Ero sivun ”Viimeinen vieras (elokuva)” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
juliste |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 17: | Rivi 17: | ||
| maa = [[Suomi]] |
| maa = [[Suomi]] |
||
| tuotantoyhtiö = [[Suomi-Filmi|Suomi-Filmi Oy]] |
| tuotantoyhtiö = [[Suomi-Filmi|Suomi-Filmi Oy]] |
||
| ensi-ilta = [[1941]] |
| ensi-ilta = [[23. maaliskuuta] [[1941]] |
||
| kesto = 95 min |
| kesto = 95 min |
||
| kieli = [[Suomen kieli|suomi]] |
| kieli = [[Suomen kieli|suomi]] |
Versio 19. huhtikuuta 2021 kello 21.22
{{Elokuva
| nimi-suomi = Viimeinen vieras
| nimi-alkuperäinen =
| kuva = Viimeinen vieras -elokuvan juliste.jpg
| kuvateksti = Elokuvan juliste.
| ohjaaja = Arvi Tuomi
Ville Salminen
| käsikirjoittaja = Risto Orko
Matti Kurjensaari
Ville Salminen
| tuottaja = Matti Schreck
| perustuu = H. R. Hallin romaaniin Yhä murhat jatkuivat (1939)
| säveltäjä = Harry Bergström
| kuvaaja = Erik Blomberg
| leikkaaja = Elle Viljanen
| lavastaja = Ville Salminen
| koreografi =
| erikoisefektit =
| pääosat = Irma Seikkula
Ville Salminen
Reino Valkama
Hugo Hytönen
| maa = Suomi
| tuotantoyhtiö = Suomi-Filmi Oy
| ensi-ilta = [[23. maaliskuuta] 1941
| kesto = 95 min
| kieli = suomi
| budjetti =
| tuotto =
| katsojat =
| edeltäjä =
| seuraaja =
| kotisivut =
| imdb =
| elonet = 120245
| amg =
}}
Viimeinen vieras on Arvi Tuomen ja Ville Salmisen ohjaama elokuva vuodelta 1941.
Elokuva on ensimmäinen suomalainen salapoliisielokuva, mutta laadullisesti se on kriitikon mukaan teatraalista jahkailua, jonka syynä olivat Salmisen ja henkilöohjauksesta vastanneen Tuomen huonot välit.[1] Kyseessä on Salmisen ensimmäinen ohjaustyö. Käsikirjoitus pohjautuu suomenkielisen dekkari- ja tieteiskirjallisuuden uranuurtajan,[2] muun muassa nimellä H. R. Halli kirjoittaneen Rikhard Ruthin romaaniin Yhä murhat jatkuivat (1939), joka kuvaa kieltolain aikaan tapahtuvan salakapakanpitäjän murhan tutkintaa.[3]
Elokuvan kamerakulmissa ja yökuvissa on nähtävissä saksalaissen ekspressionismin ja Hollywoodin jännityselokuvien vaikutteita. Nenäkäs vuorosanailu saa kriitikon hymyilemään.[3]
Juoni
Tarina kertoo salakapakan pitäjä Nellyn murhaa tutkivasta komisario Puosusta (Hugo Hytönen) ja toimittaja Harnista (Hannes Häyrinen).[4]
Arviot
Aikalaisarviot lehdistössä olivat pääosin myönteisiä. Siinä oli salapolisielokuvan olennainen elementti, jännitys, joskin vauhtia olisi arvioijien mukaan saanut olla enemmän. Näyttelijät saavat myös kiitosta.[5]
Myöhemmissä arvioissa vastaanotto on melko tyly: Elokuva on "tönkkö" (Pekka Eronen, Aamulehti), se on "kaikkea, mitä tuon ajan kotimaiselta viihde-elokuvalta voi odottaa ja pelätä" (Tarmo Poussu, Katso)[5], ja katsojamäärätkin jäivät melko vähäisiksi.[6]
Näyttelijät
Irma Seikkula | … | Ane Arvila, yksityissihteeri |
Ville Salminen | … | tukkukauppias Rajapalo |
Reino Valkama | … | Aapeli, varastonhoitaja |
Hugo Hytönen | … | rikosetsivä Puosu |
Hannes Häyrinen | … | toimittaja Harni |
Anni Aitto | … | rouva Arvidson |
Sasu Haapanen | … | apulaisjohtaja Heliö |
Eino Jurkka | … | kauppias Herttamo |
Kalle Rouni | … | asianajaja Enberg |
Paavo Jännes | … | vuorineuvos |
Arvo Lehesmaa | … | prokuristi Puranen |
Vilho Siivola | … | kauppias Goldengeld |
Aarne Orri | … | kauppias Römpötti |
Simo Osa | … | talonmies |
Eero Viitanen | … | etsivä Rekonen |
Väinö Kolhonen | … | Ville, juoksupoika |
Ema Vinermo | … | kauppias Vornanen |
Einari Ketola | … | varatuomari Kairapää |
Arvi Tuomi | … | lääkäri |
Lähteet
- ↑ Päivän elokuvia, Tv-maailma, 46/2011 sivu 17
- ↑ Savonlinna.fi
- ↑ a b Arto Pajukallio, Elokuvat, Helsingin Sanomat 22.11.2011, sivu D 5
- ↑ AL: Päivän elokuvia, Tv-maailma, 31/2013 sivu 17
- ↑ a b Lehdistöarvioita, Elonet.fi, 6.8.2013
- ↑ tiedot, Elonet.fi, 6.8.2013