Ero sivun ”Siloan piirtokirjoitus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
museossa |
ja attribuuttikin |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{laatuarviointi}} |
{{laatuarviointi}} |
||
[[Tiedosto:Hashiloach.jpg|thumb|Siloan piirtokirjoitus Istanbulin |
[[Tiedosto:Hashiloach.jpg|thumb|Siloan piirtokirjoitus Istanbulin arkeologisessa museossa.]] |
||
[[Tiedosto:Siloam11.jpg|thumb|Jäljennös Siloan tunnelilla.]] |
[[Tiedosto:Siloam11.jpg|thumb|Jäljennös Siloan tunnelilla.]] |
||
'''Siloan piirtokirjoitus''' on [[Siloan tunneli]]sta [[Jerusalem]]ista löydetty 700-luvun lopulta ennen ajanalaskun alkua löydetty [[piirtokirjoitus]]. Tunnelin kaivatutti [[Juudan kuningaskunta|eteläisen Israelin kuningas]] [[Hiskia]], johon myös piirtokirjoitus on perinteisesti yhdistetty. Teksti on tehty [[heprea]]ksi vesitunnelin kalkkiseinään ja se on ilmeisesti säilynyt lähes kokonaan. Alkuperäistä säilytetään [[Istanbulin arkeologinen museo|Istanbulin |
'''Siloan piirtokirjoitus''' on [[Siloan tunneli]]sta [[Jerusalem]]ista löydetty 700-luvun lopulta ennen ajanalaskun alkua löydetty [[piirtokirjoitus]]. Tunnelin kaivatutti [[Juudan kuningaskunta|eteläisen Israelin kuningas]] [[Hiskia]], johon myös piirtokirjoitus on perinteisesti yhdistetty. Teksti on tehty [[heprea]]ksi vesitunnelin kalkkiseinään ja se on ilmeisesti säilynyt lähes kokonaan. Alkuperäistä säilytetään [[Istanbulin arkeologinen museo|Istanbulin arkeologisessa museossa]]. |
||
==Siloan tunneli== |
==Siloan tunneli== |
||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
Siloan piirtokirjoitus löydettiin jo vuonna 1880 noin kuuden metrin päästä Siloan altaasta tunnelin sisällä sijaitsevalta seinältä. Kuusirivinen piirtokirjoitus on kirjoitettu huolellisesti; kirjaimet ovat selkeitä ja rivit suorassa. Tekstin pohjaksi tarkoitettu kiviseinä on hiottu tasaiseksi, mutta piirtokirjoitus kattaa vain kolmasosan tasaiseksi hiotusta alueesta. Loppuosa alueesta on jäänyt tyhjäksi. Lisäksi kaksi muuta lähellä sijaitsevaa kohtaa on hiottu tasaiseksi, mutta mitään jälkiä tekstistä ei niistäkään ole löytynyt. On mahdollista, että tunneliin suunniteltiin laajempaa tekstiä tai useita tekstejä, mutta ne ovat jostain syystä jääneet kirjoittamatta. Tätä oletusta tukee myös se, että vallassa olevaa kuninkaan nimeä ei poikkeuksellisesti mainita. Useiden kuninkaiden teettämien piirtokirjoitusten keskeinen tehtävä on korostaa kuninkaan urotekoja.<ref name="raut" /> |
Siloan piirtokirjoitus löydettiin jo vuonna 1880 noin kuuden metrin päästä Siloan altaasta tunnelin sisällä sijaitsevalta seinältä. Kuusirivinen piirtokirjoitus on kirjoitettu huolellisesti; kirjaimet ovat selkeitä ja rivit suorassa. Tekstin pohjaksi tarkoitettu kiviseinä on hiottu tasaiseksi, mutta piirtokirjoitus kattaa vain kolmasosan tasaiseksi hiotusta alueesta. Loppuosa alueesta on jäänyt tyhjäksi. Lisäksi kaksi muuta lähellä sijaitsevaa kohtaa on hiottu tasaiseksi, mutta mitään jälkiä tekstistä ei niistäkään ole löytynyt. On mahdollista, että tunneliin suunniteltiin laajempaa tekstiä tai useita tekstejä, mutta ne ovat jostain syystä jääneet kirjoittamatta. Tätä oletusta tukee myös se, että vallassa olevaa kuninkaan nimeä ei poikkeuksellisesti mainita. Useiden kuninkaiden teettämien piirtokirjoitusten keskeinen tehtävä on korostaa kuninkaan urotekoja.<ref name="raut" /> |
||
Piirtokirjoitus on tehty [[heprea]]ksi ja se on ilmeisesti säilynyt lähes kokonaan. Piirtokirjoituksen edellä ja jäljessä on tyhjää tilaa, jonka perusteella voidaan päätellä, että ensimmäinen ja viimeinen rivi ovat säilyneet. Joitakin epävarmuuksia liittyy murtumakohtaan piirtokirjoituksen keskellä. Tämä on seurausta yrityksestä irrottaa piirtokirjoitus tunnelin seinästä vuonna 1890, jolloin kirjoitus hajosi useaksi eri palaseksi ja osa tekstistä tuhoutui. Koska piirtokirjoituksesta oli kuitenkin tehty kipsivedos, useimmat tuhoutuneetkin kohdat voidaan rekonstruoida. Alkuperäistä säilytetään [[Istanbulin arkeologinen museo|Istanbulin |
