Ero sivun ”Helsingin Diakonissalaitos” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
p Tekstisisältöä. |
Aloitetaan koko nimellä ettei sotkeennu muihin diakonissalaitoksiin |
||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
[[Tiedosto:Helsingin diakonissalaitos9.jpg|thumb]] |
[[Tiedosto:Helsingin diakonissalaitos9.jpg|thumb]] |
||
[[File:Satamakatu 9, Helsinki.jpg|thumb|Diakonissalaitos toimi vuosina 1874–1898 Katajanokalla osoitteessa Satamakatu 9.]] |
[[File:Satamakatu 9, Helsinki.jpg|thumb|Diakonissalaitos toimi vuosina 1874–1898 Katajanokalla osoitteessa Satamakatu 9.]] |
||
'''Diakonissalaitos''' (HDL) on yleishyödyllinen [[säätiö (Suomi)|säätiö]], joka toimii Suomessa ja laajemman Euroopan alueella. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr on keskittynyt auttamaan ihmisiä, jotka ovat vaarassa [[Syrjäytyminen|syrjäytyä]]. Diakonissalaitoksen konserni tekee töitä esimerkiksi nuorten, perheiden, lasten, paperittomien, Itä-Euroopan romanien, vammaisten ja ikäihmisten parissa. Säätiö täytti 150 vuotta vuonna 2017. |
'''Helsingin Diakonissalaitos''' (HDL) on yleishyödyllinen [[säätiö (Suomi)|säätiö]], joka toimii Suomessa ja laajemman Euroopan alueella. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr on keskittynyt auttamaan ihmisiä, jotka ovat vaarassa [[Syrjäytyminen|syrjäytyä]]. Diakonissalaitoksen konserni tekee töitä esimerkiksi nuorten, perheiden, lasten, paperittomien, Itä-Euroopan romanien, vammaisten ja ikäihmisten parissa. Säätiö täytti 150 vuotta vuonna 2017. |
||
Helsingin Diakonissalaitoksen konsernin muodostavat säätiö ja sen omistama Diakonissalaitoksen Hoiva Oy ja Caritas Palvelut Oy. Vuonna 2019 konsernin toiminnan [[tuotto|tuotot]] olivat 116 miljoonaa euroa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hdl.fi/blog/2020/04/23/kykymme-auttaa-heikoimmassa-asemassa-olevia-vahvistui/|nimeke=Kykymme auttaa heikomassa asemassa olevia vahvistui|tekijä=|julkaisu=Helsingin Diakonissalaitos|ajankohta=2019-04-23|julkaisija=Diakonissalaitos|viitattu=2019-05-26|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Tuotot kasvoivat, johtuen Rinnekodin yhdistymisen synnyttämästä laskennallisesta fuusiovoitosta. |
Helsingin Diakonissalaitoksen konsernin muodostavat säätiö ja sen omistama Diakonissalaitoksen Hoiva Oy ja Caritas Palvelut Oy. Vuonna 2019 konsernin toiminnan [[tuotto|tuotot]] olivat 116 miljoonaa euroa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hdl.fi/blog/2020/04/23/kykymme-auttaa-heikoimmassa-asemassa-olevia-vahvistui/|nimeke=Kykymme auttaa heikomassa asemassa olevia vahvistui|tekijä=|julkaisu=Helsingin Diakonissalaitos|ajankohta=2019-04-23|julkaisija=Diakonissalaitos|viitattu=2019-05-26|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Tuotot kasvoivat, johtuen Rinnekodin yhdistymisen synnyttämästä laskennallisesta fuusiovoitosta. |
||
Versio 25. maaliskuuta 2021 kello 20.56
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Paljon lähteetöntä. Osa siirrettä muualle, esim. Diakonia-artikkeliin. |
| Helsingin Diakonissalaitos | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1867 |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Tarkoitus | Diakonissalaitos tuottaa monipuolisia sosiaali- ja terveysalan palveluja ja on vaikeiden yhteiskunnallisten ongelmien asiantuntija. |
| Johtaja | Olli Holmström |
| Hallitus | HDL:n hallintoelimet |
| Tase | 183,1 miljoonaa euroa |
| Säätiön sivut | |
|
|
|
Helsingin Diakonissalaitos (HDL) on yleishyödyllinen säätiö, joka toimii Suomessa ja laajemman Euroopan alueella. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr on keskittynyt auttamaan ihmisiä, jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Diakonissalaitoksen konserni tekee töitä esimerkiksi nuorten, perheiden, lasten, paperittomien, Itä-Euroopan romanien, vammaisten ja ikäihmisten parissa. Säätiö täytti 150 vuotta vuonna 2017.
