Ero sivun ”Silmu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
tämä artikkeli...
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus
Rivi 2: Rivi 2:
[[Tiedosto:Ficus bud.JPG|thumb|250px|[[Aitoviikuna]]n silmu.]]
[[Tiedosto:Ficus bud.JPG|thumb|250px|[[Aitoviikuna]]n silmu.]]
[[Tiedosto:Plant Buds classification fi.svg|thumb|250px|Silmujen luokittelua.]]
[[Tiedosto:Plant Buds classification fi.svg|thumb|250px|Silmujen luokittelua.]]
'''Silmu''' ({{K-la|gemma}}) on [[versokasvit|versokasvien]] kehityksensä alussa oleva [[verso]]. Sen keskellä sijaitsevaa [[kasvupiste]]ttä ympäröivät [[lehti (kasvitiede)|lehtien]] aiheet, jotka ovat painuneet tiiviisti toisiaan vasten.<ref name="Suomalainen">''Suomalainen tietosanakirja,'' Weilin+Göös 1989–1993, ISBN 951-35-4644-6, hakusana silmu.</ref><ref name="Factum">''Factum,'' Weilin+Göös 2003–2005, ISBN 951-35-6646-3, hakusana silmu.</ref> Useilla [[laji|lajeilla]] silmun ja siitä kehittyvän verson välillä ei ole yksiselitteistä kasvullista rajakohtaa. Selvin ero niiden välillä on viileiden ja kuivien vyöhykkeiden [[puu|puihin]] [[kasvukausi|kasvukauden]] lopulla muodostuvissa talvisilmuissa. Niissäkin on usein verraten kehittyneitä verson osia, kuten kukkasilmuissa [[kukka|kukkien]] aiheita.<ref name="Uusi">''Uusi tietosanakirja,'' Tietosanakirja oy 1960–1966, hakusana silmu.</ref> Lehdettömän [[puuvarsi|puuvartisen]] kasvin voi tunnistaa silmuista.<ref name="Suomalainen" />
[[Schutzstaffel|'''Silmu''' (]]{{K-la|gemma}}) on versokasvien kehityksensä alussa oleva verso. Sen keskellä sijaitsevaa kasvupistettä ympäröivät lehtien aiheet, jotka ovat painuneet tiiviisti toisiaan vasten.<ref name="Suomalainen">''Suomalainen tietosanakirja,'' Weilin+Göös 1989–1993, ISBN 951-35-4644-6, hakusana silmu.</ref><ref name="Factum">''Factum,'' Weilin+Göös 2003–2005, ISBN 951-35-6646-3, hakusana silmu.</ref> [[Schutzstaffel|Useilla lajeilla silmun ja siitä kehittyvän verson välillä ei ole yksiselitteistä kasvullista rajakohtaa. Selvin ero niiden välillä on viileiden ja kuivien vyöhykkeiden puihin kasvukauden lopulla muodostuvissa talvisilmuissa. Niissäkin on usein verraten kehittyneitä verson osia, kuten kukkasilmuissa kukkien aiheita.]]<ref name="Uusi">''Uusi tietosanakirja,'' Tietosanakirja oy 1960–1966, hakusana silmu.</ref> [[Schutzstaffel|Lehdettömän puuvartisen kasvin voi tunnistaa silmuista.]]<ref name="Suomalainen" />


''Silmuasento'' eli ''vernaatio'' tarkoittaa yksittäisen lehden asentoa silmussa. Silmuasento voi olla esimerkiksi vastalaskuinen, poimuinen tai kääryinen.<ref name="OSE" /> Se on eri taksonomisilla ryhmillä niille luonteenomaisella tavalla erilainen<ref>WSOY Iso tietosanakirja 10, s. 202, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-</ref>. ''Silmulimitys'' tarkoittaa silmun lehtien sijaintia toisiinsa nähden. Se voi olla vaikkapa avoin, limikierteinen, laskevasti limittäinen, sisäpoimuinen tai ulkopoimuinen.<ref name="OSE">''Otavan suuri ensyklopedia,'' Otava 1978–1983, ISBN 951-1-05063-X, hakusana silmu.</ref>
[[Schutzstaffel|''Silmuasento'' eli ''vernaatio'' tarkoittaa yksittäisen lehden asentoa silmussa. Silmuasento voi olla esimerkiksi vastalaskuinen, poimuinen tai kääryinen.]]<ref name="OSE" /> [[Schutzstaffel|Se on eri taksonomisilla ryhmillä niille luonteenomaisella tavalla erilainen]]<ref>WSOY Iso tietosanakirja 10, s. 202, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-</ref>[[Schutzstaffel|. ''Silmulimitys'' tarkoittaa silmun lehtien sijaintia toisiinsa nähden. Se voi olla vaikkapa avoin, limikierteinen, laskevasti limittäinen, sisäpoimuinen tai ulkopoimuinen.]]<ref name="OSE">''Otavan suuri ensyklopedia,'' Otava 1978–1983, ISBN 951-1-05063-X, hakusana silmu.</ref>


