Ero sivun ”Helsingin baanaverkko” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Coen (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
40 121 muokkausta
Coen (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
40 121 muokkausta
+ Kruunusillat. AM-linkiksi olisi kiva saada baanaverkkokartta, muttei tunnu löytyvän täysin ajan tasalla olevaa
Rivi 1: Rivi 1:
⚫
{{Kesken}}

'''Helsingin baanaverkko''' on [[Helsingin seutu|Helsingin seudulle]] rakenteilla ja suunnitteilla oleva pyöräliikenteen edistämishanke. Verkon ensimmäinen osa, 1,3 kilometriä pitkä [[Baana]], valmistui vuonna 2012 [[Helsingin keskustaajama|Helsingin keskustaan]] välille [[Länsisatama (Helsinki)|Länsisatama]]–[[Kansalaistori]]. Baanaverkon laajentamisen taustalla on tammikuussa 2014 [[Helsingin kaupunginhallitus|kaupunginhallituksen]] hyväksymä [[Helsinki|Helsingin]] pyöräliikenteen edistämisohjelma, jonka tavoitteena on kasvattaa pyöräilyn osuutta helsinkiläisten liikkumismuodoista. Kaupungin tavoitteena on saada nostettua pyörällä tehtyjen matkojen osuus 10 %:sta 15 %:iin vuoteen 2020 mennessä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/pyoraily-ja-kavely/pyorailyn-edistaminen/|nimeke=Pyöräliikenteen edistäminen|julkaisu=Helsingin kaupunki|viitattu=2017-11-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Kaavoitetun baanaverkon pituus on 130 kilometriä.
'''Helsingin baanaverkko''' on [[Helsingin seutu|Helsingin seudulle]] rakenteilla ja suunnitteilla oleva pyöräliikenteen edistämishanke. Verkon ensimmäinen osa, 1,3 kilometriä pitkä [[Baana]], valmistui vuonna 2012 [[Helsingin keskustaajama|Helsingin keskustaan]] välille [[Länsisatama (Helsinki)|Länsisatama]]–[[Kansalaistori]]. Baanaverkon laajentamisen taustalla on tammikuussa 2014 [[Helsingin kaupunginhallitus|kaupunginhallituksen]] hyväksymä [[Helsinki|Helsingin]] pyöräliikenteen edistämisohjelma, jonka tavoitteena on kasvattaa pyöräilyn osuutta helsinkiläisten liikkumismuodoista. Kaupungin tavoitteena on saada nostettua pyörällä tehtyjen matkojen osuus 10 %:sta 15 %:iin vuoteen 2020 mennessä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/pyoraily-ja-kavely/pyorailyn-edistaminen/|nimeke=Pyöräliikenteen edistäminen|julkaisu=Helsingin kaupunki|viitattu=2017-11-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Kaavoitetun baanaverkon pituus on 130 kilometriä.


== Historia ==
== Historia ==


=== 2000-luku ===
=== 2010-luku ===
[[Tiedosto:Baana 2018.jpg|pienoiskuva|Rautatienkatujen väliseen kuiluun rakennettu Baana vuonna 2018.]]
[[Tiedosto:Baana 2018.jpg|pienoiskuva|Rautatienkatujen väliseen kuiluun rakennettu Baana vuonna 2018.]]
Käytöstä poistuneen satamaradan kohdalle, [[Rautatiekadut|Rautatiekatujen]] väliseen kuiluun, avattiin vuonna 2012 Helsingin seudun ensimmäinen pyöräliikenteen laatukriteerit täyttävä baana. Kaksisuuntaisten pyöräteiden lisäksi baanalle rakennettiin leveä väylä jalankulkua varten, pyöräliikenteen määrää mittaava anturi näyttöineen ja oleskelupaikkoja. Vuonna 2020 Baanalla tehtiin miljoona pyörämatkaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007710484.html | Nimeke = Helsingin Baanan mittariin kilahti joulupäivänä ennätyksellinen vuoden miljoonas pyörämatka | Tekijä = Welling, Roosa | Julkaisu = Helsingin Sanomat (hs.fi) | Ajankohta = 29.12.2020 | Viitattu = 19.4.2021}}</ref>
Käytöstä poistuneen [[Helsingin satamarata|satamaradan]] tilalle [[Rautatiekadut|Rautatiekatujen]] väliseen kuiluun avattiin vuonna 2012 Helsingin seudun ensimmäinen pyöräliikenteen laatukriteerit täyttävä baana. Kaksisuuntaisten pyöräteiden lisäksi baanalle rakennettiin leveä väylä jalankulkua varten, pyöräliikenteen määrää mittaava anturi näyttöineen ja oleskelupaikkoja. Vuonna 2020 Baanalla tehtiin miljoona pyörämatkaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007710484.html | Nimeke = Helsingin Baanan mittariin kilahti joulupäivänä ennätyksellinen vuoden miljoonas pyörämatka | Tekijä = Welling, Roosa | Julkaisu = Helsingin Sanomat (hs.fi) | Ajankohta = 29.12.2020 | Viitattu = 19.4.2021}}</ref>


