Ero sivun ”Helsingin seudun liikenne” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
+ lähde
→‎Ilme: Lisätty pikaratikan väri ja päivitetty lähde
Rivi 143: Rivi 143:
HSL:n perustamisen yhteydessä kaikki seudun liikennepalvelut tulivat yhtenäisen ilmeen alle. HSL:n brändi perustuu vahvasti väreihin informaation välittämiseksi – punainen tarkoittaa vaaraa, sininen lisätietoa.
HSL:n perustamisen yhteydessä kaikki seudun liikennepalvelut tulivat yhtenäisen ilmeen alle. HSL:n brändi perustuu vahvasti väreihin informaation välittämiseksi – punainen tarkoittaa vaaraa, sininen lisätietoa.


Jokaisella HSL:n liikennevälineellä on oma värinsä<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hsl.fi/tyyliopas/varit|nimeke=Värit|julkaisu=HSL|viitattu=2017-03-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>:
Jokaisella HSL:n liikennevälineellä on oma värinsä:<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://tyyliopas.hsl.fi/d/h8JR9dHeqfgd/braendi#/visuaalinen-ilme/vaerit | Nimeke = Värit – Tyyliopas | Julkaisija = Helsingin seudun liikenne | Viitattu = 22.4.2021}}</ref>
* {{Colorbox|#007AC9}} HSL Bussin sininen
* {{Colorbox|#007AC9}} HSL Bussin sininen
* {{Colorbox|#00985F}} HSL Raitiovaunun vihreä
* {{Colorbox|#00985F}} HSL Raitiovaunun vihreä
Rivi 149: Rivi 149:
* {{Colorbox|#FF6319}} HSL Metron oranssi
* {{Colorbox|#FF6319}} HSL Metron oranssi
* {{Colorbox|#00B9E4}} HSL Lautan vaaleansininen
* {{Colorbox|#00B9E4}} HSL Lautan vaaleansininen
* {{Colorbox|#00B2A9}} HSL Pikaraitiovaunun turkoosi

HSL:n visuaalisen ilmeen on suunnitellut designtoimisto Kokoro & Moi.<ref name="lehdistötiedote">{{Verkkoviite | Osoite =
HSL:n visuaalisen ilmeen on suunnitellut designtoimisto Kokoro & Moi.<ref name="lehdistötiedote">{{Verkkoviite | Osoite =
http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/lehdisto/hellink/tiedote.jsp?selected=kaikki&oid=20091101/12591396408670&industry=&=| Nimeke = HSL: Uusi kuntayhtymä yhdistää seudun liikenteen suunnittelun| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = 25.11.2009
http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/lehdisto/hellink/tiedote.jsp?selected=kaikki&oid=20091101/12591396408670&industry=&=| Nimeke = HSL: Uusi kuntayhtymä yhdistää seudun liikenteen suunnittelun| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = 25.11.2009 | Julkaisija = | Viitattu = 6.1.2010}}</ref> Tekijät kuvaavat sitä seuraavasti:
| Julkaisija = | Viitattu = 6.1.2010}}</ref> Tekijät kuvaavat sitä seuraavasti:
{{sitaatti|Ilme kuvastaa luotettavuutta, pirteyttä ja helppoa lähestyttävyyttä. Merkin kahdeksankulmainen muoto symboloi laajenevaa joukkoliikenneverkostoa. Merkin silmukat ilmentävät versovia silmuja, jotka kertovat uusista toimintamuodoista ja kumppanuuksista sekä ekologisista arvoista. Kahdeksan silmukkaa kuvaavat myös kaikkia ilmansuuntia ja viestivät toiminnan laaja-alaisuudesta. Tunnuksen keskellä kulkee kaksi graafista linjaa, jotka symboloivat yhdistyviä organisaatioita ja joukkoliikennettä kiskoineen, renkaineen ja karttalinjoineen.}}
{{sitaatti|Ilme kuvastaa luotettavuutta, pirteyttä ja helppoa lähestyttävyyttä. Merkin kahdeksankulmainen muoto symboloi laajenevaa joukkoliikenneverkostoa. Merkin silmukat ilmentävät versovia silmuja, jotka kertovat uusista toimintamuodoista ja kumppanuuksista sekä ekologisista arvoista. Kahdeksan silmukkaa kuvaavat myös kaikkia ilmansuuntia ja viestivät toiminnan laaja-alaisuudesta. Tunnuksen keskellä kulkee kaksi graafista linjaa, jotka symboloivat yhdistyviä organisaatioita ja joukkoliikennettä kiskoineen, renkaineen ja karttalinjoineen.}}