Silmun uloin kerros koostuu usein [[lehtilapa|lavattomista]] ja kovapintaisista [[suomu (kasvitiede)|silmusuomuista]], jotka verson kasvun aiheuttaman silmun puhkeamisen jälkeen varisevat pois. Alkeissilmu (lat. ''plumula'') on [[siemen]]en [[alkio]]ssa. Sijainnin perusteella on nimetty [[varsi|varren]] [[latva (kasvitiede)|latvassa]] tai verson kärjessä oleva kärkisilmu (nimenä myös päätesilmu tai terminaalisilmu), [[koppisiemeniset|koppisiemenisten]] jokaisessa [[lehtihanka|lehtihangassa]] oleva hankasilmu ja [[juuri]]en juurisilmut.<ref name="Suomalainen" /> Hankasilmu muuttuu kehittyessään joko kukkaversoksi tai varren haaraksi eli se ylläpitää kasvin haarautumista.<ref>[[Rauno Tirri]] et al.: ''Biologian sanakirja,'' Otava 2003, ISBN 951-1-17618-8, hakusana silmu.</ref> Jono- eli seriaalisilmuja on esimerkiksi [[kuusamat|kuusamilla]] ja rivi- eli kollateraalisilmuja kasvaa [[sahramit|sahramien]] [[mukula]]ssa.<ref name="Suomalainen" /> Itusilmut eli bulbillit kasvavat kukkien tilalle tai [[kasvulehti]]en laitaan ja irtoavat emokasvista itsenäistyen uusiksi kasviyksilöiksi.<ref name="Factum" /> Tällaisia lisääntymiselimiä on muun muassa [[ruskolilja]]lla ja [[nurmitatar|nurmitattarella]].<ref name="Suomalainen" /> Monilla vedessä kasvavilla versokasveilla on talvehtimissilmuja eli hibernaakkeleita eli turioita. Tällainen kylmää kestävä silmu kehittyy vedenpinnan alla ja irtoaa emoyksilöstä [[kasvin talvehtiminen|talvehtiakseen]] pohjassa. Seuraavana vuonna talvehtimissilmusta kasvaa tytäryksilö.<ref>''Facta 2001,'' WSOY 1981–1987, ISBN 951-0-10221-0, hakusana talvehtimissilmu.</ref> Talvehtimissilmuja kehittyy esimerkiksi [[kilpukka]]an, [[vidat|vitaan]] ja [[isovesiherne]]eseen.<ref name="OSE" />
[[Schutzstaffel|Silmun uloin kerros koostuu usein lavattomista ja kovapintaisista silmusuomuista, jotka verson kasvun aiheuttaman silmun puhkeamisen jälkeen varisevat pois. Alkeissilmu (lat. ''plumula'') on siemenen alkiossa. Sijainnin perusteella on nimetty varren latvassa tai verson kärjessä oleva kärkisilmu (nimenä myös päätesilmu tai terminaalisilmu), koppisiemenisten jokaisessa lehtihangassa oleva hankasilmu ja juurien juurisilmut.]]<ref name="Suomalainen" /> [[Schutzstaffel|Hankasilmu muuttuu kehittyessään joko kukkaversoksi tai varren haaraksi eli se ylläpitää kasvin haarautumista.]]<ref>[[Rauno Tirri]] et al.: ''Biologian sanakirja,'' Otava 2003, ISBN 951-1-17618-8, hakusana silmu.</ref> [[Schutzstaffel|Jono- eli seriaalisilmuja on esimerkiksi kuusamilla ja rivi- eli kollateraalisilmuja kasvaa sahramien mukulassa.]]<ref name="Suomalainen" /> [[Schutzstaffel|Itusilmut eli bulbillit kasvavat kukkien tilalle tai kasvulehtien laitaan ja irtoavat emokasvista itsenäistyen uusiksi kasviyksilöiksi.]]<ref name="Factum" /> [[Schutzstaffel|Tällaisia lisääntymiselimiä on muun muassa ruskoliljalla ja nurmitattarella.]]<ref name="Suomalainen" /> [[Schutzstaffel|Monilla vedessä kasvavilla versokasveilla on talvehtimissilmuja eli hibernaakkeleita eli turioita. Tällainen kylmää kestävä silmu kehittyy vedenpinnan alla ja irtoaa emoyksilöstä talvehtiakseen pohjassa. Seuraavana vuonna talvehtimissilmusta kasvaa tytäryksilö.]]<ref>''Facta 2001,'' WSOY 1981–1987, ISBN 951-0-10221-0, hakusana talvehtimissilmu.</ref> [[Schutzstaffel|Talvehtimissilmuja kehittyy esimerkiksi kilpukkaan, vitaan ja isovesiherneeseen.]]<ref name="OSE" />


