Ero sivun ”ASP-laina” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.8
→‎ASP-lainan käytännöt: Päivitetty uudet enimmäislainamäärät
Rivi 22: Rivi 22:


Lainan enimmäismääriä on korotettu viimeksi marraskuussa 2014. Joulukuussa 2020 kansanedustaja [[Pia Kauma]] esitti [[Kirjallinen kysymys|kirjallisen kysymyksen]] ASP-lainojen enimmäismäärien nostamisesta. Kauman mukaan enimmäismäärät ovat jääneet jälkeen asuntojen hintakehityksestä erityisesti pääkaupunkiseudulla. [[Tilastokeskus|Tilastokeskuksen]] mukaan yksiöt maksoivat vuonna 2020 Helsingissä keskimäärin 207 500 euroa ja kaksiot yli 246 000 euroa. Muualla pääkaupunkiseudulla yksiön hinta oli keskimäärin 185 600 euroa ja kaksion 214 200 euroa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_943+2020.aspx | Nimeke = Kirjallinen kysymys KK 943/2020 vp | Viitattu = 24.1.2021}}</ref> Ympäristö- ja ilmastoministeri [[Krista Mikkonen]] kertoi vastauksessaan, että ASP-järjestelmän ehtoja ja rajoja on tarkoitus päivittää vuoden 2021 alkupuolella. Tarkoituksena ei Mikkosen mukaan kuitenkaan ole nostaa lainan enimmäismääriä automaattisesti tietyn vuosimäärän välein.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/KKV+943/2020 | Nimeke = Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 943/2020 vp | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 24.1.2021}}</ref>
Lainan enimmäismääriä on korotettu viimeksi marraskuussa 2014. Joulukuussa 2020 kansanedustaja [[Pia Kauma]] esitti [[Kirjallinen kysymys|kirjallisen kysymyksen]] ASP-lainojen enimmäismäärien nostamisesta. Kauman mukaan enimmäismäärät ovat jääneet jälkeen asuntojen hintakehityksestä erityisesti pääkaupunkiseudulla. [[Tilastokeskus|Tilastokeskuksen]] mukaan yksiöt maksoivat vuonna 2020 Helsingissä keskimäärin 207 500 euroa ja kaksiot yli 246 000 euroa. Muualla pääkaupunkiseudulla yksiön hinta oli keskimäärin 185 600 euroa ja kaksion 214 200 euroa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_943+2020.aspx | Nimeke = Kirjallinen kysymys KK 943/2020 vp | Viitattu = 24.1.2021}}</ref> Ympäristö- ja ilmastoministeri [[Krista Mikkonen]] kertoi vastauksessaan, että ASP-järjestelmän ehtoja ja rajoja on tarkoitus päivittää vuoden 2021 alkupuolella. Tarkoituksena ei Mikkosen mukaan kuitenkaan ole nostaa lainan enimmäismääriä automaattisesti tietyn vuosimäärän välein.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/KKV+943/2020 | Nimeke = Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 943/2020 vp | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 24.1.2021}}</ref>

15. huhtikuuta 2021 alkaen lainan enimmäismäärä on Helsingissä 215&nbsp;000 euroa, muissa pääkaupunkiseudun kunnissa 160&nbsp;000 euroa, [[Tampere]]ella ja [[Turku|Turussa]] 140&nbsp;000 euroa sekä muualla Suomessa 120&nbsp;000 euroa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/talous/art-2000007907307.html | Nimeke = Asp-lainojen enimmäismäärät nousevat – Helsingissä tuettua lainaa voi saada nyt 215 000 euroa | Tekijä = Lassila, Anni | Julkaisu = HS.fi | Ajankohta = 8.4.2021 | Viitattu = 8.4.2021}}</ref>


