Siloan piirtokirjoitus

Siloan piirtokirjoitus Istanbulin arkeologisessa museossa.

Jäljennös Siloan tunnelilla.

Siloan piirtokirjoitus on 700-luvun lopulta ennen ajanalaskun alkua peräisin oleva piirtokirjoitus, joka löydettiin Siloan tunnelista Jerusalemista. Tunnelin kaivatutti eteläisen Israelin kuningas Hiskia, johon myös piirtokirjoitus on perinteisesti yhdistetty. Teksti on tehty hepreaksi vesitunnelin kalkkiseinään, ja se on ilmeisesti säilynyt lähes kokonaan. Alkuperäistä säilytetään Istanbulin arkeologisessa museossa.

Siloan tunneli

Jerusalem laajeni huomattavasti sen 700-luvun lopulla eaa. tapahtuneen kukoistuskautensa aikana. Silloin siellä aloitettiin useita rakennusprojekteja. Talouden nousukausi liittyi ilmeisesti Israelin pohjoisvaltion tuhoon ja assyrialaisen vallan vakiintumiseen koko Syyria-Palestiinan alueella. Jerusalemista tuli Palestiinan alueen merkittävin asutuskeskus, koska siihen asti suurin keskus Samaria oli menettänyt asemansa. On myös todennäköistä, että Israelin pohjoisvaltion asukkaita saapui pakolaisina Jerusalemiin. Kaupungin asukasluku kasvoi merkittävästi, mutta pakolaiset toivat myös tietotaitoa ja varallisuutta. Kuninkaana toimi Hiskia (716–687 eaa.), jonka pitkä hallituskausi heijastaa maan menestystä pohjoisvaltion tuhon jälkeisinä vuosikymmeninä.

Hiskian ajan tunnetuin rakennusprojekti on niin sanottu Siloan tunneli, joka tunnetaan myös nimellä Hiskian tunneli. Se liittyy kaupungin vesihuollon parantamiseen erityisesti piiritystilanteiden varalta. Noin puoli kilometriä pitkä tunneli johti makeaa vettä kaupungin ulkopuolella sijaitsevalta Gihonin lähteeltä Hiskian kaupunginmuurien sisäpuolelle rakentamaan Siloan altaaseen. Tunnelin rakentaminen on vaatinut paljon työvoimaa ja teknistä osaamista, koska se hakattiin kiveen maan alle. Tunnelia kaivettiin kahdesta suunnasta, kunnes kaivajat kohtasivat. Kaivajien kohtaamisen ja samalla työn valmistumisen kunniaksi tunneliin on kaiverrettu piirtokirjoitus. Tunnelin pituuden ja syvyyden lisäksi piirtokirjoituksessa kuvataan miten eri suunnista tulevat kaivajat löysivät toisensa. Vaikka piirtokirjoituksessa ei mainita kuningas Hiskiaa, tunneli on perinteisesti yhdistetty juuri häneen. Tämän puolesta puhuu Heprealaisen Raamatun kohta 2. Kun. 20:20 (ks. myös 2. Aik. 32:30; Sir. 48:17), jonka mukaan Hiskia rakensi Siloan vesialtaan ja siihen vettä johtavan tunnelikanavan. Kyseessä on ilmeisesti kuningasannaaleista säilynyt tieto, jonka historiallisuus on saanut vahvistusta piirtokirjoituslöydön ansiosta.