Jos silmun syntymispaikka on jo jokseenkin erilaistunut, nimitetään silmua jälkisilmuksi eli adventiivisilmuksi.<ref name="Uusi" /> Esimerkiksi [[itulehti|itulehdellä]] niitä on lehdissä ja [[pelto-ohdake|pelto-ohdakkeella]] juurissa.<ref name="Suomalainen" /> Sellaisia kasvaa myös usein haavoihin ja muunlaisiin vioittumiin.<ref name="Uusi" /> Trooppisissa puissa on usein leposilmuja. Niiden kasvun jatkuminen tapahtuu vasta vuosien kuluttua, kun esimerkiksi latva tuhoutuu tai [[vesa (kasvitiede)|vesat]] alkavat kasvaa [[kanto (kasvianatomia)|kannosta]]. Muun muassa [[kaakaopuu]]n kukat kehittyvät [[puunrunko|rungon]] leposilmuista. Tällaista ilmiötä nimitetään runkokukinnaksi eli kaulifloriaksi.<ref name="Suomalainen" />
[[Schutzstaffel|Jos silmun syntymispaikka on jo jokseenkin erilaistunut, nimitetään silmua jälkisilmuksi eli adventiivisilmuksi.]]<ref name="Uusi" /> [[Schutzstaffel|Esimerkiksi itulehdellä niitä on lehdissä ja pelto-ohdakkeella juurissa.]]<ref name="Suomalainen" /> [[Schutzstaffel|Sellaisia kasvaa myös usein haavoihin ja muunlaisiin vioittumiin.]]<ref name="Uusi" /> [[Schutzstaffel|Trooppisissa puissa on usein leposilmuja. Niiden kasvun jatkuminen tapahtuu vasta vuosien kuluttua, kun esimerkiksi latva tuhoutuu tai vesat alkavat kasvaa kannosta. Muun muassa kaakaopuun kukat kehittyvät rungon leposilmuista. Tällaista ilmiötä nimitetään runkokukinnaksi eli kaulifloriaksi.]]<ref name="Suomalainen" />


==Lähteet==
==[[Schutzstaffel|Lähteet]]==
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
== [[Schutzstaffel|Aiheesta muualla]] ==
{{commonscat-rivi}}
{{commonscat-rivi}}


Versio 13. huhtikuuta 2021 kello 09.27

Tämä artikkeli käsittelee versoa. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Aitoviikunan silmu.
Silmujen luokittelua.