Versio 22. huhtikuuta 2021 kello 15.49

Hakusana ”HSL” ohjaa tänne. Sanan muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla.
Helsingin seudun liikenne
Tunnuslause Parhaat matkat tehdään yhdessä
Yritysmuoto kuntayhtymä
Perustettu 1. tammikuuta 2010
Toimitusjohtaja Mika Nykänen[1]
Kotipaikka Suomi Helsinki, Suomi
Toiminta-alue Pääkaupunkiseutu
Toimiala joukkoliikenne
Henkilöstö noin 420 (2018)
Kotisivu www.hsl.fi

Helsingin seudun liikenne, lyhenne HSL (ruots. Helsingforsregionens trafik, HRT) on Pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmästä vastaava kuntayhtymä. HSL:n järjestelmään kuuluvat Helsingin seudun bussit, metrot, raitiotiet, lähijunat, kaupunkipyörät[2] ja Suomenlinnan lautta.

HSL suunnittelee toimialueensa liikenteen ja kilpailuttaa sen tuottajat sekä vastaa alueen tiedotuksesta, lippujärjestelmästä ja lippujen tarkastamisesta.[3] Kaikki HSL:n liikennevälineet busseja ja Suomenlinnan lauttaa lukuun ottamatta käyttävät avorahastusta, eli metro- ja juna-asemilla, runkolinjabusseissa tai raitiovaunupysäkeillä ei ole puomeja.

Neljää sähköbussia lukuun ottamatta HSL:llä ei ole omaa kalustoa, joten se turvautuu enimmäkseen kolmansiin osapuoliin järjestelmän päivittäisessä liikennöinnissä. HSL-alueen bussien liikennöinnistä vastaavat tällä hetkellä suurimmaksi osaksi Nobina, Helsingin Bussiliikenne, Pohjolan Liikenne, Tammelundin Liikenne ja Savonlinja. Lisäksi HSL-alueella liikennöinnistä vastaavat myös lukuisat muut yritykset, jotka liikennöivät pientä osaa HSL-alueen bussiliikenteestä.

Vuonna 2018 Helsingin seudun liikenteen lipputulot olivat 370,1 miljoonaa euroa.[4]

Historia

2000–2009

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä perustettiin yhtymäkokouksessa 17. kesäkuuta 2009. Kokouksessa hyväksyttiin HSL:n perussopimus, valittiin HSL:n hallituksen jäsenet ja perustettiin HSL:n toimitusjohtajan virka. Ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi valittiin heinäkuussa 2009 Suvi Rihtniemi.

2010–2019

HSL aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2010. Samalla sen vastuulle siirtyivät YTV:n liikennetoiminnot sekä HKL:n suunnittelu-, tilaaja- ja kilpailutustoiminnot.[5]

Vuonna 2018 Tuusulan ja Siuntion kunnat liittyivät HSL-alueeseen.[6][7]

Maaliskuussa 2017 HSL ilmoitti pyytävänsä Euroopan unionilta selvitystä yhteisen joukkoliikennelippujärjestelmän luomisesta Helsingin, Tallinnan ja Tarton välille.[8]

Kesäkuusta 2017 lähtien kaikissa HSL:n lähijunissa on sallittu polkupyörän kuljettaminen vuoden kestävän kokeilun ajan.[9] Vuonna 2018 kokeilu muutettiin pysyväksi käytännöksi.[10]

Liikenne

HKL-Metroliikenteen liikennöimä M200-sarjan metrojuna Puotinharjussa.
Pääartikkeli: Helsingin seudun joukkoliikenne

HSL valvoo kaiken joukkoliikenteen liikennöintiä Suur-Helsingin kuntien alueella. Yhtymällä ei ole omaa kalustoa, joten sen järjestelmää liikennöivät enimmäkseen kolmannet osapuolet.