== Asuntosäästöpalkkio 2009–2011 ==
== Asuntosäästöpalkkio 2009–2011 ==

Versio 8. huhtikuuta 2021 kello 14.44

ASP-laina (lyh. sanoista asuntosäästöpalkkio) on 15–39-vuotiaille[1] tarkoitettu Suomen valtion tukema järjestelmä ensiasunnon hankintaan. Lainan ottaja tekee pankin kanssa sopimuksen ASP-säästämisestä ja säästää osan lainasummasta ASP-tilille, minkä jälkeen pankki lainaa loput kauppasummasta asuntolainana. ASP-lainan yhteydessä asuntolainaan myönnetään erilaisia tukia ja etuja.[2]

Vaatimukset asuntosäästötallettajaksi ryhtyville

  • Asuntosäästötallettajaksi voi ryhtyä henkilö, joka ennen tallettamisen aloittamista on täyttänyt 15 mutta ei 40 vuotta. ASP-lainan voi kuitenkin nostaa vaikka olisi siinä vaiheessa täyttänyt 40 vuotta.
  • Asuntosäästötallettajaksi ei kuitenkaan voi ryhtyä henkilö, joka on aikaisemmin omistanut vähintään 50 % asuinhuoneistosta.[3]
  • Aviopuolisot voivat ryhtyä yhdessä asuntosäästötallettajiksi, vaikka toinen puoliso olisi täyttänyt 40 vuotta.

Vuonna 2014 ASP-sopimuksen yläikäraja nostettiin 40 ikävuoteen ja alaikäraja laskettiin 18 ikävuodesta 15 ikävuoteen.[4]

ASP-lainan edut

ASP-tilille säästetyille rahoille saa normaalia paremman koron ja korot ovat verovapaita.

  • Pankki maksaa asuntosäästötalletukselle verotonta korkoa 1 % joka vuosi.[3][5] Korko maksetaan suoraan ASP-tilille, joten kertyy korkoa korolle.
  • Sillä hetkellä kun tallettaja ottaa ASP-lainan ja asunnon kauppakirjat on tehty, pankki maksaa verotonta lisäkorkoa.[3][5] Tallettaja saa lisäkorkoa enintään tilin avausvuodelta ja viideltä sitä seuraavalta vuodelta.[3] Lisäkorko on vähintään 2 % ja enintään 4 % per vuosi.[5] Pankit ovat tulkinneet lain niin, ettei lisäkorko kerrytä korkoa korolle.[1]

Myös ASP-lainan korko on normaalin asuntolainan korkoa edullisempi ja korolle saa valtion korkotuen koron noustessa suuremmaksi kuin 3,8 %. Korkotukea maksetaan 70 prosenttia korkotukilainasta perittävän vuotuisen koron siitä osasta, joka ylittää 3,8 prosenttia lainan jäljellä olevasta pääomasta. Esimerkiksi jos kokonaiskorko on 5,8 prosenttia, maksetaan 5,8:n ja 3,8 prosentin erotuksesta korkotukea 70 prosenttia eli 1,4 prosenttiyksikköä. Korkotuetun lainan enimmäismäärät ovat paikkakuntakohtaisia.[6]

ASP-lainalle saa myös valtiontakauksen, joka on ilmainen. Normaalisti tästä perittäisiin takausmaksu.[7]

ASP-lainan käytännöt

ASP-tilille on säästettävä vähintään 10 % asunnon hankintahinnasta vähintään kahden vuoden ajan, minkä jälkeen pankki voi myöntää lainan. Tilille säästetään 150–3 000 euroa vähintään kahdeksana kalenterivuosineljänneksenä. Kahden vuoden vähimmäisajan kuluessa tilille voi siis kertyä vähintään 1 200 euroa ja enintään 24 000 euroa. Säästämistä voi myös jatkaa kahden vuoden vähimmäisajan jälkeen. Asuntolainan voi säästämisen jälkeen kilpailuttaa ja ottaa lainan myös toisesta pankista kuin missä ASP-tili sijaitsee. ASP-säästöt saa käyttöönsä vasta kun asunnon kauppakirja on allekirjoitettu, joten asunnon varausmaksua ei ASP-tililtä voi maksaa. ASP-säästämisen voi lopettaa myös kesken, jolloin menettää ASP-lainan edut ja säästöilleen saa vain yhden prosentin koron. Jos ASP-säästämisen tavoitteet täyttyvät, mutta loput asunnon hankintahinnasta kattaa muuten kuin pankin vastaantulolainalla eli ASP-lainalla, pidätetään säästöjen koroista lähdevero ja mahdollinen asuntosäästöpalkkio jää saamatta.