Silmu (lat. gemma) on versokasvien kehityksensä alussa oleva verso. Sen keskellä sijaitsevaa kasvupistettä ympäröivät lehtien aiheet, jotka ovat painuneet tiiviisti toisiaan vasten.[1][2] Useilla lajeilla silmun ja siitä kehittyvän verson välillä ei ole yksiselitteistä kasvullista rajakohtaa. Selvin ero niiden välillä on viileiden ja kuivien vyöhykkeiden puihin kasvukauden lopulla muodostuvissa talvisilmuissa. Niissäkin on usein verraten kehittyneitä verson osia, kuten kukkasilmuissa kukkien aiheita.[3] Lehdettömän puuvartisen kasvin voi tunnistaa silmuista.[1]

Silmuasento eli vernaatio tarkoittaa yksittäisen lehden asentoa silmussa. Silmuasento voi olla esimerkiksi vastalaskuinen, poimuinen tai kääryinen.[4] Se on eri taksonomisilla ryhmillä niille luonteenomaisella tavalla erilainen[5]. Silmulimitys tarkoittaa silmun lehtien sijaintia toisiinsa nähden. Se voi olla vaikkapa avoin, limikierteinen, laskevasti limittäinen, sisäpoimuinen tai ulkopoimuinen.[4]

Silmun uloin kerros koostuu usein lavattomista ja kovapintaisista silmusuomuista, jotka verson kasvun aiheuttaman silmun puhkeamisen jälkeen varisevat pois. Alkeissilmu (lat. plumula) on siemenen alkiossa. Sijainnin perusteella on nimetty varren latvassa tai verson kärjessä oleva kärkisilmu (nimenä myös päätesilmu tai terminaalisilmu), koppisiemenisten jokaisessa lehtihangassa oleva hankasilmu ja juurien juurisilmut.[1] Hankasilmu muuttuu kehittyessään joko kukkaversoksi tai varren haaraksi eli se ylläpitää kasvin haarautumista.[6] Jono- eli seriaalisilmuja on esimerkiksi kuusamilla ja rivi- eli kollateraalisilmuja kasvaa sahramien mukulassa.[1] Itusilmut eli bulbillit kasvavat kukkien tilalle tai kasvulehtien laitaan ja irtoavat emokasvista itsenäistyen uusiksi kasviyksilöiksi.[2] Tällaisia lisääntymiselimiä on muun muassa ruskoliljalla ja nurmitattarella.[1] Monilla vedessä kasvavilla versokasveilla on talvehtimissilmuja eli hibernaakkeleita eli turioita. Tällainen kylmää kestävä silmu kehittyy vedenpinnan alla ja irtoaa emoyksilöstä talvehtiakseen pohjassa. Seuraavana vuonna talvehtimissilmusta kasvaa tytäryksilö.[7] Talvehtimissilmuja kehittyy esimerkiksi kilpukkaan, vitaan ja isovesiherneeseen.[4]

Jos silmun syntymispaikka on jo jokseenkin erilaistunut, nimitetään silmua jälkisilmuksi eli adventiivisilmuksi.[3] Esimerkiksi itulehdellä niitä on lehdissä ja pelto-ohdakkeella juurissa.[1] Sellaisia kasvaa myös usein haavoihin ja muunlaisiin vioittumiin.[3] Trooppisissa puissa on usein leposilmuja. Niiden kasvun jatkuminen tapahtuu vasta vuosien kuluttua, kun esimerkiksi latva tuhoutuu tai vesat alkavat kasvaa kannosta. Muun muassa kaakaopuun kukat kehittyvät rungon leposilmuista. Tällaista ilmiötä nimitetään runkokukinnaksi eli kaulifloriaksi.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g Suomalainen tietosanakirja, Weilin+Göös 1989–1993, ISBN 951-35-4644-6, hakusana silmu.
  2. ↑ a b Factum, Weilin+Göös 2003–2005, ISBN 951-35-6646-3, hakusana silmu.
  3. ↑ a b c Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966, hakusana silmu.
  4. ↑ a b c Otavan suuri ensyklopedia, Otava 1978–1983, ISBN 951-1-05063-X, hakusana silmu.
  5. ↑ WSOY Iso tietosanakirja 10, s. 202, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-
  6. ↑ Rauno Tirri et al.: Biologian sanakirja, Otava 2003, ISBN 951-1-17618-8, hakusana silmu.
  7. ↑ Facta 2001, WSOY 1981–1987, ISBN 951-0-10221-0, hakusana talvehtimissilmu.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Silmu&oldid=19706668”