Metro

Helsingin metroa liikennöi HKL-Metroliikenne. Metroliikenne alkoi 1982. Verkosto kattaa kaksikymmentäviisi asemaa kahdella linjalla, M1 ja M2. Metro yhdistää Helsingin keskustan itäiseen kantakaupunkiin, Etelä-Espooseen ja Itä-Helsingin lähiöihin. Metron merkkiväri HSL:n verkostossa on oranssi.

Länsimetron ensimmäisen rakennusvaiheen 8 asemaa Lauttasaaresta Espoon Matinkylään avattiin liikenteelle 18. marraskuuta 2017. Toisessa vaiheessa metro jatkaa viiden aseman verran Espoon Kivenlahteen. Kun laajennuksen toinen vaihe avautuu 2020-luvulla, metroasemien yhteislukumäärä nousee 30:een.

Helsingin toinen metrolinja on suunnitteilla oleva laajennus metroverkostoon. Itämetro on suunnitteilla oleva jatke M2-linjalle Östersundomiin. Kummastakaan laajennuksesta ei ole tehty rakentamispäätöstä.

Pääkaupunkiseudun Junakaluston Sm5 FLIRT-juna Lentoaseman lähijuna-asemalla.

Lähiliikenne

Pääkaupunkiseudun lähiliikennettä liikennöi VR. Järjestelmän viidellätoista linjalla palvellaan 70 asemaa, joista 50 sijaitsee HSL-alueella.

VR:n lähiliikenteen linjat

Pääartikkeli: Helsingin seudun lähijunaliikenteen linjat
  • A Helsinki–Leppävaara
  • D Helsinki–Riihimäki–(Hämeenlinna)
  • E Helsinki–Kauklahti
  • G Riihimäki–Lahti
  • I Helsinki–Tikkurila–Lentoasema–Myyrmäki–Helsinki
  • K Helsinki–Kerava
  • L Helsinki–Kirkkonummi–(Karjaa)
  • M Toijala–Tampere–Nokia
  • P Helsinki–Myyrmäki–Lentoasema–Tikkurila–Helsinki
  • R Helsinki–Riihimäki–(Tampere)
  • T Helsinki–Riihimäki
  • U Helsinki–Kirkkonummi–(Siuntio)
  • Y Helsinki–Siuntio–(Karjaa)

Pisararata

Suunnitteilla oleva Pisararata laajentaisi lähiliikennettä Helsingin keskustassa. Radan valmistuessa osa lähijunalinjoista jatkaisi Pasilasta maan alle, kiertäen päärautatieaseman ali Töölön ja Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan.[11]

Raitiovaunut

Helsingin raitioliikennettä liikennöi HKL-Raitioliikenne. Suomen pisimpään yhtäjaksoisesti toiminnassa oleva raitioverkosto kuuluu HSL:n järjestelmään. Helsingin raitiovaunuliikenne alkoi vuonna 1891.

2010-luvun loppuvaiheen lippu- ja informaatiouudistuksen yhteydessä raitiovaunuihin tuli muiden liikennevälineiden ohella pysäkkikuulutukset.[12]

HSL:n raitiovaunulinjat

  • 1 Eira–Lasipalatsi–Töölö–Mäkelänkatu–Käpylä
  • 2 Pasila as.–Töölö–Lasipalatsi–Aleksanterinkatu–Olympiaterminaali
  • 3 Olympiaterminaali–Ullanlinna–Rautatieasema–Kallio–Kuusitie
  • 4 Munkkiniemi–Meilahti–Lasipalatsi–Aleksanterinkatu–Katajanokka
  • 5 Rautatieasema–Aleksanterinkatu–Katajanokan terminaali
  • 6 Hietalahti–Rautatieasema–Kallio–Vallila–Arabia
  • 6T Länsiterminaali–Hietalahti–Rautatieasema–Kallio–Vallila–Arabia
  • 7 Länsiterminaali–Rautatieasema–Aleksanterinkatu–Kallio–Mäkelänkatu–Pasila as.
  • 8 Jätkäsaari–Töölö–Kallio–Vallila–Arabia
  • 9 Jätkäsaari–Rautatieasema–Kallio–Pasila as.
  • 10 Pikku-Huopalahti–Kuusitie–Lasipalatsi–Kirurgi

Pikaraitiovaunut

Pääartikkelit: Raide-Jokeri ja Kruunusillat

2020-luvun alkupuolella HSL on panostamassa pikaraitioteihin Raide-Jokerin ja Kruunuvuorenradan rakentamisen yhteydessä.