Piirtokirjoitus on tehty [[heprea]]ksi ja se on ilmeisesti säilynyt lähes kokonaan. Piirtokirjoituksen edellä ja jäljessä on tyhjää tilaa, jonka perusteella voidaan päätellä, että ensimmäinen ja viimeinen rivi ovat säilyneet. Joitakin epävarmuuksia liittyy murtumakohtaan piirtokirjoituksen keskellä. Tämä on seurausta yrityksestä irrottaa piirtokirjoitus tunnelin seinästä vuonna 1890, jolloin kirjoitus hajosi useaksi eri palaseksi ja osa tekstistä tuhoutui. Koska piirtokirjoituksesta oli kuitenkin tehty kipsivedos, useimmat tuhoutuneetkin kohdat voidaan rekonstruoida. Alkuperäistä säilytetään [[Istanbulin arkeologinen museo|Istanbulin arkeologisessa museossa]].<ref name="raut" /> |
||
==Teksti== |
==Teksti== |
||
Versio 13. huhtikuuta 2021 kello 17.14
 |
Tätä artikkelia on pyydetty laatuarvioitavaksi. Keskustelun tavoitteena on varmistaa, että artikkeli sisältää selkeät perustiedot aiheestaan ja on muutenkin kunnossa. Mikäli artikkeli läpäisee arvioinnin, se merkitään joko lupaavaksi artikkeliksi tai hyväksi artikkeliksi. Artikkelin keskustelusivulla voit ottaa asiaan kantaa.
|
Siloan piirtokirjoitus on Siloan tunnelista Jerusalemista löydetty 700-luvun lopulta ennen ajanalaskun alkua löydetty piirtokirjoitus. Tunnelin kaivatutti eteläisen Israelin kuningas Hiskia, johon myös piirtokirjoitus on perinteisesti yhdistetty. Teksti on tehty hepreaksi vesitunnelin kalkkiseinään ja se on ilmeisesti säilynyt lähes kokonaan. Alkuperäistä säilytetään Istanbulin arkeologisessa museossa.
Siloan tunneli
Jerusalem koki ennen näkemättömän kukoistuskauden 700-luvun lopulla eaa. Kaupunki laajeni huomattavasti ja siellä aloitettiin useita rakennusprojekteja. Taustalla on taloudellinen nousukausi, joka ilmeisesti liittyi Israelin pohjoisvaltion tuhoon ja assyrialaisen vallan vakiintumiseen koko Syyria-Palestiinan alueella. Jerusalemista tuli Palestiinan alueen merkittävin asutuskeskus, koska siihen asti suurin keskus Samaria oli menettänyt asemansa. On myös todennäköistä, että Israelin pohjoisvaltion asukkaita saapui pakolaisina Jerusalemiin. Jerusalemin asukasluku kasvoi merkittävästi, mutta pakolaiset myös toivat tietotaitoa ja varallisuutta kaupunkiin. Kuninkaana toimi Hiskia (716–687 eaa.), jonka pitkä hallituskausi heijastaa maan menestystä pohjoisvaltion tuhon jälkeisinä vuosikymmeninä.[1]
Hiskian ajan tunnetuin rakennusprojekti on niin sanottu Siloan tunneli, joka tunnetaan myös nimellä Hiskian tunneli. Se liittyy kaupungin vesihuollon parantamiseen erityisesti piiritystilanteiden varalta. Noin puoli kilometriä pitkä tunneli johti makeaa vettä kaupungin ulkopuolella sijaitsevalta Gihonin lähteeltä Hiskian rakentamaan Siloan altaaseen kaupunginmuurien sisäpuolella. Tunnelin rakentaminen on vaatinut paljon työvoimaa ja teknistä osaamista, koska se hakattiin kiveen maan alle. Tunnelia kaivettiin kahdesta suunnasta kunnes kaivajat kohtasivat. Kaivajien kohtaamisen ja samalla työn valmistumisen kunniaksi tunneliin on kaiverrettu piirtokirjoitus. Tunnelin pituuden ja syvyyden lisäksi piirtokirjoituksessa kuvataan miten eri suunnista tulevat kaivajat löysivät toisensa. Vaikka piirtokirjoituksessa ei mainita kuningas Hiskiaa, tunneli on perinteisesti yhdistetty juuri tähän kuninkaaseen. Tämän puolesta puhuu Heprealaisen Raamatun kohta 2. Kun. 20:20 (ks. myös 2. Aik. 32:30; Sir. 48:17), jonka mukaan juuri hän rakensi Siloan vesialtaan ja siihen vettä johtavan tunnelikanavan. Kyseessä on ilmeisesti kuningasannaaleista säilynyt tieto, jonka historiallisuus on saanut vahvistusta piirtokirjoituslöydön ansiosta.[1]
