Ero sivun ”Leppävesi” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
p Käyttäjän Tiituspohjankeisari muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Kulkevi16 tekemään versioon. |
||
Rivi 17: | Rivi 17: | ||
Leppäveden rautatieasema kuului vuonna 1898 avatun Jyväskylän ja Suolahden välisen radan ensimmäisiin liikennepaikkoihin. Asemarakennus tehtiin arkkitehti [[Bruno Granholm]]in laatimien V luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan ja sitä laajennettiin vuonna 1917. Leppäveden asema muutettiin miehittämättömäksi rautatieliikennepaikaksi vuonna 1969, henkilöliikenne lopetettiin vuonna 1984 ja liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1985. Henkilöliikenne koko rataosalla lopetettiin vuonna 1987.<ref>Jussi Iltanen: ''Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat'' (2. painos), s. 208. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-951-593-214-3.</ref> |
Leppäveden rautatieasema kuului vuonna 1898 avatun Jyväskylän ja Suolahden välisen radan ensimmäisiin liikennepaikkoihin. Asemarakennus tehtiin arkkitehti [[Bruno Granholm]]in laatimien V luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan ja sitä laajennettiin vuonna 1917. Leppäveden asema muutettiin miehittämättömäksi rautatieliikennepaikaksi vuonna 1969, henkilöliikenne lopetettiin vuonna 1984 ja liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1985. Henkilöliikenne koko rataosalla lopetettiin vuonna 1987.<ref>Jussi Iltanen: ''Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat'' (2. painos), s. 208. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-951-593-214-3.</ref> |
||
Leppäveden tunnettuja henkilöitä ovat olleet ministeri [[Vihtori Vesterinen]] ja kansanedustaja [[Paavo Vesterinen]] |
Leppäveden tunnettuja henkilöitä ovat olleet ministeri [[Vihtori Vesterinen]] ja kansanedustaja [[Paavo Vesterinen]]. Kylä on tullut tunnetuksi myös Suomen ensimmäisestä [[biokaasu]]autosta. Leppävedellä on oma urheiluseura nimeltä Leppä (Leppäveden Leppä), lajeina mm. jalkapallo, salibandy ja lentopallo. |
||
== Kuvia == |
== Kuvia == |
Versio 4. huhtikuuta 2021 kello 23.38
Leppävesi | |
---|---|
Leppäveden päiväkoti. |
|
Kaupunki | Laukaa |
Koordinaatit | |
Väkiluku | 3 379 (2016) |
Postinumero(t) | 41310 |
Leppävesi on taajama Laukaan kunnassa Keski-Suomessa. Leppävesi sijaitsee Jyväskylän rajan vieressä. Leppävesi on viime vuosinamilloin? kasvanut voimakkaasti, koska taajamaan on muuttanut asukkaita Jyväskylän puolelta.[1] Vuonna 2016 Leppäveden asukasluku oli 3 379, joista 2 650 asui taajaman keskustassa.[2] Alueen rakennuskanta koostuu lähinnä rivi- ja omakotitaloista.[3] Leppäveden taajaman itäpuolitse kulkevat sekä Jyväskylä–Haapajärvi-rata että Seututie 637.
Leppäveden rautatieasema kuului vuonna 1898 avatun Jyväskylän ja Suolahden välisen radan ensimmäisiin liikennepaikkoihin. Asemarakennus tehtiin arkkitehti Bruno Granholmin laatimien V luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan ja sitä laajennettiin vuonna 1917. Leppäveden asema muutettiin miehittämättömäksi rautatieliikennepaikaksi vuonna 1969, henkilöliikenne lopetettiin vuonna 1984 ja liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1985. Henkilöliikenne koko rataosalla lopetettiin vuonna 1987.[4]
Leppäveden tunnettuja henkilöitä ovat olleet ministeri Vihtori Vesterinen ja kansanedustaja Paavo Vesterinen. Kylä on tullut tunnetuksi myös Suomen ensimmäisestä biokaasuautosta. Leppävedellä on oma urheiluseura nimeltä Leppä (Leppäveden Leppä), lajeina mm. jalkapallo, salibandy ja lentopallo.
Kuvia
-
Alueen rivitaloasutusta.
-
Leppäveden kirjasto.
-
K-Market Tiituspohjassa.
-
Taajaman taloja.
-
Leppäveden koulu.
Lähteet
- ↑ http://www.leppavesi.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=14&Itemid=9
- ↑ Laukaan kunnan väestö kunnan osa-alueittain 31.12.2016.
- ↑ Jyväskylän seutu - Leppävesi www.jyvaskylanseutu.fi. Viitattu 11.9.2017.
- ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 208. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-951-593-214-3.