Nykyisen runkolinja 550:n korvaava pikaraitiotie aloittaa liikennöinnin 2020-luvun alkupuolella. Raide-Jokerin on tarkoitus tarjota luotettavampaa liikennettä ja noin kolme kertaa tilavampaa kalustoa nykyisiin telibusseihin verrattuna. Vaunut ovat Helsingin raitioliikenteessä käytettävään Transtech Articiin perustuvia Artic XL -vaunuja. Linjan teemaväri on perinteitä mukaillen tummanvihreä, tosin raitioliikenteeseen verrattuna metallinhohtoisempi.[13]

Helsingin kantakaupungista Kruunusiltojen kautta Kruunuvuorenrantaan kulkeva pikaraitiolinjapari aloittaa liikennöinnin siltojen rakentamisaikataulusta riippuen. Alustavien linjasuunnitelmien mukaan Kruunuvuorenradalla käytettävä kalusto on sekä nopeampaa että suurempi-kapasiteettistä Helsingin perinteisiin raitiovaunuihin verrattuna. Kruunuvuorenrannan asukkaiden lisäksi linjat tulevat palvelemaan muun muassa Merihaan ja Kalasataman asukkaita, sekä tarjoamaan nopean raideyhteyden Helsingin keskustasta Korkeasaaren eläintarhaan.

Bussit

Pääartikkeli: Helsingin seudun bussiliikenne

HSL:n verkostoon kuuluu kolme erityyppistä bussipalvelua. Yleisin näistä on sininen peruslinja, joita liikennöidään kaikkialla HSL-alueella. Vähemmän liikennöidyillä alueilla verkostoa täydentävät lähibusseiksi kutsutut palvelulinjat, joiden kalusto on tavallisia linja-autoja pienempää. Peruslinjoista poiketen palvelulinjat antavat matkustajan nousta tai jäädä pois missä tahansa kohtaa reittiä riippumatta pysäkkien sijainneista.

Näiden lisäksi HSL:n verkostossa on oransseja runkobussilinjoja, jotka tarjoavat nopeampaa poikittaisliikennettä. Nämä linjat ovat 200 Espoon asema–Elielinaukio, 500 Munkkivuori–Itäkeskus, 510 Westendinasema–Herttoniemi, 550 Westendinasema–Itäkeskus (M) ja 560 Myyrmäki–Rastila (M). Runkolinjojen muuttamisesta pikaraitioteiksi on keskusteltu HSL:n hallituksessa.[14]

Linja-autojen liikennöinti on jaettu lukuisten liikennöitsijöiden kesken. Liikennesopimuksia on tällä hetkellä näillä yrityksillä[15]:

Ennen myös Transdev liikennöi Helsingin seudulla, mutta sen toiminta Suomessa päättyi 31. joulukuuta 2019.

Lautat

Suomenlinnan lautta kuuluu HSL:n järjestelmään.

Helsingin kaupunkipyörä.

Kaupunkipyörät

Toukokuussa 2016 HSL avasi Helsingin uudistetun kaupunkipyöräjärjestelmän. Sähkölukittavat keltaiset kaupunkipyörät korvasivat aiemman, vuosina 2000 – 2010 toiminnassa olleen järjestelmän. Vuoden 2016 järjestelmä kattoi 500 polkupyörää, joilla pystyi ajamaan mille tahansa viidestäkymmenestä asemasta.

Vuoden 2017 kaupunkipyöräjärjestelmä kattoi 1 500 pyörää 150 asemalla. Järjestelmä laajeni Munkkiniemeen, Pasilaan ja Vallilaan. Helsingin 1 400 pyörän ja 140 aseman lisäksi Espoon Olarissa ja Matinkylässä oli sata pyörää ja kymmenen asemaa. Kesäkuussa 2019 kaupunkipyörät lanseerattiin myös Vantaalle, ja kokonaissuunnitelmaan pyöräasemia kuuluu sata kappaletta.[16] Vantaan kaupunkipyöräverkko ei kuitenkaan ole yhteensopiva Helsingin ja Espoon järjestelmien kanssa.[16]

Kaupunkipyörät on tuotettu yhdessä CityBikeFinlandin ja HKL:n kanssa. Järjestelmää sponsoroi HOK-Elannon kauppaketju Alepa, jonka mainoksia on jokaisessa pyörässä.[16] Mainosten vuoksi kaupunkipyöriä kutsutaan lempinimellä ”alepapyörät”.

