014 138
8. Mattias Gestranius 2006– 131
9. Heikki Pajunen 1999–2008 126
10. Antti Munukka 2007– 119

Veikkausliigakentät

 Tämä osio pitäisi jakaa uudeksi artikkeliksi nimeltä Veikkausliigakentät.
Lisätietoja saattaa olla artikkelin keskustelusivulla.
Syy: On jonkun mielestä tähän artikkeliin turhaa ja tarpeetonta triviaa.


Ohessa on esitetty sijaintikunnittain kentät, joilla on pelattu Veikkausliigaottelu(ita) (suluissa päivä ja ottelupari ensimmäisestä kentällä pelatusta Veikkausliiga-ottelusta, lähteenä Veikkausliigan ottelutilastot 1990-2013[36]. 2014 alkaen tiedolle on esitetty erikseen lähde)

Uusin listan kentistä on Seinäjoen Jouppilanvuoren tekonurmi (ensimmäisen kerran 2014). Sitä edeltävät viimeisimmät uudet kentät olivat Turun urheilupuiston yläkenttä (ensimmäisen kerran 2013), Kouvolan keskuskenttä ja Turun Paavo Nurmi Stadion (molemmat vuonna 2012).

Yleisömäärät[41]

Kausi Yleisökeskiarvo Kausi Yhteensä
1990 1 322 439 530
1991 1 904 376 904
1992 1 990 393 990
1993 2 491 398 602
1994 1 886 343 261
1995 2 161 393 256
1996 2 289 372 240
1997 2 045 276 066
1998 2 110 284 799
1999 1 943 333 186
2000 2 149 425 557
2001 2 238 443 092
2002 1 973 315 760
2003 2 352 428 132
2004 2 615 476 005
2005 2 695 490 546
2006 2 910 456 968
2007 2 975 538 515
2008 2 631 478 917
2009 2 388 434 778
2010 2 224 403 879
2011 2 160 427 746
2012 2 036 403 243
2013 2 287 452 833
2014 2 045 405 037
2015 2 574 509 707
2016 2 551 505123
2017 2 478 490 714
2018 2 308 457 035

Maratontaulukko

Tilanne kauden 2018 jälkeen (kausilla 2015-2018 pelattiin vuosittain 198 ottelua, maaleja sarjataulukossa vuonna 2015: 448[42], vuonna 2016: 459, vuonna 2017: 542, vuonna 2018: 490[43] (huom. Kuusysin ottelut eivät löydy tuloslähteestä[36] kotijoukkuenimellä, pitää etsiä vastustajien otteluista). Veikkausliigaotteluita 1990 – 2014 on pelattu yht. 4452 kpl[44] + 4×198 (2015-2018). Otteluiden maalisumma (1990-2014) taulukossa on yhteensä 11952 maalia[44] + 448 + 459 + 542 + 490 (2015-2018). Protestilla ratkenneet ottelut on taulukossa esitetty 3-0/0-3 –tuloksin, ks. taulukon alla luettelo niistä. Pisteet on laskettu 3 p voitosta ja 1 p tasapelistä (myös kaudelta 1990, jolloin oli vielä käytössä 2 p voitosta pistejärjestelmä; se muuttui 3 p:een 1991).

