Ero sivun ”Sörnäisten satamarata” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
237 merkkiä lisätty ,  1 kuukausi sitten
p
ref
(Jäsentelyä ja selvennyksiä)
p (ref)
=== 1850–1890-luvut ===
[[Tiedosto:Sturenkadun silta - N104441 - hkm.HKMS000005-km0000nl8t.jpg|pienoiskuva|Ennen [[Pasilan rautatietunneli|Pasilan tunnelin]] rakentamista raiteet kulkivat Teollisuuskadulla. Kuvassa kiskot alittavat [[Sturenkatu|Sturenkadun]] sillan.]]
Sörnäisten rataa varten oli tehty maastoviitoituksia jo vuonna 1858. Varsinainen rata rakennettiin alun perin 1860-luvun alussa Pasilasta Sörnäisten lastauspaikalle heti [[Suomen päärata|Helsinki–Hämeenlinna-radan]] valmistuttua. Ratalinjaus kulki silloin Vallilan kautta, nykyisen [[Teollisuuskatu|Teollisuuskadun]] reunaa ja Junatien linjausta myöten aina [[Suvilahti (Helsinki)|Suvilahteen]].<ref name="HS"/> Tämä Suomen ensimmäinen satamarata, jonka pituus oli 3,37 kilometriä, vihittiin käyttöön 8. helmikuuta 1863. Sörnäisten rataa varten rakennettiin Pasilaan myös kolmioraide, jolloin Sörnäisiin pääsi suoraan sekä Helsingin että Hämeenlinnan suunnasta, ja niinpä Helsingin ja Hämeenlinnan välillä kulkevat [[sekajuna]]t poikkesivat myös Sörnäisten satamassa. Vuonna 1868 rataa jatkettiin Sörnäisten satamaan rakennetuille pistolaitureille, ja valtionrautatiet hankki sinne myös suuren satamanosturin. Sörnäinen oli 1870-luvulta lähtien Suomen kolmanneksi tärkein tavara-asema, ja Sörnäisten satamasta tuli merkittävä puutavaran vientisatama. Satamaa alettiin käyttää myös öljykuljetuksiin, kun sinne valmistui 1889 ensimmäinen öljysäiliö. Lopulta noin 80 prosenttia Suomeen tuodusta [[öljy]]stä kulki Sörnäisten kautta.
 
Rata vihittiin käyttöön 8. helmikuuta 1863. Sen pituus oli tuolloin 3,37 kilometriä ja siitä tuli Suomen ensimmäinen satamarata. Sörnäisten rataa varten rakennettiin Pasilaan kolmioraide, jolloin Sörnäisiin pääsi suoraan sekä Helsingin että Hämeenlinnan suunnasta, ja niinpä Helsingin ja Hämeenlinnan välillä kulkevat [[sekajuna]]t poikkesivat myös Sörnäisten satamassa.
 
Vuonna 1868 rataa jatkettiin Sörnäisten satamaan rakennetuille pistolaitureille, ja valtionrautatiet hankki sinne myös suuren satamanosturin. Sörnäinen oli 1870-luvulta lähtien Suomen kolmanneksi tärkein tavara-asema, ja Sörnäisten satamasta tuli merkittävä puutavaran vientisatama. Satamaa alettiin käyttää myös öljykuljetuksiin, kun sinne valmistui 1889 ensimmäinen öljysäiliö. Lopulta noin 80 prosenttia Suomeen tuodusta [[öljy]]stä kulki Sörnäisten kautta.
 
=== 1900–1920-luvut ===
Sodan jälkeen Sörnäisten ratapiha uusittiin kokonaan vuonna 1954. Vuosien 1960 ja 1965 välillä rakennettiin uusi ratayhteys Pasilasta [[Vallilanlaakso]]n kautta satamaan. Uusi osuus kulki 650 metrin matkan [[Pasilan rautatietunneli]]ssa nykyisen [[Itä-Pasila]]n kohdalla. Radan rakentamisen yhteydessä [[Hämeentie (Helsinki)|Hämeentie]] nostettiin sillalle ja rautatie rakennettiin sen alle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.miro.fi/Kumpulan_kartanon_laakso.pdf | Nimeke = Kumpulan kartanon laakso – perinteikäs kulttuuriympäristö | Julkaisu = miro.fi | Julkaisija = Kumpula-seura ry | Ajankohta = 2011 | Viitattu = 15.4.2021}}</ref>
 
Uuden yhteyden valmistuttua vanha Vallilan kautta kulkenut ratalinja jäi pois käytöstä – tavara-asemalle johtanutta osuutta lukuun ottamatta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://kartta.hel.fi/link/9K4A8a | Nimeke = Helsingin karttapalvelu | Julkaisu = kartta.hel.fi | Selite = Ortoilmakuva vuodelta 1976, tavara-asema pistemerkattu | Viitattu = 19.4.2021}}</ref> – ja purettiin vuonna 1968. Vanhalle ratapenkerelle rakennettiin [[Seututie 170|Itäväylä]]lle johtava ajotie, joka muistoksi vanhasta ratalinjauksesta sai nimen Junatie. Vuonna 1965 valmistui Sörnäisiin myös uusi asemarakennus, ja vanha asema purettiin. Sörnäisten satamaradan raiteiden purkaminen alkoi vuonna 1960, kun Hakaniementorin raiteet purettiin.
 
=== 1970–1990-luvut ===
27 328

muokkausta

Navigointivalikko