Ilme

HSL:n logo raitioliikenteelle.

HSL:n perustamisen yhteydessä kaikki seudun liikennepalvelut tulivat yhtenäisen ilmeen alle. HSL:n brändi perustuu vahvasti väreihin informaation välittämiseksi – punainen tarkoittaa vaaraa, sininen lisätietoa.

Jokaisella HSL:n liikennevälineellä on oma värinsä:[17]

  •      HSL Bussin sininen
  •      HSL Raitiovaunun vihreä
  •      HSL Lähijunan violetti
  •      HSL Metron oranssi
  •      HSL Lautan vaaleansininen
  •      HSL Pikaraitiovaunun turkoosi

HSL:n visuaalisen ilmeen on suunnitellut designtoimisto Kokoro & Moi.[18] Tekijät kuvaavat sitä seuraavasti:

»Ilme kuvastaa luotettavuutta, pirteyttä ja helppoa lähestyttävyyttä. Merkin kahdeksankulmainen muoto symboloi laajenevaa joukkoliikenneverkostoa. Merkin silmukat ilmentävät versovia silmuja, jotka kertovat uusista toimintamuodoista ja kumppanuuksista sekä ekologisista arvoista. Kahdeksan silmukkaa kuvaavat myös kaikkia ilmansuuntia ja viestivät toiminnan laaja-alaisuudesta. Tunnuksen keskellä kulkee kaksi graafista linjaa, jotka symboloivat yhdistyviä organisaatioita ja joukkoliikennettä kiskoineen, renkaineen ja karttalinjoineen.»

Lippujärjestelmä

HSL-alue jakautuu neljään vyöhykkeeseen A–D, jotka kaareutuvat Helsingin keskustan ympärille. Lippujärjestelmässä ostetaan lippu 2–4 vierekkäiselle vyöhykkeelle. Poikkeuksena on kuitenkin D-vyöhyke, jonka lipun voi ostaa myös omanaan. Myynnissä on kertalippuja, vuorokausilippuja sekä kausilippuja, joita voi ostaa matkakortilla, mobiilisovelluksella tai lippuautomaatista. Kausilipun haltijat voivat myös ostaa lisävyöhykelipun, joka on alennettuun hintaan myytävä kertalippu. Busseissa kerta- tai vuorokausilipun voi ostaa myös kuljettajalla.[19]

Avorahastusmallin luonteesta johtuen HSL tekee pistotarkastuksia liikennevälineisiin. Matkalippujen tarkastajat käyvät läpi matkustajien lippuja ja antavat ilman asianmukaista matkalippua matkustaville tarkastusmaksun. HSL:n tarkastusmaksu on alkuperäisen lipun hinnan lisäksi 80 euroa.[20]

Nykyinen lippujärjestelmä astui voimaan 27. huhtikuuta 2019. Lippujärjestelmäuudistuksen myötä vanhat matkakortit korvattiin uusilla HSL-korteilla ja Matkailijakorteilla, ja matkakortinlukijat sekä lipunmyyntiautomaatit korvattiin uusilla. Raitiovaunukuljettajien lipunmyynti korvattiin vaunuun sijoitettavalla automaatilla.[21] Lippujärjestelmän uudistaminen aloitettiin vuoden 2017 lopussa.

Heinäkuussa 2017 HSL:n asiakkuus- ja myyntijohtaja Mari Flink kertoi Yle Uutisille kuntayhtymän kiinnostuksesta lontoolaisen joukkoliikenneyhtymä Transport for Londonin lippujärjestelmää kohtaan, jossa matkakortin lisäksi matkan voi maksaa pankkikortilla, ja jossa järjestelmä laskee automaattisesti maksettavan rahamäärän matkan reittiin perustuen.[22]

Nykyinen lippujärjestelmä

Vyöhyke Alueet Liput
A Helsingin keskustasta aina Lauttasaareen, Etelä-Haagaan, Käpylään ja Kulosaareen asti AB

ABC

ABCD

B Helsinki (ympäröivät kaupunginosat)