=== 2020-luku ===
Baana pidentyy vuonna 2023, kun 220 metriä pitkä [[Kaisantunneli]] jatkaa suoraa kevyen liikenteen yhteyttä [[Helsingin päärautatieasema|päärautatieaseman]] ali [[Kaisaniemen puisto]]on ja yhdistää toisiinsa kantakaupungin itä- ja länsiosan.
Baana pidentyy vuonna 2023, kun 220 metriä pitkä [[Kaisantunneli]] jatkaa suoraa kevyen liikenteen yhteyttä [[Helsingin päärautatieasema|päärautatieaseman]] ali [[Kaisaniemen puisto]]on ja yhdistää toisiinsa kantakaupungin itä- ja länsiosan.


Muita lähestyviä baanahankkeita ovat muun muassa itä–länsisuuntainen Pasilanbaana sekä [[Kruunusillat]], jonka myötä rakentuu uuden raitioyhteyden lisäksi myös merkittävä baanaväylä keskustasta siltoja pitkin [[Laajasalo]]on.
⚫
{{Kesken}}
== Laatukriteerit ==
== Laatukriteerit ==
Jotta pyöräväylä voidaan määrittää baanaksi, tulee sen täyttää Helsingin kaupungin määräämät laatukriteerit. Väylän tulee olla tasoeroteltu muista liikennemuodoista, jotta pyöräliikenne sillä olisi katkeamatonta ja sujuvaa. Baanan pyöräliikenteelle allokoitu tavoiteleveys on yhteensä neljä metriä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://pyoraliikenne.fi/linjaosuuksien-suunnittelu/#kaksisuuntaiset-pyoraliikenteen-jarjestelyt|nimeke=Linjaosuuksien suunnittelu - Pyöräliikenne.fi|julkaisu=Pyöräliikenne.fi|viitattu=2017-10-31|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Suunntteluprojektissa on tehty useita vaativia tunneli-, kallioleikkaus-, silta- ym. taitorakenneratkaisuja, sekä yhteensovitettu pyöräväylä pääradan liikenne- ja tilatarpeisiin<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ains.fi/referenssit/#projekti=70|nimeke=Helsingin keskustan baanat, Helsinki|tekijä=A-Insinöörit|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>.
Jotta pyöräväylä voidaan määrittää baanaksi, tulee sen täyttää Helsingin kaupungin määräämät laatukriteerit. Väylän tulee olla tasoeroteltu muista liikennemuodoista, jotta pyöräliikenne sillä olisi katkeamatonta ja sujuvaa. Baanan pyöräliikenteelle allokoitu tavoiteleveys on yhteensä neljä metriä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://pyoraliikenne.fi/linjaosuuksien-suunnittelu/#kaksisuuntaiset-pyoraliikenteen-jarjestelyt|nimeke=Linjaosuuksien suunnittelu - Pyöräliikenne.fi|julkaisu=Pyöräliikenne.fi|viitattu=2017-10-31|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Suunntteluprojektissa on tehty useita vaativia tunneli-, kallioleikkaus-, silta- ym. taitorakenneratkaisuja, sekä yhteensovitettu pyöräväylä pääradan liikenne- ja tilatarpeisiin<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ains.fi/referenssit/#projekti=70|nimeke=Helsingin keskustan baanat, Helsinki|tekijä=A-Insinöörit|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>.