Seura Kaudet O V T H TM PM P
1. HJK 30 878 485 226 166 1540 782 1681
2. MYPA (aik. MyPa) 23 657 293 167 197 949 713 1046
3. Haka 22 614 285 138 191 937 709 993
4. TPS 24 685 244 175 266 907 943 907
5. Inter 23 642 222 167 232 874 813 893
6. RoPS 24 710 229 175 306 816 988 862
7. VPS 22 642 212 175 255 738 821 811
8. FC Lahti 20 587 211 162 214 738 756 795
9. KuPS 21 616 200 152 264 766 922 752
10. Jaro 22 621 192 162 267 758 901 738
11. IFK Mariehamn 15 445 158 124 163 558 602 598
12. Jazz (aik. PPT) 14 397 145 111 141 573 563 546
13. Honka 11 320 141 93 86 512 377 516
14. TamU 11 301 146 72 83 435 329 510
15. Ilves 12 348 124 89 135 438 494 461
16. SJK 6 192 79 48 65 227 197 285
17. Kuusysi 6 175 83 36 56 268 234 285
18. MP 7 195 62 46 87 222 274 232
19. FinnPa 6 162 56 50 56 206 214 218
20. JJK 6 184 47 44 93 232 333 185
21. FC KTP (aik. FC KooTeePee) 7 187 46 42 99 185 306 180
22. Allianssi 4 107 44 27 36 151 157 159
23. Jokerit 4 121 41 35 45 151 150 158
24. HIFK 4 126 34 43 49 151 169 145
25. TPV 4 109 34 24 51 140 174 126
26. PS Kemi 3 99 24 19 56 96 166 91
27. FC Hämeenlinna 3 74 13 23 38 76 133 62
28. FC Oulu 2 59 15 14 30 74 110 59
29. PK-35 2 60 15 18 27 68 89 57
30. Kotkan TP 2 62 13 17 32 58 99 56
31. OTP 2 56 12 18 26 51 86 54
32. AC Oulu 2 52 13 13 26 59 93 52
33. KPV 2 50 13 7 30 48 81 46
34. Atlantis 1 33 12 9 12 45 47 45
35. Reipas 2 60 11 11 38 60 152 44
36. TP-47 2 52 12 8 32 56 91 44
37. TP-Seinäjoki 1 27 5 12 10 22 34 27
38. Viikingit 1 26 5 8 13 25 44 23
39. Ponnistus 1 26 6 3 17 19 63 21
40. Kumu 1 22 1 7 14 13 43 10
yht. sarakesumma 375 10 779 3 983 2 770 4 004 14 252 14 733 14 773

Erikoisuudet:

- Jälkikäteen muutetut otteluiden tulokset (taulukkoon laskettu joko 0–3 tai 3–0)

  • 29.6.1994 Kuusysi–TPV tulokseksi 0–3 (TPV:n vastalausevoitto, ottelu päättyi 1–0)
  • 21.4.2013 ottelu RoPS–FC Lahti tulokseksi 3–0 (RoPS:n vastalausevoitto, ottelu päättyi 1–1).
  • 13.4.2014 ottelu MIFK–VPS tulokseksi 0–3 (IFK:lla 13 pelipassitonta pelaajaa, ottelu päättyi 1–0). [45]
  • 26.10. 2014 HJK–RoPS tulokseksi 3–0 (RoPS:n Mika Mäkitalo pelioikeudeton, ottelu päättyi 0–3) [46]

- vuoden 1990 playoffsien rp-ratkaisuun päättyneet ottelut on esitetty maalien osalta 90 min tulos, voitto/häviö on rp-ratkaisun mukainen (näin ratkaistuja otteluita on yht. 5, joista HJK ja Kuusysi kumpikin 2, yksi Haka, KuPS, MP, Reipas, RoPS ja TPS).

  • Taulukossa ei ole esitetty play-offs-ottelua 9.9.1990 RoPS-MP 3–4rp (0–0, 90 min) (ei lasketa VL-otteluksi, koska ottelu uusittiin).

Sijoitukset kausittain

[3][4][43]