Piirtokirjoitus

Siloan piirtokirjoitus löydettiin jo vuonna 1880 noin kuuden metrin päästä Siloan altaasta tunnelin sisällä sijaitsevalta seinältä. Kuusirivinen piirtokirjoitus on kirjoitettu huolellisesti; kirjaimet ovat selkeitä ja rivit suorassa. Tekstin pohjaksi tarkoitettu kiviseinä on hiottu tasaiseksi, mutta piirtokirjoitus kattaa vain kolmasosan tasaiseksi hiotusta alueesta. Loppuosa alueesta on jäänyt tyhjäksi. Lisäksi kaksi muuta lähellä sijaitsevaa kohtaa on hiottu tasaiseksi, mutta mitään jälkiä tekstistä ei niistäkään ole löytynyt. On mahdollista, että tunneliin suunniteltiin laajempaa tekstiä tai useita tekstejä, mutta ne ovat jostain syystä jääneet kirjoittamatta. Tätä oletusta tukee myös se, että vallassa olevaa kuninkaan nimeä ei poikkeuksellisesti mainita. Useiden kuninkaiden teettämien piirtokirjoitusten keskeinen tehtävä on korostaa kuninkaan urotekoja.

Piirtokirjoitus on tehty hepreaksi, ja se on ilmeisesti säilynyt lähes kokonaan. Piirtokirjoituksen edellä ja jäljessä on tyhjää tilaa, jonka perusteella voidaan päätellä, että ensimmäinen ja viimeinen rivi ovat säilyneet. Joitakin epävarmuuksia liittyy murtumakohtaan piirtokirjoituksen keskellä. Murtuma syntyi, kun vuonna 1890 piirtokirjoitus yritettiin irrottaa seinästä, jolloin kirjoitus hajosi useaksi eri palaseksi ja osa tekstistä tuhoutui. Piirtokirjoitus pystyttiin kuitenkin lähes kokonaan rekostruoimaan, koska siitä oli tehty kipsivedos. Alkuperäistä kirjoitusta säilytetään Istanbulin arkeologisessa museossa.

Teksti

Tekstiä lähikuvassa.

”	[(Koskien) tätä] tunnelia, tällä tavalla tunneli kaivettiin: Kun kiven hakkaajat he[iluttivat] hakkujaan, kumpikin (ryhmä) toistaan kohti, ja kun oli enää kolme kyynärää kaivet[tavaa], [kuul]ui kun miehet kutsuivat toisiaan, koska kalliossa oli halkeama etelästä [pohjo]iseen. Päivänä jolloin tunnelit kohtasivat, kivenhakkaajat hakkasivat toisiaan kohti hakku [ha]kkua vasten. Niin vesi virtasi lähtöpaikasta altaaseen, tuhat kaksisataa kyynärää. Sata kyynärää oli kallion paksuus kaivajien pään päällä.	”
– Siloan piirtokirjoituksen suomennos.

Ensimmäisen rivin alkuun mahtuu vain yksi lyhyt sana tätä]. Tunneli voi viitata murtokohtaan, jossa kaivajat kohtasivat eikä välttämättä koko tunneliin. Samaa sanaa käytetään neljännellä rivillä, missä se selvästi ei viittaa koko tunneliin vaan ainoastaan kohtaamispaikkaan. ”Tällä tavalla tunneli kaivettiin” voidaan kääntää myös ”tämä on murtokohdan tarina” ja sana ”heiluttivat” voidaan kääntää myös ”käyttivät”. ”Kumpikin (ryhmä) toistaan kohti” on kirjaimellisesti ”mies toista kohti”. Kolme kyynärää on noin 1,5 metriä. ”Halkeama" ei ole sana, jota tunnettaisiin muualta, mutta lauseyhteyden perusteella voidaan olettaa, että se viittaa halkeamaan. Tutkimuksessa on tarjottu myös useita muita ehdotuksia sanan kääntämiseksi, esimerkiksi ”kaiku” ja ”porausreikä”. ”Etelästä [pohjo]iseen” voi olla myös ”oikealta vasemmalle”. ”Tunnelit kohtasivat” viittaa murtokohtaan, jossa eri suunnista tulevat tunnelit kohtasivat. Kirjaimellisesti kohta on ”murtokohdan päivänä”. Tekstissä ei käytetä sanaa, joka tarkoittaa lähdettä, sen sijaan mainitaan veden virtaavan ”lähtöpaikasta”. Tuhat kaksisataa kyynärää on noin 600 metriä ja sata kyynärää noin 50 metriä.