Espoo (itä)

Vantaa (etelä)

Kauniainen

AB

ABC

BC

ABCD

C Helsinki (Östersundom)

Espoo (länsi)

Vantaa (pohjoinen)

ABC

BC

CD

ABCD

D Kerava, Kirkkonummi, Siuntio, Sipoo, Tuusula

Myös Järvenpää sijaitsee alueen sisällä, mutta liittyy HSL:n jäseneksi vasta vuonna 2022.[23]

ABCD

BCD

CD

D

Vanha lippujärjestelmä

HSL:n kosketusnäytöllinen matkakortinlukija ennen vyöhykeuudistusta.

Vanha kuntarajoihin perustuva lippujärjestelmä oli käytössä vuosina 1986–2019. Lippujärjestelmässä oli liput kuntien sisällä liikkumiseen, seutulippu sekä Lähiseutu 2 -lippu kuntien väliseen liikkumiseen sekä Lähiseutu 3 -lippu koko HSL-alueella liikkumiseen. Pelkillä raitiovaunuilla liikkumiseksi oli myynnissä myös raitiovaunu-kertalippuja.[24]

Tuote Alueet
Sisäinen Joko
  • Helsinki
  • Vantaa
  • Espoo ja Kauniainen
  • Kerava, Sipoo ja Tuusula
  • Kirkkonummi ja Siuntio
Seutulippu Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen
Lähiseutu 2 Koko HSL-alue poislukien Helsinki
Lähiseutu 3 Koko HSL-alue
Raitiovaunulippu Helsingin raitiovaunut


Organisaatio

HSL on yksi Suomen suurimmista kuntayhtymistä, jonka yhdeksän jäsenkunnan vaikutusalueella asuu noin 1,1 miljoonaa suomalaista. HSL työllisti vuoden 2015 lopulla 399 ihmistä.[25]

Jäsenkunnat

Perustettaessa HSL vuonna 2010 jäsenkuntia olivat Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Keravan kaupungit sekä Kirkkonummen kunta. Ne solmivat perussopimuksen,[26] jossa määritellään kuntayhtiön tehtävät ja hallinto. Sipoon kunta liittyi HSL:ään vuoden 2012 alussa. Tuusulan kunta sekä Helsingin seudun ulkopuolinen Siuntion kunta liittyivät HSL:ään vuoden 2018 alussa.[27]

Kuntayhtymään voivat liittyä myös muut Helsingin seudun kunnat Järvenpää, Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen, Hyvinkää ja Vihti. Yhteensä Helsingin seudun 14 kunnassa asuu noin 1,3 miljoonaa ihmistä.

HSL-kunnat (2018)
Kunta Väkiluku Liittynyt
Helsinki 642 045 2010
Espoo 277 375
Vantaa 221 821
Kirkkonummi 39 183
Kerava 35 457
Kauniainen 9 482
Sipoo 20 302 2012
Tuusula 38 637 2018
Siuntio 6 181

Kritiikki

Uudet matkakortinlukijat

HSL aloitti uusien matkakortinlukijoiden asentamisen liikennevälineisiin vuonna 2016. Uuden lukijan käyttöliittymä koettiin edelliseen verrattuna hankalaksi, joten HSL:ää kehotettiin suunnittelemaan käyttöliittymä uudestaan.[28] Suurin osa kritiikistä keskittyi laitteen OK-napin vaikeakäyttöisyyteen.[29]

Vuoden 2016 lopulla Yle raportoi HSL:n päätöksestä säilyttää käyttöliittymä.[30] HSL:n projektipäällikkö Satu Rönnqvist selitti päätöstään: ”Vanhoilla matkakortinlukijoilla on ollut paljon näitä virhevalintoja, joista tehdään tuhansia hyvityshakemuksia HSL:lle vuosittain. Näitä pyritään tällä OK-painikkeella vähentämään.”

Maaliskuussa 2017 Yle raportoi HSL:n pohtivan vielä uuden matkakortinlukijan käyttöliittymää.[31] HSL:n asiakkuus- ja myyntijohtaja Mari Flink kertoi yhtymän toteuttavan käyttäjätestejä liittyen matkakortinlukijoiden käyttömukavuuteen. HSL teki näiden käyttäjätestien jälkeen syksyllä 2017 kausilippujen leimausta nopeammaksi.