== Verkko ==
== Verkko ==
Suunnitellun baanaverkon pituus on 130 kilometriä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/pyoraily-ja-kavely/pyorareitit/baanat | Nimeke = Baanat | Julkaisu = Helsingin kaupunki (hel.fi) | Viitattu = 19.4.2021}}</ref>
Suunnitellun baanaverkon pituus on 130 kilometriä.


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 19. huhtikuuta 2021 kello 03.16

Helsingin baanaverkko on Helsingin seudulle rakenteilla ja suunnitteilla oleva pyöräliikenteen edistämishanke. Verkon ensimmäinen osa, 1,3 kilometriä pitkä Baana, valmistui vuonna 2012 Helsingin keskustaan välille Länsisatama–Kansalaistori. Baanaverkon laajentamisen taustalla on tammikuussa 2014 kaupunginhallituksen hyväksymä Helsingin pyöräliikenteen edistämisohjelma, jonka tavoitteena on kasvattaa pyöräilyn osuutta helsinkiläisten liikkumismuodoista. Kaupungin tavoitteena on saada nostettua pyörällä tehtyjen matkojen osuus 10 %:sta 15 %:iin vuoteen 2020 mennessä.[1] Kaavoitetun baanaverkon pituus on 130 kilometriä.

Historia

2010-luku

Rautatienkatujen väliseen kuiluun rakennettu Baana vuonna 2018.

Käytöstä poistuneen satamaradan tilalle Rautatiekatujen väliseen kuiluun avattiin vuonna 2012 Helsingin seudun ensimmäinen pyöräliikenteen laatukriteerit täyttävä baana. Kaksisuuntaisten pyöräteiden lisäksi baanalle rakennettiin leveä väylä jalankulkua varten, pyöräliikenteen määrää mittaava anturi näyttöineen ja oleskelupaikkoja. Vuonna 2020 Baanalla tehtiin miljoona pyörämatkaa.[2]

2020-luku

Baana pidentyy vuonna 2023, kun 220 metriä pitkä Kaisantunneli jatkaa suoraa kevyen liikenteen yhteyttä päärautatieaseman ali Kaisaniemen puistoon ja yhdistää toisiinsa kantakaupungin itä- ja länsiosan.

Muita lähestyviä baanahankkeita ovat muun muassa itä–länsisuuntainen Pasilanbaana sekä Kruunusillat, jonka myötä rakentuu uuden raitioyhteyden lisäksi myös merkittävä baanaväylä keskustasta siltoja pitkin Laajasaloon.

Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Laatukriteerit

Jotta pyöräväylä voidaan määrittää baanaksi, tulee sen täyttää Helsingin kaupungin määräämät laatukriteerit. Väylän tulee olla tasoeroteltu muista liikennemuodoista, jotta pyöräliikenne sillä olisi katkeamatonta ja sujuvaa. Baanan pyöräliikenteelle allokoitu tavoiteleveys on yhteensä neljä metriä.[3] Suunntteluprojektissa on tehty useita vaativia tunneli-, kallioleikkaus-, silta- ym. taitorakenneratkaisuja, sekä yhteensovitettu pyöräväylä pääradan liikenne- ja tilatarpeisiin[4].

Verkko

Suunnitellun baanaverkon pituus on 130 kilometriä.[5]

Lähteet

  1. ↑ Pyöräliikenteen edistäminen Helsingin kaupunki. Viitattu 1.11.2017.
  2. ↑ Welling, Roosa: Helsingin Baanan mittariin kilahti joulupäivänä ennätyksellinen vuoden miljoonas pyörämatka Helsingin Sanomat (hs.fi). 29.12.2020. Viitattu 19.4.2021.
  3. ↑ Linjaosuuksien suunnittelu - Pyöräliikenne.fi Pyöräliikenne.fi. Viitattu 31.10.2017.
  4. ↑ A-Insinöörit: Helsingin keskustan baanat, Helsinki ains.fi.
  5. ↑ Baanat Helsingin kaupunki (hel.fi). Viitattu 19.4.2021.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Helsingin_baanaverkko&oldid=19718937”