Seura Perustettu Kaudet 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19
1. HJK 1907 30 1. 5. 1. 3. 3. 3. 9. 1. 4. 2. 4. 2. 1. 1. 6. 2. 2. 7. 4. 1. 1. 1. 1. 1. 1. 3. 2. 1. 1. 5.
2. RoPS 1950 24 5. 7. 7. 7. 5. 9. 8. 6. 8. 8. 9. 12. – – 12. 13. – – 10. 14. – 12. – 11. 10. 2. 6. 7. 2. 10.
3. TPS 1922 24 7. 9. 9. 8. 8. 6. 3. 4. 6. 9. 11. – – 9. 5. 9. 7. 3. 6. 3. 3. 5. 3. 8. 12. – – – 11. –
4. MYPA 1947 23 – – 4. 2. 2. 2. 2. 5. 7. 3. 3. 3. 2. 4. 8. 1. 6. 5. 5. 9. 9. 8. 6. 6. 8.8 – – – – –
5. Inter 1990 23 – – – – – – 6. 10. – 5. 7. 5. 6. 7. 4. 5. 10. 9. 1. 5. 6. 2. 2. 9. 9. 4. 11. 9. 7. 2.
6. Haka 1934 22 8. 3. 6. 10. 6. 1. 11. – 1. 1. 1. 4. 3. 2. 1. 4. 3. 2. 8. 6. 8. 10. 12. – – – – – – –
7. VPS 1924 22 – – – – – 10. 7. 2. 2. 11. 10 6. 11. – – – 9. 10. 11. 8. 10. 9. 8. 3. 4. 10. 4. 8. 6. 12.
8. Jaro 1965 22 – 4. 5. 11. 7. 5. 5. 8. 10. – – – 7. 8. 11. 11. 12. 11. 9. 10. 5. 11. 11. 10. 6. 12. – – – –
9. KuPS 1923 20 6. 10. 12. – 14. – – – – – – 8. 9. 14. – 10. 13. – 13. 12. 2. 6. 10. 7. 7. 9. 7. 2. 3. 1.
10. Lahti 1996 19 – – – – – – – – – 10. 8. 9. 8. 5. 7. 6. 8. 8. 3. 11. 14. – 5. 5. 3. 5. 8. 4. 8. 8.
11. IFK Mariehamn 1919 15 – – – – – – – – – – – – – – – 12. 5. 6. 12. 4. 12. 7. 4. 4. 5. 6. 1. 5. 10. 6.
12. Jazz / PPT 1934 14 – 8. 3. 1. 4. 4. 1. 7. 5. 6. 5. 10. 12. 12. 13. – – – – – – – – – – – - - - –
13. Ilves 1931 12 9. 6. 8. 12. 12. 7. 10. – – – – – – – – – – – – – – – – – – 8. 5. 3. 5. 4.
14. Honka 1957 11 – – – – – – – – – – – – – – – – 4. 4. 2. 2. 4. 4. 7. 2. 11.7 – – – 4. 3.
15. TamU 1998 11 – – – – – – – – – – 6. 1. 5. 3. 3. 3. 1. 1. 7. 7. 7.6 – – – – – – – – –
16. MP 1929 7 3. 2. 10. 9. 11. 11. 12. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
17. KooTeePee 1999 7 – – – – – – – – – – – – – 13.4 9. 8. 11. 12. 14. – – – – – – 11. – – – –
18. Kuusysi 1934 6 2. 1. 2. 4. 9. 13. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
19. SJK 2007 6 – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – 2. 1. 3. 6. 9. 9.
20. FinnPa † 1965 6 – – – 5. 10. 8. 4. 3. 9. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
21. JJK 1992 6 – – – – – – – – – – – – – – – – – – – 13. 13. 3. 9. 12. – – – 12. – –
22. TPV 1930 4 – – – 6. 1. 12. – – – 12. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
23. Allianssi † 2002 4 – – – – – – – – – – – – 4. 6. 2. 7.5 – – – – – – – – – – – – – –
24. Jokerit † 1999 4 – – – – – – – – – 4. 2. 11. – 10.4 – – – – – – – – – – – – – – – –
25. HIFK 1897 4 – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – 7. 10. 11. – 7.
26. PS Kemi 1999 3 – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – - 9. 10. 12. –
27. Hämeenlinna 1991 3 – – – – – – – – – – – – 10. 11. 14. – – – – – – – – – – – – – – –
28. PK-35 1935 2 – – – – – – – – 3.2 – – – – – – – – – – – – – – – – – 12. – – –
29. Reipas 1962 2 4. 12. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
30. Kotkan TP 1927 2 – – – – – – – – – 7. 12. – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
31. OTP 1946 2 10. 11.1 – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
32. TP-47 1947 2 – – – – – – – – – – – – – – 10. 14. – – – – – – – – – – – – – –
33. FC Oulu † 1992 2 – – 11. – 13. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
34. KPV 1930 2 11. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – 11.
35. AC Oulu 2002 2 – – – – – – – – – – – – – – – – – 14. – – 11.6 – – – – – – – – –
36. Atlantis 1995 1 – – – – – – – – – – – 7.3 – – – – – – – – – – – – – – – – – –
37. TP-Seinäjoki 1955 1 – – – – – – – 9. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
38. Kumu † 1964 1 12. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –
39. Viikingit 1965 1 – – – – – – – – – – – – – – – – – 13. – – – – – – – – – – – –
40. Ponnistus 1887 1 – – – – – 14. – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Huomautukset
† Ovat edesmenneitä jalkapalloseuroja, tieto perustuu wikipedian ko. seura-artikkelissa esitettyyn.