Uuden toimitusjohtajan valintaprosessi

HSL:n ensimmäisen toimitusjohtaja Suvi Rihtniemen eläköityessä tämän seuraajaksi valittiin 3. marraskuuta 2020 Mika Nykänen.[32] Nykänen siirtyy tehtävään Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtajan paikalta, eikä tällä ole aikaisempaa kokemusta joukkoliikenteestä.[33] HSL:n hallitus äänesti valinnasta, ja vaalin tuloksena HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski ja Nykänen saivat molemmat seitsemän ääntä, minkä jälkeen valinta ratkaistiin arvalla.[34]

Uuden toimitusjohtajan valinta vuonna 2020 politisoitui muutamaa päivää ennen valintaa.[35] Tehtävään valitulla Mika Nykäsellä on pitkä historia kokoomuksessa, ja jo tämän valintaa Geologian tutkimuskeskuksen johtoon on pidetty poliittisena.[35][36] Ehdolla toimitusjohtajan tehtävään olivat Nykäsen lisäksi muun muassa HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski, OnniBus.comin perustaja Pekka Möttö sekä muita joukkoliikennealan konkareita.[35]

Lähteet

  1. ↑ HSL:n uusi toimitusjohtaja on Mika Nykänen HSL.fi. 3.11.2020. Viitattu 8.4.2021.
  2. ↑ Kaupunkipyörät HSL. Viitattu 3.3.2017.
  3. ↑ HSL lyhyesti Helsingin seudun liikenne. Viitattu 29.11.2018.
  4. ↑ https://www.hsl.fi/uutiset/2019/hsln-tilinpaatos-2018-17057
  5. ↑ Helsingin seudun liikenne aloittaa ensi vuoden alusta Helsingin Sanomat. 29.12.2009. Viitattu 6.1.2010.
  6. ↑ Siuntio päätti HSL:ään liittymisestä HSL. Viitattu 11.9.2017.
  7. ↑ Tuusula tulee mukaan HSL:ään HSL. Viitattu 11.9.2017.
  8. ↑ Yhteinen joukkoliikennelippu Suomeen ja Viroon? Helsinki, Tallinna ja Tartto hakevat pilottirahoitusta Yle Uutiset. Viitattu 7.3.2017.
  9. ↑ HSL kannustaa kulkutapojen sekakäyttöön: pyörää saa kuljettaa lähijunassa myös ruuhka-aikana 19.6. alkaen HSL. Viitattu 2.5.2017.
  10. ↑ Pyörää saa kuljettaa lähijunassa ja metrossa aina kun tilaa on HSL. Viitattu 20.6.2018.
  11. ↑ Pisararata - Liikennevirasto www.liikennevirasto.fi. Viitattu 18.7.2017.
  12. ↑ Matkustajalle HSL. Viitattu 25.7.2017.
  13. ↑ Pikaraitiotien vaunusta tulee esteetön ja sinivihreä HSL.fi. 8.6.2017.
  14. ↑ Raide-Jokerin hankesuunnittelu loppusuoralla HSL. Viitattu 7.3.2017.
  15. ↑ Arttu Kuukankorpi: Paikallisliikennesivut kuukankorpi.com.
  16. ↑ a b c Vantaa saa tänään kaupunkipyörät, joilla ei voi ajaa Helsinkiin tai Espooseen Helsingin Sanomat. 17.6.2019. Viitattu 20.6.2019.
  17. ↑ Värit – Tyyliopas Helsingin seudun liikenne. Viitattu 22.4.2021.
  18. ↑ HSL: Uusi kuntayhtymä yhdistää seudun liikenteen suunnittelun kauppalehti.fi. 25.11.2009. Viitattu 6.1.2010.
  19. ↑ Liput ja hinnat HSL. Viitattu 9.5.2019.
  20. ↑ Liputta matkustavalta peritään tarkastusmaksu HSL. Viitattu 3.3.2017.
  21. ↑ Matkustajalle HSL. Viitattu 7.3.2017.
  22. ↑ Voisiko pankkikortti toimia matkakorttina? – HSL selvittää istuisiko Lontoon malli Helsingin liikenteeseen Yle Uutiset. Viitattu 25.7.2017.
  23. ↑ Järvenpää päätti liittyä HSL:ään vuoden 2022 alusta alkaen 22.10.2019. HSL. Viitattu 7.2.2021.
  24. ↑ Raitiovaununkuljettajien lipunmyynti lakkaa ja raitiovaunulippu jää pois käytöstä HSL. 23.5.2017. Viitattu 20.6.2019.
  25. ↑ Tilinpäätös 2015, s. 63 Helsingin seudun liikenne. Viitattu 7.3.2017.
  26. ↑ Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän perussopimus
  27. ↑ Tuusula tulee mukaan HSL:ään 13.2.2017. HSL. Viitattu 13.2.2017.
  28. ↑ Lukijat vastasivat: "Uusi matkakortinlukija on täysi susi!" – HSL lupaa viilata näyttöä, mutta ei aio muuttaa laitteiden toimintaperiaatetta Yle Uutiset. Viitattu 7.3.2017.
  29. ↑ HSL pikkutytön jättämisestä yksin bussipysäkille: Pelisilmä ja tilannetaju pettivät Yle Uutiset. Viitattu 7.3.2017.
  30. ↑ HSL:n matkakortinlukijassa säilyy haukuttu OK-nappi Yle Uutiset. Viitattu 7.3.2017.
  31. ↑ HSL kuuli kiukkuisia asiakkaita – matkakortinlukijan parjattu OK-painike uudelleen harkintaan Yle Uutiset. Viitattu 17.7.2017.
  32. ↑ Malmberg, Lari: Mika Nykänen valittiin HSL:n uudeksi toimitusjohtajaksi – Nimityksen ratkaisi arpa HS.fi. 3.11.2020 klo 10.09. Viitattu 3.11.2020.
  33. ↑ Koskela, Miika: Kokematon Mika Nykänen ohitti joukkoliikennekonkarin arvalla HSL:n johtajan valinnassa – miten uusi pomo kehittää 1,5 miljoonan ihmisen liikkumista? Yle Uutiset. 3.11.2020 klo 11.03. Viitattu 3.11.2020.
  34. ↑ Hautanen, Suvi: HSL:n toimitusjohtajaksi valittiin Mika Nykänen verkkouutiset.fi. 3.11.2020 klo 10.19. Viitattu 3.11.2020.
  35. ↑ a b c Salomaa, Marja: HSL:n toimitusjohtajan valinta politisoitui viime metreillä – HS:n tietojen mukaan taustalla kokoomuksen operaatio, Vapaavuori kiistää HS.fi. 31.10.2020 klo 10.19. Viitattu 3.11.2020.
  36. ↑ Hanhivaara, Jussi: Vapaavuori toppuuttelee epäilyjä GTK-nimityksen poliittisuudesta - "Kaikilla on taustansa" Yle Uutiset. 28.10.2014. Viitattu 3.11.2020.

