Ero sivun ”Baana” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p →Käyttömäärät: typo |
p →Käyttömäärät: äh |
||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
=== Käyttömäärät === |
=== Käyttömäärät === |
||
Avaamista seuraavana vuonna eli 2013 Baanassa olevan laskurin ohi pyöräiltiin 650 000 kertaa.<ref name="Miljoona mittariin"/> Miljoonan käyttäjän raja meni rikki vuonna 2020.<ref name="Miljoona mittariin"/> Kesäisin käyttäjiä on vuorokaudessa 7 000 ja talvisin noin |
Avaamista seuraavana vuonna eli 2013 Baanassa olevan laskurin ohi pyöräiltiin 650 000 kertaa.<ref name="Miljoona mittariin"/> Miljoonan käyttäjän raja meni rikki vuonna 2020.<ref name="Miljoona mittariin"/> Kesäisin käyttäjiä on vuorokaudessa 7 000 ja talvisin noin 1 000.<ref name="Miljoona mittariin"/> |
||
== Baanaverkko == |
== Baanaverkko == |
||
Versio 19. huhtikuuta 2021 kello 02.59
Baana on vuonna 2012 käyttöön otettu kevyen liikenteen väylä Helsingin kantakaupungissa. Se on rakennettu Pohjoisen ja Eteläisen Rautatiekadun väliseen kuiluun, jossa vuoteen 2008 saakka kulki Helsingin satamarata. Noin 1,3 kilometriä[1] pitkä reitti alkaa Kiasman pohjoispuolelta Kansalaistorilta ja päättyy Länsilinkin alueelle Kampin ja Ruoholahden kaupunginosien rajalle. Väylää käyttää vuosittain noin miljoona pyöräilijää.[1][2]
Baanaa on kutsuttu Helsingin ensimmäiseksi isoksi satsaukseksi pyöräliikenteeseen.[1] Hankkeen ainutlaatuisuutta on korostettu sillä, että aivan ydinkeskustassa olevat pyöräväylät ovat kansainvälisesti harvinaisia.[1]
Historia
Satamaradan purkamisen häämöttäessä radan tilalle ratakuiluun suunniteltiin ajotietä, joka olisi samalla ollut osa Helsingin keskustatunnelia.[3] Kuilua olisi pitänyt leventää, mutta samalla kadusta olisi tehty puistomaisempi.[3] Tunnelihanketta kuitenkin lopulta lykättiin kaupunginvaltuustossa, ja sen sijaan kuiluun päätettiin rakentaa keskustasta Ruoholahteen johtava kevyen liikenteen väylä. Se sai vuonna 2009 pidetyn nimikilpailun tuloksena nimen Baana.[4] Baana avattiin 12. kesäkuuta 2012.[5]
Väylän rakentaminen on ollut yhteydessä myös Töölönlahden kehittämisprojektiin, ja Baanan tarkoitus on parantaa alueen saavutettavuutta.[6] Baanan varrelle entisen ratapihan paikalle Marian sairaalan ja Ruoholahden villojen ympäristöön Kamppiin sijoitettiin myös koripallo- ja muita pelikenttiä.[7]
Baanaa pidennetään lähivuosina, sillä vuonna 2023 valmistuva 220 metriä pitkä Kaisantunneli alittaa päärautatieaseman ja jatkaa suoraa kevyen liikenteen yhteyttä Kansalaistorilta Kaisaniemen puistoon, yhdistäen kantakaupungin itä- ja länsiosan.
Käyttömäärät
Avaamista seuraavana vuonna eli 2013 Baanassa olevan laskurin ohi pyöräiltiin 650 000 kertaa.[1] Miljoonan käyttäjän raja meni rikki vuonna 2020.[1] Kesäisin käyttäjiä on vuorokaudessa 7 000 ja talvisin noin 1 000.[1]
Myöhemmin nimitys baana otettiin käyttöön myös yleisemmässä merkityksessä tarkoittamaan tietyt laatuvaatimukset täyttäviä pyöräteitä, jollaiset suunnitelmien mukaan tulevat muodostamaan Helsingin baanaverkon.[8]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g Welling, Roosa: Helsingin Baanan mittariin kilahti joulupäivänä ennätyksellinen vuoden miljoonas pyörämatka Helsingin Sanomat (hs.fi). 29.12.2020. Viitattu 19.4.2021.
- ↑ Helsingin pyöräilijämäärät 3.6.2020. Helsingin kaupunkiympäristön toimiala.
- ↑ a b Salmén, Petri: Radan paikalle raitteja ja keskustatunnelin liittymiä Helsingin Sanomat (hs.fi). 21.3.2005. Viitattu 19.4.2021.
- ↑ Baana yhdistää Ruoholahden ja Finlandiapuiston 18.6.2009. Helsingin sanomat.
- ↑ Baana avattiin Helsingin keskustassa 12.6.2012. Helsingin sanomat. Viitattu 12.6.2012.
- ↑ Töölönlahden aluerakentamisprojekti Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus. Viitattu 22.7.2011.
- ↑ Baana, Pyöräkeskus ja Fiilari-näyttely avaavat pyöräilykesän Helsingin kaupunki. Viitattu 12.6.2012.
- ↑ ”Seuraavat askelet: Lisätään pyöräilyn rahoitusta”, Pyöräilyn edistämisohjelma, s. 56. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 2014. ISSN 0787-9067. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Baana Wikimedia Commonsissa