1 OTP ja OLS yhdistivät edustusjoukkueensa ja perustivat FC Oulun, jolle OTP:n sarjapaikka siirrettiin.
2 Hjallis Harkimo osti PK-35:n edustusjoukkueen ja perusti Jokerit, jolle PK-35:n sarjapaikka siirrettiin.
3 Atlantis teki konkurssiin, ja sen sarjapaikka siirrettiin uudelle seuralle Allianssille.
4 Jokerit lopetti toimintansa, ja sen sarjapaikan sai putoajajoukkue KooTeePee.
5 Allianssin liigalisenssihakemus hylättiin, ja seura lopetti toimintansa.
6 TamU suljettiin liigasta talousepäselvyyksien vuoksi, ja seura lopetti toimintansa. AC Oulun liigalisenssihakemus hylättiin, ja seura jatkoi toimintaansa Ykkösessä.
7 Honka oli säilyttänyt liigapaikkansa kentällä, mutta menetti sen valtataistelun takia kabineteissa. 22.12.2014 vapautunut liigapaikka myönnettiin KTP:lle.
8 MYPA:lla ei nähty olevan taloudellisia edellytyksiä selviytyä Veikkausliigakaudesta 2015, ja lisenssi jätettiin myöntämättä. 9.1.2015 ilmoitettiin, että liigapaikka annetaan Ilvekselle.

Katso myös

Kirjallisuus

  • Sarelius, Joonas & Peltonen, Tuomas: Veikkausliigan tarinat ja sankarit. Helsinki: Markkinointiviestintä Kärki, 2012. ISBN 978-952-67796-0-7.
  • Forsblom, Mauri: Veikkausliiga 1993. Helsinki: Suomen Palloliiton Keski-Uudenmaan piiri ry, 1993. ISSN 1236-9861.
  • Forsblom, Mauri: Veikkausliiga 1994. Helsinki: Suomen Palloliiton Keski-Uudenmaan piiri ry, 1994. ISSN 1236-9861.

Lähteet

  • Alaja, Erkki: Bollis, Töölön Pallokentän 100 vuotta. Kustannusosakeyhtiö Teos, 2015. ISBN 978-951-851-974-9.