Helsingin Diakonissalaitoksen konsernin muodostavat säätiö ja sen omistama Diakonissalaitoksen Hoiva Oy ja Caritas Palvelut Oy. Vuonna 2019 konsernin toiminnan tuotot olivat 116 miljoonaa euroa.[1] Tuotot kasvoivat, johtuen Rinnekodin yhdistymisen synnyttämästä laskennallisesta fuusiovoitosta.
Diakonissalaitoksen säätiö tytäryhtiöineen työllistää noin 2900 ihmistä, joista noin puolet työskentelee säätiön eri toimipisteissä. Konserniyhtiöiden toiminnasta ja säätiön omaisuudesta syntyvä taloudellinen tulos käytetään terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamiseen.[2]
Diakonissalaitos on yli 150-vuotias säätiö ja yhteiskunnallinen yritys, jolla on neljä toimialaa:
- Diakonia ja sosiaalinen vastuu,
- Diakonissalaitoksen Hoiva Oy
- Caritas Palvelut Oy
- Rinnekoti.[3]
Sijainti
Diakonissalaitoksen pääkortteli on Helsingissä, Kallion kaupunginosassa. Postiosoite on Alppikatu 2. Täällä laitos on toiminut vuodesta 1897 alkaen. Laaja kortteli on mahdollistanut lisärakentamisen. Korttelia rajaavat Helsinginkatu, Kolmas linja ja Alppikatu sekä korttelin ja Linnunlaulun huvila-alueen välitse kulkeva jalankulku- ja pyörätie.
Diakonissalaitoksella on toimintaa pääkaupunkiseudun lisäksi myös Lahdessa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Tampereella, Turussa, Oulussa ja Rovaniemellä. Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:lla on toimintaa myös Tampereella, Lahdessa ja Järvenpäässä. Rinnekodilla on yli 70 toimipaikkaa. Caritas Palvelut Oy toimii Oulussa ja sen ympäristössä sekä Rovaniemellä.
Historia
Helsingin Diakonissalaitos perustettiin vuonna 1867. Aloitteen perustamisesta teki Aurora Karamzin (1808–1902). Hänen aloitteellisuutensa ja taloudellinen tukensa olivat merkityksellisiä Diakonissalaitoksen toiminnalle sen alkuvuosina. Aurora Karamzin oli hyväntekijä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Suomessa ja Venäjällä. Monet nykyisistä sosiaali- ja terveysalan palveluista ovat saaneet alkusysäyksen Karamzinin hyväntekeväisyystyöstä.[4]
Diakonissalaitoksen toiminnan esikuva saatiin Saksasta, jonne oli perustettu ensimmäinen evankelinen diakonissalaitos Kaiserswerthin kaupunkiin 1836. Saksalaisen mallin mukaan myös Helsingin Diakonissalaitoksessa hoidettiin sairaita, huolehdittiin kodittomista lapsista sekä autettiin köyhiä. Lisäksi laitoksessa aloitettiin sairaanhoidon koulutus Suomessa.
Diakonissalaitos perustettiin Helsinkiin katovuosina, jolloin nälkä ja kulkutaudit haastoivat suomalaisen yhteiskunnan auttamisjärjestelmää. Yhteiskunta on muuttunut Diakonissalaitoksen lähes 150-vuotisen toiminnan aikana: nykyisiä haasteita ovat esimerkiksi syrjäytyminen, lisääntynyt alkoholinkulutus ja huumeidenkäytön mukana tulleet ongelmat.[5]
Vuonna 1927 Diakonissalaitoksen sisaret ottivat hoidettavakseen kaksi pientä kehitysvammaista poikaa. Siitä alkoi Rinnekodin toiminta, josta muodostettiin Diakonissalaitoksen itsenäinen tytärsäätiö vuonna 1957.[6]
Tammikuussa 2020 Rinnekodin säätiö yhdistettiin Diakonissalaitokseen. Rinnekoti on Suomen suurin yksityinen kehitysvamma-alan palveluja tarjoava toimija. Syynä yhdistymiseen oli osaamisen vahvistaminen ja toiminnan tehostaminen, yhteisillä investoinneilla, hankinnoilla ja yhdessä tekemisellä. Rinnekoti jatkaa omana liiketoiminta-alueenaan, jolla on oma brändi ja omat asiakkaat, henkilöstö, toimintamalli ja toimipaikka.[7]
Toiminta
Diakonissalaitos on kolmannen sektorin toimija, ja sen tarjoamat palvelut täydentävät kuntien toimintoja sekä hyvinvointiyhteiskunnan palveluja. Diakonissalaitos toimii yhteistyössä esimerkiksi valtion, kuntien ja yritysten kanssa. Lisäksi Diakonissalaitos järjestää kansalaistoimintaa sekä toteuttaa monenlaisia kehittämishankkeita. Diakonissalaitos on erikoistunut vaativien erityisryhmien palveluihin, joita kehitetään yhdessä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
Diakonissalaitos on vaikeiden yhteiskunnallisten ongelmien asiantuntija[8]. Diakonissalaitos on esiintynyt mediassa esimerkiksi silloin, kun käydään keskustelua syrjäytymisestä, Itä-Euroopan liikkuvasta väestöstä ja asunnottomuudesta, päihteiden käytöstä koituvista ongelmista ja niiden ratkaisemisesta.
