Ero sivun ”Simferopol” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 152: Rivi 152:
<ref name="Neapolis">{{Verkkoviite | Osoite = http://neapolis-scythian.crimea.ua/english/| Nimeke = Historical and archeological reserve Neapolis Scythian | Julkaisija= Historical and archeological reserve Neapolis Scythian, http://neapolis-scythian.crimea.ua/| Viitattu = 8.3.2014| Kieli ={{en}}}}</ref>
<ref name="Neapolis">{{Verkkoviite | Osoite = http://neapolis-scythian.crimea.ua/english/| Nimeke = Historical and archeological reserve Neapolis Scythian | Julkaisija= Historical and archeological reserve Neapolis Scythian, http://neapolis-scythian.crimea.ua/| Viitattu = 8.3.2014| Kieli ={{en}}}}</ref>


<ref name="Russia+CIS railway atlas 2010">{{Kirjaviite | Nimeke = Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva | Vuosi = 2010 | Selite = Venäjän ja CIS-maiden rautatiekartta| Julkaisupaikka = FGUP "Omskaja kartogrsfitšeskaja fabrika | ISBN = 978-5-95230323-3 | Viitattu = 1.3.2014| Kieli = {{ru}} }}</ref>
<ref name="Russia+CIS railway atlas 2010">{{Kirjaviite | Nimeke = Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva | Vuosi = 2010 | Selite = Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto | Julkaisija = FGUP "Omskaja kartografitšeskaja fabrika" | Julkaisupaikka = Omsk | ISBN = 978-5-95230323-3 | Viitattu = 1.3.2014| Kieli = {{ru}} }}</ref>


<ref name="Eastern CIS Europe Road Atlas">{{Karttaviite | Tekijä = Je. L. Makarevitš (redaktor)| Nimeke = Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova| Mittakaava = 1:500 000 | Julkaisupaikka =Minsk, Valko-Venäjä | Julkaisija =Izdatelstvo Jansejan | Ajankohta = 2005| ISBN = 985-6501-12-1 | Viitattu = 1.3.2014| Kieli = {{ru}} }}</ref>
<ref name="Eastern CIS Europe Road Atlas">{{Karttaviite | Tekijä = Je. L. Makarevitš (redaktor)| Nimeke = Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova| Mittakaava = 1:500 000 | Julkaisupaikka =Minsk, Valko-Venäjä | Julkaisija =Izdatelstvo Jansejan | Ajankohta = 2005| ISBN = 985-6501-12-1 | Viitattu = 1.3.2014| Kieli = {{ru}} }}</ref>

Versio 13. huhtikuuta 2021 kello 13.53

Simferopol
(Aqmescit)
Симферополь/Сімферополь
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna
Krimin tasavallan sijainti, alla kaupungin sijainti Krimillä
Krimin tasavallan sijainti, alla kaupungin sijainti Krimillä

Simferopol

Koordinaatit: 44.9482°N, 34.1002°E

Valtio Venäjän 2014 miehittämä alue Ukrainassa
Alue Krimin tasavalta
Perustettu 1784[1]
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 107,41 km²
Korkeus 245 m
Väkiluku (2013 (arvio))  ([2]) 337 285
 – Metropolialue 362 075
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK) [3]









Simferopol (ven. Симферополь, ukr. Сімферополь, krimintat. Aqmescit) on Krimin tasavallan pääkaupunki ja siihen kuuluva kaupunkipiiri kiistellyn Krimin niemimaan eteläosassa.[4][5]

Historia

Skyyttien mausoleumi Neapoliksen alueella Simferopolissa.

Nykyisen kaupungin paikalla on ollut antiikin skyyttien asuinpaikka nimellä Neapolis. Skyytit asuivat alueella kolmannelta vuosisadalta eaa. 300-luvulle jaa. Alueella tehdään nykyisin arkeologisia kaivauksia. Osa kaivausalueesta on avoinna matkailijoille.[6] Sittemmin paikkakunta tunnetaan Krimin tataarien linnoituspaikkana (Kermentšik) ja kaupunkina nimellä Aqmescit (suom. valkea moskeija).[4] Turkin ja Venäjän välisen sodan (1768–1774) aikana venäläiset tekivät kaupunkiin ryöstöretkiä.lähde? Venäjän Katariina Suuren liitettyä seudun keisarikunnan alueisiin vuonna 1783, kaupunki nimettiin vuonna 1784 uudelleen. Tuolloin ajan hengen mukaan annettu uusi pseudokreikkalainen nimi pohjautuu kahdesta osasta muodostettuun kreikankieliseen kaupunkinimeen (Συμφερόπολις, Simferopolis), jossa yhdistyvät kreikan keräämistä tai kokoamista tarkoittava sana kaupunki-sanaan.[4]

Venäjän keisarikunnassa Simferopol oli Taurian kuvernementin (1802 (1783)–1917) hallintokeskus, kuvernementtikaupunki.[4]

Väestö

Vuoden 2001 väestönlaskennan aikaan kaupunkipiirissä oli 363 600 asukasta.[7] Vuonna 2013 kaupunkipiirissä arvioitiin olevan 362 075 asukasta ja itse Simferopolin kaupungissa 337 295 asukasta. Kaupunkipiiriin kuuluu lisäksi neljä kaupunkityyppistä taajamaa (näistä suurin on 11 391 asukkaan Hresivskyi) ja vajaa 200 maaseutuasukasta.[2] Simferopolia ympäröi 158 375 asukkaan Simferopolin piiri.[2]

Vuoden 2001 väestönlaskennassa Simferopolin asukkaista 67 prosenttia oli kansallisuudeltaan venäläisiä, 21 prosenttia ukrainalaisia ja 7 prosenttia krimin tataareja.lähde?