Viitteet

  1. ↑ a b c d Finland – List of League First Level Tables RSSSF. Viitattu 19.4.2015. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d SM-sarjasta Veikkausliigaan (arkistoitu versio) Urheilumuseo. Viitattu 27.10.2009.
  3. ↑ a b c d e Sarjataulukot ja maalintekijät Veikkausliiga. Viitattu 19.4.2015.
  4. ↑ a b c Liigaseurat Urheilumuseo. Viitattu 19.4.2015.
  5. ↑ a b c d Sarjajärjestelmä Veikkausliiga. Viitattu 26.4.2015.
  6. ↑ Lintinen, Kai: Veikkausliiga-pomo kuunteli palautetta: ”Säännöllistä pelipäivää toivottiin” SuomiFutis. 17.1.2013. Viitattu 26.4.2015.
  7. ↑ a b Veikkausliigalisenssi Palloliitto. Viitattu 13.4.2013.
  8. ↑ 2015/16 UEFA Champions League access list UEFA. Viitattu 10.7.2015. (englanniksi)
  9. ↑ a b 2015/16 UEFA Europa League access list UEFA. Viitattu 10.7.2015. (englanniksi)
  10. ↑ Norway top Respect Fair Play table 8.5.2014. UEFA. Viitattu 26.4.2015. (englanniksi)
  11. ↑ Hallinto Veikkausliiga. Viitattu 21.12.2020.
  12. ↑ Yhteystiedot Veikkausliiga. Viitattu 21.12.2020.
  13. ↑ Palloliitto ja Veikkausliiga uuteen sopimukseen 24.12.2012. Veikkausliiga. Viitattu 29.12.2015.
  14. ↑ EPFL Member Profile EPFL. Viitattu 12.4.2009. (englanniksi)
  15. ↑ a b Miettinen, Heikki: Pelttari vei jalkapalloliigan johdon etelästä pohjoiseen. Helsingin Sanomat, 24.11.1991, s. B 17. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
  16. ↑ Kaarlo Kankkunen Veikkausliigan puheenjohtajaksi veikkausliiga.com. 27.11.2020. Veikkausliiga. Viitattu 28.11.2020.
  17. ↑ a b Sulonen, Harri: Naantalilaisen Timo Iivosen patsas palasi kotikentilleen. Pallopiiri, 3.12.2008, nro 4/2008, s. 6. Turku: Suomen Palloliiton Turun piiri. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.4.2010.
  18. ↑ a b Palkinnot Veikkausliiga. Viitattu 19.4.2015.
  19. ↑ Jalkapalloilijoiden palkkatutkimukset Jalkapallon Pelaajayhdistys (Internet Archiven kautta). Viitattu 10.4.2010.
  20. ↑ Salmi, Sara: Rahahanat auki! – Suomen palloilusarjat kaipaavat pelastusoperaatiota 4.8.2015. Yle Urheilu. Viitattu 4.8.2015.
  21. ↑ Yle ei näytä ensi kaudella Veikkausliigaa mtv.fi. Viitattu 21.3.2016.
  22. ↑ Veikkausliigaa Ylellä 2015 – "Täysin uudenlainen tv-tuote"​ Yle Urheilu. Viitattu 21.3.2016.
  23. ↑ Veikkausliiga siirtymässä Neloselta Urheilukanavalle 13.1.2006. Ilta-Sanomat. Viitattu 19.4.2015.
  24. ↑ Veikkausliiga pysyy YLEllä ja Urheilukanavalla 13.1.2009. Ilta-Sanomat. Viitattu 19.4.2015.
  25. ↑ a b Veikkausliiga poistuu Canal+:n tarjonnasta 2.4.2012. Ilta-Sanomat. Viitattu 27.10.2009.
  26. ↑ Uusi kanava ”Kutonen” näyttää syksyllä Veikkausliigaa 16.8.2012. Kymppipaikka. Viitattu 13.4.2013.
  27. ↑ Virtanen, Ari: Veikkausliiga näkyy aluksi vain Veikkaus-tv:ssä 2.4.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 4.4.2014.
  28. ↑ Veikkausliigan maksutv-sopimuksen arvo on noin 6 miljoonaa 22.9.2009. Yle Urheilu. Viitattu 14.3.2010.
  29. ↑ UrhoTV ajautui yrityssaneeraukseen 18.10.2013. Ilta-Sanomat. Viitattu 4.4.2014.
  30. ↑ Finland – List of Topscorers RSSSF. Viitattu 19.4.2015. (englanniksi)
  31. ↑ Aleksandr Kokko voitti maalipörssin 25.10.2015. Veikkausliiga. Viitattu 25.10.2015.
  32. ↑ ​Pelipaikkojen parhaat 2017 nimetty 3.11.2017. Veikkausliiga. Viitattu 5.11.2017.
  33. ↑ ​HJK:n Klauss vei maalikuninkuuden - 21 maalia paras seitsemään vuoteen 28.10.2018. Veikkausliiga. Viitattu 22.12.2018.
  34. ↑ a b Pelaajatilastot Veikkausliiga. Viitattu 17.1.2021.
  35. ↑ Veikkausliigan erotuomaritilasto Veikkausliiga. Viitattu 19.4.2015.
  36. ↑ a b Ottelutilastot Veikkausliiga. Viitattu 25.10.2015.
  37. ↑ Alaja s. 323
  38. ↑ Helsingin kartat Helsingin kaupunki. Viitattu 25.9.2014.
  39. ↑ Liiganousija SJK avasi voittotilinsä keskisuomalainen (23.4.-14). Viitattu 15.12.2014.
  40. ↑ Helsingin Sanomat 14.8.-05 s. B5
  41. ↑ Yleisömäärät | Kuntopuntari kuntopuntari.wordpress.com. Viitattu 22.12.2018.
  42. ↑ Helsingin Sanomat 26.10.2015 s. A 31Läht
  43. ↑ a b Joukkuetilastot Veikkausliiga. Viitattu 29.1.2018.
  44. ↑ a b Tilastohistoria, Yhteenveto Veikkausliiga. Viitattu 27.10.2015.
  45. ↑ MIFK-VPS 0-3:ksi SPL 25.4.. Viitattu 22.11.2014.
  46. ↑ HJK-RoPS 3-0:ksi SPL. Viitattu 22.11.2014.

Aiheesta muualla

Jalkapallon pääsarjakaudet Suomessa
Suomen-mestaruuskilpailut
Mestaruussarja
Veikkausliiga
a) Suomenmestaruuskilpailua ei pelattu ensimmäisen maailmansodan vuoksi. b) Mestaruussarjaa ei pelattu jatkosodan vuoksi. c) Mestaruussarja korvattiin jatkosodan vuoksi cup-kilpailulla (1942). d) Mestaruussarja korvattiin jatkosodan vuoksi cup-kilpailulla (1945). e) Karsintasarja on laskettu myöhemmin Mestaruussarjan 13. kaudeksi.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Veikkausliiga&oldid=19740026”