Diakoniakäsitys
Diakonia-sana tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa palvelua.[9] Kristillisen kirkon Diakonian perustana ovat Jeesuksen opetukset ja esimerkki lähimmäisenrakkaudesta sekä alkuseurakunnan vakiintunut tapa pitää huolta vähäosaisista. Eri kirkkokunnissa ja eri aikakausina on diakoniatyö ymmärretty ja järjestetty eri tavoin.
Nykyaikaisen diakonian pioneerina voidaan pitää saksalaista Theodor Fliedneriä, joka perusti ensimmäisen diakonissalaitoksen vuonna 1836. Muutama vuosikymmen myöhemmin Helsinkiin perustettiin Diakonissalaitos fliedneriläisen mallin mukaisesti.
Käsitykset diakoniasta ovat eläneet ajan mukana. Diakonissalaitoksen nykyinen käsitys diakoniasta on tiivistetty kolmeen kohtaan:
- Kristillinen lähimmäisenrakkaus on diakonian voimanlähde
- Diakonian kärki on siellä missä hätä ja häpeä ovat suurimmat
- Diakoniaa ei kukaan jaksa tehdä yksin – yhteisö kantaa[10]
Museo
Helsingin Diakonissalaitoksen museo Diamus on pieni erikoismuseo. Päärakennuksessa sijaitseva museon näyttely kuvaa Diakonissalaitoksen vuonna 1867 alkaneen kehityskaaren pienestä kulkutautisairaalasta ja diakonissojen kasvatuspaikasta yhteiskunnalliseksi konserniksi.[11]
Diamus on mukana Seinätön museo -hankkeessa, joka tuottaa erilaisia ohjelmia verkkosovellutuksella. Ohjelmat on optimoitu älypuhelimelle, mutta toimivat myös verkkosivuna. Verkkosivuilla voi tutustua lyhyisiin äänitarinoihin 1870-luvulta 2000-luvulle. Ne kertovat Diakonissalaitoksen toiminnasta ja historiasta. Lisäksi Alppikatu 2 -ohjelmassa esitellään korttelin kaikki nykyiset rakennukset vuodesta 1897 alkaen sekä henkilöt, joiden mukaan rakennuksia on nimetty. Ohjelman painopiste on rakennusten historiassa ja korttelin rakentumisessa sellaiseksi kuin se nyt on. Mukana on myös joitakin tuokio- ja tunnelmakuvia. Vanhat postikortit kertovat korttelin muutoksesta runsaan sadan vuoden kuluessa.[12]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Kykymme auttaa heikomassa asemassa olevia vahvistui Helsingin Diakonissalaitos. 23.4.2019. Diakonissalaitos. Viitattu 26.5.2019.
- ↑ https://www.hdl.fi/meista/arvot/:+Arvot - Diakonissalaitos Diakonissalaitoksen arvot. hdl.fi. Viitattu 26.5.2020.
- ↑ Jaana af Hällström: Rinnekodin historia www.rinnekoti.fi. Viitattu 26.5.2020.
- ↑ Aurora Karamzin jätti pysyvän jäljen Diakonissalaitos. Viitattu 26.5.2020.
- ↑ Diakonissalaitoksen historia https://www.hdl.fi/meista/historia/. hdl.fi. Viitattu 26.5.2020.
- ↑ Historia Rinnekoti. Viitattu 26.5.2020.
- ↑ Diakonissalaitos ja Rinnekoti yhdistyivät Diakonissalaitos. 8.1.2020. Viitattu 26.5.2020.
- ↑ https://www.hdl.fi/fi/konsernin-artikkelit/365-medialle/574-kysytyimmat-aihepiirit
- ↑ Diakonia. Wikipedia, 5.3.2020. Artikkelin verkkoversio. fi
- ↑ https://www.hdl.fi/blog/2018/01/17/diakonia/
- ↑ Museo tallentaa diakonissojen historiaa Diakonissalaitos. Viitattu 26.5.2020.
- ↑ Diamus - Diakonissalaitoksen museo tarinasoitin.fi. Viitattu 26.5.2020.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helsingin Diakonissalaitos Wikimedia Commonsissa