Aiheesta muualla ja lähteitä

Helsingin seudun joukkoliikenne
Raskas raideliikenne

Helsingin seudun lähijunaliikenne (linjat) • Helsingin metro (linjat: M1, M2)

Kevyt raideliikenne

Helsingin raitioliikenne (linjat) • Helsingin seudun pikaraitiotiet (linjat: 15)

Lauttaliikenne

Kruunuvuorenrannan lautta • Suomenlinnan lautta

Linja-autoliikenne
Runkolinjat

Helsingin seudun linja-autoliikenne
20 • 30 • 40 • 200 • 300 • 400 • 500 • 510 • 520 • 530 • 560 • 570 • 600

Liikenteen tilaaja

HSL

Liikennöitsijät

Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne • Helsingin kaupungin liikennelaitos • VR • Nobina • Pohjolan Liikenne • Helsingin Bussiliikenne • Savonlinja • Tammelundin Liikenne • Åbergin Linja • Korsisaari • Reissu Ruoti • Tilausliikenne Nikkanen

Hankkeet

Espoon pikaraitiotiet • Kalasatama–Pasila-raitiotie • Kruunusillat • Tiederatikka • Tuusulanväylän pikaraitiotie • Vantaan pikaraitiotie • Vihdintien pikaraitiotie • Viikin–Malmin pikaraitiotie • Espoon kaupunkirata • Pisararata • Itämetro

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Helsingin_seudun_liikenne&oldid=19726089”