Asukasluvun kehitys

Vuosi 1811
[8]
1840
[9][8]
1863
[8]
1897
[10][8]
1914
[8]
1931
[11]
1939
[12]
1959[13] 1970[14] 1979[15] 1989[16] 2001[7]
Väkiluku &&&&&&&&&&&02500.&&&&002 500 &&&&&&&&&&&08584.&&&&008 584
(12900)
&&&&&&&&&&017100.&&&&0017 100 &&&&&&&&&&049078.&&&&0049 078
(49100)
&&&&&&&&&&069600.&&&&0069 600 &&&&&&&&&&083248.&&&&0083 248 &&&&&&&&&0143000.&&&&00143 000 &&&&&&&&&0187623.&&&&00187 623 &&&&&&&&&0249053.&&&&00249 053 &&&&&&&&&0301505.&&&&00301 505 &&&&&&&&&0343565.&&&&00343 565 &&&&&&&&&0363600.&&&&00363 600

Edellä kaikki asukasluvut eivät ole täysin vertailukelpoisia toisiinsa. Esimerkiksi vuoden 2001 lukuarvo on koko Simferopolin kaupunkipiirin asukasluku. Osa aiemmista arvoista viittaa varsinaiseen kaupunkiin.

Talous

Simferopol on viinin- ja hedelmäviljelyalueen keskus ja siellä on elintarviketeollisuutta.lähde?

Liikenne

Simferopoliin johtaa useita valtatieyhteyksiä. Valtatie M24 saapuu Krimille pohjoisluoteesta ja M26 (eurooppatie E105) Ukrainan itäosista. M26 jatkaa lounaassa Sevastopoliin. M17 vie puolestaan Krimin niemimaan itäosiin Kertšiin ja aluksi kaakkoon suuntaava M18 muodostaa maisemallisen eteläreitin Jaltan kautta Sevastopoliin.[5]. Ukrainan päärataverkon varrella sijaitsevalta Simferopolin rautatieasemalta on hyvät rautatieyhteydet.[17] Kaupungissa on kansainvälinen lentoasema. Joidenkin lähteiden mukaan kaupungista lähtee maailman pisin johdinautolinja Jaltaan.[18]

Koulutus

Kaupungissa sijaitsee Taurian kansallinen Vernadski-yliopisto, lääketieteellinen yliopisto ja monia muita oppilaitoksia.lähde?

Lähteet

  1. Andrew Evans: Ukraine, s. 298. Bradt Travel Guides, 2010. ISBN 9781841623115. (englanniksi)
  2. a b c Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2013 roku (pdf) (Devžavna služba statystyky Ukrajiny, Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2013) 2013. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Viitattu 1.3.2014. (ukrainaksi)
  3. Krim siirtyi Venäjän aikaan Yle
  4. a b c d Simferopol (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 27.2.2014. (venäjäksi)
  5. a b Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:500 000. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. (venäjäksi)
  6. Historical and archeological reserve Neapolis Scythian Historical and archeological reserve Neapolis Scythian, http://neapolis-scythian.crimea.ua/. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)
  7. a b Rezultaty - Avtonoma Respublika Krym (Ukrainan väestönlaskenta 2001. Krimin asukasluku paikkakunnittain) ukrcensus.gov.ua. Viitattu 27.2.2014. (ukrainaksi)
  8. a b c d e Glava 3. Obštšaja harakteristika dinamiki tšislennosti gorodskogo naselenija za 1811-1913 gg (Osa 3. (Venäjän keisarikunnan) Kaupunkiväestön dynamiikan yleisiä piirteitä vuosina 1811-1913) istmat.info. Viitattu 27.2.2014. (venäjäksi)
  9. Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Simferopol löytyy julkaisun sivulta 30/41 otsikon Tavritšeskaja gubernija yhteydestä) dlib.rsl.ru. 1840. Pietari. Viitattu 27.2.2014. (venäjäksi)
  10. Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Tavritšeskaja gubernja (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Taurian (?) kuvernementti) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 27.2.2014. (venäjäksi)
  11. Administativno-territorialnoje delenije Sojuza SSR - rajony i goroda SSSR. (na 1 janvarja 1931 goda). Administativnoje delenije, territorija i nanselenije Sojuza SSR (Tšentralnyi ispolnitelnyi komitet sojuza SSR. Vserossijski tšentralnyi ispolnitelnyi komitet, Tässä vaiheessa oli oma Krimin ASNT. Simferopolin asukasluku selviää tilastokirjan alkutaulukoista, esim. sivuilta VIII ja XXIX (pdf)) 1931. Moskova: pdf-kopio netissä: http://istmat.info/node/17630. Viitattu 27.2.2014. (venäjäksi)
  12. Simferopol (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) kaupunkiartikkelin verkkoversio) 1969−1978. dic.academic.ru. Viitattu 27.2.2014. (venäjäksi)
  13. Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 27.2.2014. (venäjäksi)
  14. Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 27.2.2014. (venäjäksi)
  15. Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 27.2.2014. (venäjäksi)
  16. Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 27.2.2014. (venäjäksi)
  17. Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva. Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto. Omsk: FGUP "Omskaja kartografitšeskaja fabrika", 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
  18. The longest trolleybus line in the world! (englanniksi)

Aiheesta muualla