Piirtokirjoitus
Siloan piirtokirjoitus löydettiin jo vuonna 1880 noin kuuden metrin päästä Siloan altaasta tunnelin sisällä sijaitsevalta seinältä. Kuusirivinen piirtokirjoitus on kirjoitettu huolellisesti; kirjaimet ovat selkeitä ja rivit suorassa. Tekstin pohjaksi tarkoitettu kiviseinä on hiottu tasaiseksi, mutta piirtokirjoitus kattaa vain kolmasosan tasaiseksi hiotusta alueesta. Loppuosa alueesta on jäänyt tyhjäksi. Lisäksi kaksi muuta lähellä sijaitsevaa kohtaa on hiottu tasaiseksi, mutta mitään jälkiä tekstistä ei niistäkään ole löytynyt. On mahdollista, että tunneliin suunniteltiin laajempaa tekstiä tai useita tekstejä, mutta ne ovat jostain syystä jääneet kirjoittamatta. Tätä oletusta tukee myös se, että vallassa olevaa kuninkaan nimeä ei poikkeuksellisesti mainita. Useiden kuninkaiden teettämien piirtokirjoitusten keskeinen tehtävä on korostaa kuninkaan urotekoja.[1]
Piirtokirjoitus on tehty hepreaksi ja se on ilmeisesti säilynyt lähes kokonaan. Piirtokirjoituksen edellä ja jäljessä on tyhjää tilaa, jonka perusteella voidaan päätellä, että ensimmäinen ja viimeinen rivi ovat säilyneet. Joitakin epävarmuuksia liittyy murtumakohtaan piirtokirjoituksen keskellä. Tämä on seurausta yrityksestä irrottaa piirtokirjoitus tunnelin seinästä vuonna 1890, jolloin kirjoitus hajosi useaksi eri palaseksi ja osa tekstistä tuhoutui. Koska piirtokirjoituksesta oli kuitenkin tehty kipsivedos, useimmat tuhoutuneetkin kohdat voidaan rekonstruoida. Alkuperäistä säilytetään Istanbulin arkeologisessa museossa.[1]
Teksti
| ” | [(Koskien) tätä] tunnelia, tällä tavalla tunneli kaivettiin: Kun kiven hakkaajat he[iluttivat] hakkujaan, kumpikin (ryhmä) toistaan kohti, ja kun oli enää kolme kyynärää kaivet[tavaa], [kuul]ui kun miehet kutsuivat toisiaan, koska kalliossa oli halkeama etelästä [pohjo]iseen. Päivänä jolloin tunnelit kohtasivat, kivenhakkaajat hakkasivat toisiaan kohti hakku [ha]kkua vasten.
Niin vesi virtasi lähtöpaikasta altaaseen, tuhat kaksisataa kyynärää. Sata kyynärää oli kallion paksuus kaivajien pään päällä. |
” |
– Siloan piirtokirjoituksen suomennos. [1] | ||
Ensimmäisen rivin alkuun mahtuu vain yksi lyhyt sana tätä]. Tunneli voi viitata murtokohtaan jossa kaivajat kohtasivat eikä välttämättä koko tunneliin. Samaa sanaa käytetään neljännellä rivillä, missä se selvästi ei viittaa koko tunneliin vaan ainoastaan kohtaamispaikkaan. ”Tällä tavalla tunneli kaivettiin” voidaan kääntää myös ”tämä on murtokohdan tarina” ja sana ”heiluttivat” voidaan kääntää myös ”käyttivät”. ”Kumpikin (ryhmä) toistaan kohti” on kirjaimellisesti ”mies toista kohti”. Kolme kyynärää on noin 1,5 metriä. ”Halkeama" ei ole sana, jota tunnettaisiin muualta, mutta lauseyhteyden perusteella voidaan olettaa, että se viittaa halkeamaan. Tutkimuksessa on tarjottu myös useita muita ehdotuksia sanan kääntämiseksi, esimerkiksi ”kaiku” ja ”porausreikä”. ”Etelästä [pohjo]iseen” voi olla myös ”oikealta vasemmalle”. ”Tunnelit kohtasivat” viittaa murtokohtaan, jossa eri suunnista tulevat tunnelit kohtasivat. Kirjaimellisesti kohta on ”murtokohdan päivänä”. Tekstissä ei käytetä sanaa, joka tarkoittaa lähdettä, sen sijaan mainitaan veden virtaavan ”lähtöpaikasta”. Tuhat kaksisataa kyynärää on noin 600 metriä ja sata kyynärää noin 50 metriä.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d e f Pakkala, Juha (toim.): Tekstejä rautakauden Levantista, s. 63-66. julkaistu lisenssillä Creative Commons (CC BY 4.0). Suomen Eksegeettinen Seura, 2014. ISBN 978-951-9217-62-8. Helsingin yliopiston kirjasto (pdf).