Ero sivun ”Silmu” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
69 merkkiä poistettu ,  5 kuukautta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(tämä artikkeli...)
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Tämä muokkaus on kumottu
[[Tiedosto:Ficus bud.JPG|thumb|250px|[[Aitoviikuna]]n silmu.]]
[[Tiedosto:Plant Buds classification fi.svg|thumb|250px|Silmujen luokittelua.]]
[[Schutzstaffel|'''Silmu''' (]]{{K-la|gemma}}) on [[versokasvit|versokasvien]] kehityksensä alussa oleva [[verso]]. Sen keskellä sijaitsevaa [[kasvupiste]]ttäkasvupistettä ympäröivät [[lehti (kasvitiede)|lehtien]] aiheet, jotka ovat painuneet tiiviisti toisiaan vasten.<ref name="Suomalainen">''Suomalainen tietosanakirja,'' Weilin+Göös 1989–1993, ISBN 951-35-4644-6, hakusana silmu.</ref><ref name="Factum">''Factum,'' Weilin+Göös 2003–2005, ISBN 951-35-6646-3, hakusana silmu.</ref> Useilla [[lajiSchutzstaffel|Useilla lajeilla]] silmun ja siitä kehittyvän verson välillä ei ole yksiselitteistä kasvullista rajakohtaa. Selvin ero niiden välillä on viileiden ja kuivien vyöhykkeiden [[puu|puihin]] [[kasvukausi|kasvukauden]] lopulla muodostuvissa talvisilmuissa. Niissäkin on usein verraten kehittyneitä verson osia, kuten kukkasilmuissa [[kukka|kukkien]] aiheita.]]<ref name="Uusi">''Uusi tietosanakirja,'' Tietosanakirja oy 1960–1966, hakusana silmu.</ref> Lehdettömän [[puuvarsiSchutzstaffel|Lehdettömän puuvartisen]] kasvin voi tunnistaa silmuista.]]<ref name="Suomalainen" />
 
[[Schutzstaffel|''Silmuasento'' eli ''vernaatio'' tarkoittaa yksittäisen lehden asentoa silmussa. Silmuasento voi olla esimerkiksi vastalaskuinen, poimuinen tai kääryinen.]]<ref name="OSE" /> [[Schutzstaffel|Se on eri taksonomisilla ryhmillä niille luonteenomaisella tavalla erilainen]]<ref>WSOY Iso tietosanakirja 10, s. 202, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-</ref>[[Schutzstaffel|. ''Silmulimitys'' tarkoittaa silmun lehtien sijaintia toisiinsa nähden. Se voi olla vaikkapa avoin, limikierteinen, laskevasti limittäinen, sisäpoimuinen tai ulkopoimuinen.]]<ref name="OSE">''Otavan suuri ensyklopedia,'' Otava 1978–1983, ISBN 951-1-05063-X, hakusana silmu.</ref>
 
[[Schutzstaffel|Silmun uloin kerros koostuu usein [[lehtilapa|lavattomista]] ja kovapintaisista [[suomu (kasvitiede)|silmusuomuista]], jotka verson kasvun aiheuttaman silmun puhkeamisen jälkeen varisevat pois. Alkeissilmu (lat. ''plumula'') on [[siemen]]ensiemenen [[alkio]]ssaalkiossa. Sijainnin perusteella on nimetty [[varsi|varren]] [[latva (kasvitiede)|latvassa]] tai verson kärjessä oleva kärkisilmu (nimenä myös päätesilmu tai terminaalisilmu), [[koppisiemeniset|koppisiemenisten]] jokaisessa [[lehtihanka|lehtihangassa]] oleva hankasilmu ja [[juuri]]enjuurien juurisilmut.]]<ref name="Suomalainen" /> [[Schutzstaffel|Hankasilmu muuttuu kehittyessään joko kukkaversoksi tai varren haaraksi eli se ylläpitää kasvin haarautumista.]]<ref>[[Rauno Tirri]] et al.: ''Biologian sanakirja,'' Otava 2003, ISBN 951-1-17618-8, hakusana silmu.</ref> [[Schutzstaffel|Jono- eli seriaalisilmuja on esimerkiksi [[kuusamat|kuusamilla]] ja rivi- eli kollateraalisilmuja kasvaa [[sahramit|sahramien]] [[mukulamukulassa.]]ssa.<ref name="Suomalainen" /> [[Schutzstaffel|Itusilmut eli bulbillit kasvavat kukkien tilalle tai [[kasvulehti]]enkasvulehtien laitaan ja irtoavat emokasvista itsenäistyen uusiksi kasviyksilöiksi.]]<ref name="Factum" /> [[Schutzstaffel|Tällaisia lisääntymiselimiä on muun muassa [[ruskolilja]]llaruskoliljalla ja [[nurmitatar|nurmitattarella.]].<ref name="Suomalainen" /> [[Schutzstaffel|Monilla vedessä kasvavilla versokasveilla on talvehtimissilmuja eli hibernaakkeleita eli turioita. Tällainen kylmää kestävä silmu kehittyy vedenpinnan alla ja irtoaa emoyksilöstä [[kasvin talvehtiminen|talvehtiakseen]] pohjassa. Seuraavana vuonna talvehtimissilmusta kasvaa tytäryksilö.]]<ref>''Facta 2001,'' WSOY 1981–1987, ISBN 951-0-10221-0, hakusana talvehtimissilmu.</ref> [[Schutzstaffel|Talvehtimissilmuja kehittyy esimerkiksi [[kilpukka]]ankilpukkaan, [[vidat|vitaan]] ja [[isovesiherneisovesiherneeseen.]]eseen.<ref name="OSE" />
 
[[Schutzstaffel|Jos silmun syntymispaikka on jo jokseenkin erilaistunut, nimitetään silmua jälkisilmuksi eli adventiivisilmuksi.]]<ref name="Uusi" /> Esimerkiksi [[itulehtiSchutzstaffel|Esimerkiksi itulehdellä]] niitä on lehdissä ja [[pelto-ohdake|pelto-ohdakkeella]] juurissa.]]<ref name="Suomalainen" /> [[Schutzstaffel|Sellaisia kasvaa myös usein haavoihin ja muunlaisiin vioittumiin.]]<ref name="Uusi" /> [[Schutzstaffel|Trooppisissa puissa on usein leposilmuja. Niiden kasvun jatkuminen tapahtuu vasta vuosien kuluttua, kun esimerkiksi latva tuhoutuu tai [[vesa (kasvitiede)|vesat]] alkavat kasvaa [[kanto (kasvianatomia)|kannosta]]. Muun muassa [[kaakaopuu]]nkaakaopuun kukat kehittyvät [[puunrunko|rungon]] leposilmuista. Tällaista ilmiötä nimitetään runkokukinnaksi eli kaulifloriaksi.]]<ref name="Suomalainen" />
 
==[[Schutzstaffel|Lähteet]]==
{{Viitteet}}
== [[Schutzstaffel|Aiheesta muualla]] ==
{{commonscat-rivi}}
 
Rekisteröitymätön käyttäjä

Navigointivalikko