ASP-lainan maksuaika saa olla enintään 25 vuotta. Enimmäislainamäärä määräytyy sen mukaan, missä kunnassa asunto sijaitsee. Helsingissä lainan enimmäismäärä on 180 000 euroa, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa 145 000 euroa sekä muissa kunnissa 115 000 euroa.[8]

Lainan enimmäismääriä on korotettu viimeksi marraskuussa 2014. Joulukuussa 2020 kansanedustaja Pia Kauma esitti kirjallisen kysymyksen ASP-lainojen enimmäismäärien nostamisesta. Kauman mukaan enimmäismäärät ovat jääneet jälkeen asuntojen hintakehityksestä erityisesti pääkaupunkiseudulla. Tilastokeskuksen mukaan yksiöt maksoivat vuonna 2020 Helsingissä keskimäärin 207 500 euroa ja kaksiot yli 246 000 euroa. Muualla pääkaupunkiseudulla yksiön hinta oli keskimäärin 185 600 euroa ja kaksion 214 200 euroa.[9] Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kertoi vastauksessaan, että ASP-järjestelmän ehtoja ja rajoja on tarkoitus päivittää vuoden 2021 alkupuolella. Tarkoituksena ei Mikkosen mukaan kuitenkaan ole nostaa lainan enimmäismääriä automaattisesti tietyn vuosimäärän välein.[10]

15. huhtikuuta 2021 alkaen lainan enimmäismäärä on Helsingissä 215 000 euroa, muissa pääkaupunkiseudun kunnissa 160 000 euroa, Tampereella ja Turussa 140 000 euroa sekä muualla Suomessa 120 000 euroa.[11]

Asuntosäästöpalkkio 2009–2011

Heinäkuussa 2009 säädettiin ASP-säästäjille myönnettävä asuntosäästöpalkkio. Palkkio myönnettiin ASP-lainan ottajille, jotka tekevät asuntoa koskevan osto- tai luovutussopimuksen tai aloittavat omakotitalon rakennustyöt ennen 31.12.2011. Palkkion summa oli 3 000 euroa.[12]

Lähteet

  1. ASP-ennakkosäästäminen 16.12.2014. Ympäristöhallinto. Viitattu 7.1.2015.
  2. Finanssivalvonta – asuntosäästöpalkkiotili Finanssivalvonta. 2012. Finanssivalvonta. Arkistoitu 2.1.2013. Viitattu 18.8.2013.
  3. a b c d Asuntosäästöpalkkiolaki 30.12.1992/1634 finlex.fi. Valtion säädöstietopankki. Viitattu 5.1.2012.
  4. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921634#P3
  5. a b c Asuntosäästöpalkkioasetus 30.12.1992/1636 finlex.fi. Valtion säädöstietopankki. Viitattu 5.1.2012.
  6. ASP-korkotukilaina ymparisto.fi. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 23.7.2015.
  7. www.asptili.fi asptili.fi. Viitattu 29.7.2015.
  8. Asetus oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta (672/1982) Finlex. Viitattu 24.1.2021.
  9. Kirjallinen kysymys KK 943/2020 vp eduskunta.fi. Viitattu 24.1.2021.
  10. Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 943/2020 vp (PDF) eduskunta.fi. Viitattu 24.1.2021.
  11. Lassila, Anni: Asp-lainojen enimmäismäärät nousevat – Helsingissä tuettua lainaa voi saada nyt 215 000 euroa HS.fi. 8.4.2021. Viitattu 8.4.2021.
  12. ASP – Nopeille 3 000 euron asuntosäästöpalkkio Osuuspankki. 19.3.2010. Osuuspankki. Viitattu 4.8.2011.