Ero sivun ”Lublinin kolmio” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Luotu kääntämällä sivu ”Люблінський трикутник” |
Merkitty poistettavaksi välittömästi |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Pikapoisto|konekäännös|A2}} |
|||
{{Järjestö |
{{Järjestö |
||
| motto = Lublinin kolmio |
| motto = Lublinin kolmio |
||
Versio 20. maaliskuuta 2021 kello 02.56
 |
Tämä artikkeli on merkitty poistettavaksi välittömästi, koska sen sisältö tai aihe ei sovi tietosanakirjaan tai se on tarpeeton. Perustelut: A2: Väärä kieli: konekäännös Jos olet eri mieltä, kerro mielipiteesi keskustelusivulla. Jos korvaat sivun kelvollisella tai merkintä on mielestäsi ilmeisen virheellinen, poista tämä huomautus ja kerro perustelusi yhteenvedossa tai keskustelusivulla. Älä kuitenkaan poista huomautusta, jos olet itse luonut tämän sivun. Vain ylläpitäjät voivat poistaa sivun. Sivun tyhjentäminen ei vastaa poistamista. Sivujen poistaminen perustuu poistokäytäntöön. Jos artikkelin luoja itse poistaa sivulta tämän merkinnän, lisää hänen keskustelusivulleen koodi: {{subst:Pikapoistomerkintä}} --~~~~. Harkitse myös käyttäjän huomautusmallineen lisäämistä artikkelin luojan keskustelusivulle. Ylläpitäjät: tarkastakaa viittaukset, historia (edellinen) ja lokit ennen poistoa. |
| Lublinin kolmio | |
|---|---|
 |
|
| Tunnuslause | Lublinin kolmio |
Lublinin kolmio (liett. Liublino trikampis; puol. Trójkąt Lubelski) — kolmikantainen foorumi Liettuan, Puolan ja Ukrainan [1] väliseen poliittiseen, taloudelliseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen yhteistyöhön, jonka tarkoituksena on tukea Ukrainan integraatiota EU: hun.
Lublinin kolmion maat ovat ilmoittaneet tukevansa Ukrainan alueellisen koskemattomuuden palauttamista kansainvälisesti tunnustetuilla rajoilla ja vaatineet Venäjän aggressiota sitä vastaan. Lublinin kolmio tukee Ukrainalle Naton vahvistaman kumppanin aseman myöntämistä ja toteaa, että Naton jäsenyyden toimintasuunnitelman myöntäminen Ukrainalle on seuraava välttämätön askel tähän suuntaan. [2] [3] [4]
Kolmikantamuoto perustuu kolmen maan perinteisiin ja historiallisiin siteisiin. Ministerit allekirjoittivat asiaa koskevan yhteisen julistuksen 28. heinäkuuta Lublinissa, Puolassa. [1] Lublin valittiin nimenomaan vihjeeksi keskiaikaiselle Lublin-unionille, joka loi Puola-Liettua kansainyhteisön, joka oli yksi tuolloin Euroopan suurimmista valtioista.
Ajatus tällaisen organisaation luomisesta kuuluu Adam Czartoryskille, jonka on esittänyt Viacheslav Chornovil.[5]
Historia
Liettuan, Puolan ja Ukrainan ulkoministerien Linas Linkevičiusin, Jacek Chaputowiczin ja Dmytro Kuleban yhteinen julistus muodon luomisesta allekirjoitettiin 28. heinäkuuta 2020 Lublinissa, Puolassa.
Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba kutsui 1. elokuuta 2020 Valkovenäjän ulkoministerin Volodymyr Makein toiseen Kiovassa pidettävään kokoukseen. [6] Puolan Karpaczissa 10. syyskuuta 2020 pidetyn talousfoorumin aikana Puolan ulkoministeriön itäosaston johtaja Jan Hofmokl totesi, että Lublinin kolmion pitäisi olla neliö Valko-Venäjän kanssa. Hänen mukaansa alkuvaiheessa Minsk oli kiinnostunut tästä poliittisesta hankkeesta, mutta muutti myöhemmin mieltään. [7]
Ukrainan, Puolan ja Liettuan ulkoministerien heinäkuussa 2020 perustamat Lublinin kolmion kansallisten koordinaattoreiden kokous pidettiin 17. syyskuuta 2020. Vasyl Bodnar (Ukraina), Marcin Pszydach (Puola) ja Dalus Cekuolis (Liettua) on nimitetty tämän kolmikantaisen yhteistyömekanismin koordinaattoreiksi. Osapuolet keskustelivat valmistautumisista seuraavaan Lublinin kolmion ulkoministerikokoukseen, joka pidetään Kiovassa ministeri Dmytro Kuleban aloitteesta. Yksi Lublinin kolmion päätehtävistä tulisi olla Ukrainan, Puolan ja Liettuan toimien yhteensovittaminen yhteisen turvallisuuden haasteiden ja uhkien torjumiseksi. Ensisijaisena tavoitteena on torjua Venäjän aiheuttamia hybridiuhkia. [8]
Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba totesi tiedotustilaisuudessa 29. tammikuuta 2021 Lublinin kolmion ensimmäisessä online-kokouksessa, että Ukraina, Liettua ja Puola kannattavat Valko-Venäjän liittymistä Lublinin kolmioon, mutta aika ei ole vielä tullut.Malline:Цитата 28. helmikuuta 2021 kävi tiedoksi, että tammikuun 2021 lopulla vuonna 2020 Valkovenäjän presidentti Svitlana Tikhanovska otti ensin yhteyttä Ukrainan ulkoministeriin Dmytro Kulebaan, jossa hän kutsui meidät Lublinin kolmion kokoukseen ja odottaa kutsu offline-kokoukseen herra Kuleban ja Verhovna Radan kanssa. Svitlana totesi haluavansa, että "Lublinin kolmiosta" tulee "Lublinin neljä". [9]
Yhteistyömekanismit
Tämän Liettuan, Puolan ja Ukrainan yhteisen julistuksen mukaan osapuolten ulkoministerien olisi pidettävä säännöllisiä kokouksia erityisesti monenvälisen toiminnan aloilla ja valittujen kumppaneiden osallistumisella. He järjestävät myös neuvotteluja maidensa ulkoministeriöiden johdon tasolla ja perustavat näissä ministeriöissä edustajien paikat yhteistyölle Lublinin kolmion sisällä. [1]
Ensimmäisessä videoneuvottelukokouksessa 17. syyskuuta 2020 kansalliset koordinaattorit määrittelivät Lublinin kolmion päätoiminnot ja sopivat kestävän vuorovaikutuksen varmistamisesta muodon välillä eri työtasoilla. Kokouksen aikana he sopivat Lublinin kolmion perusperiaatteista ja hahmottivat lähitulevaisuuden yhteistyösuunnitelmia. Yhtenä päätehtävänä tulisi olla kolmen valtion toiminnan koordinointi yhteisen turvallisuutemme nykyisten haasteiden ja uhkien vastaamiseksi tehokkaasti. Yhteistyön painopistealueina on yhteinen vastatoiminta Venäjän hybridiuhkille, erityisesti väärintiedon torjunnassa. Läheisen yhteistyön ylläpitämisen merkitys kansainvälisissä organisaatioissa korostettiin. [10]Malline:Цитата Varaministerit sopivat myös käynnistävänsä kolmikohtaisen temaattisen kuulemisen kolmen maan ulkoministeriöiden johtajien tasolla. Koordinaattorit kiinnittivät paljon huomiota Valko-Venäjän ja eräiden muiden alueen maiden tilanteeseen. Vasyl Bodnar kiitti kumppaneita jatkuvasta tuestaan valtiomme alueelliselle koskemattomuudelle ja itsemääräämisoikeudelle sekä tuesta Venäjän hyökkäyksen torjunnassa. Hän kertoi myös kollegoilleen Krimin foorumin päätavoitteista ja kutsui Puolan ja Liettuan tekemään aktiivista yhteistyötä Krimin deokupoimiseksi pyrkivän foorumin puitteissa. [8]
Ukrainan pääministeri Denis Shmygal totesi 12. lokakuuta 2020 äskettäin perustetun "Lublinin kolmion" merkityksen ja pyysi Puolan presidentti Andrzej Dudaa laajentamaan muotoa eli keskustelemaan mahdollisuudesta järjestää hallituksen päämiesten kokous " Lublinin kolmio "-muoto Ukrainan-vierailunsa aikana. [11]
27. helmikuuta 2021 Liettuan ulkoministeri Gabrielius Landsbergis kertoi Ukrainan Radio Libertylle, että Ukrainaa, Liettuaa ja Puolaa yhdistävä Lublinin kolmio -aloite tuo Ukrainan lähemmäksi Euroopan yhdentymistä.
Hän uskoo myös, että Krimin foorumi -aloite on "erittäin hyödyllinen paitsi konkreettisten ratkaisujen löytämiseksi myös muistuttamaan Krimin miehityksen ongelmasta".
Aloitteet
Parlamenttien välinen edustajakokous
Ukrainan Verhovna Radan parlamenttien välinen edustajakokous, Puolan tasavallan Seimas ja senaatti sekä Liettuan tasavallan Seimas perustettiin vuonna 2005 luomaan vuoropuhelu kolmen maan välillä parlamentaarisessa ulottuvuudessa. Yleiskokouksen perustava kokous pidettiin 16. kesäkuuta 2008 vuonna Kiova, Ukrainassa. Edustajakokouksessa on komiteoita Ukrainan Euroopan ja Euro-Atlantin integraatiosta, humanitaarisesta ja kulttuuriyhteistyöstä. [12]
Yhteinen joukkue
Liettuan, Puolan ja Ukrainan prikaati on monikansallinen yksikkö, jolla on yhteisen sotilasprikaatin valmiudet ja joka on suunniteltu suorittamaan itsenäisiä sotilasoperaatioita kansainvälisen oikeuden mukaisesti tai osallistumaan tällaisiin operaatioihin. Se koostuu kolmen maan erityisistä sotilasyksiköistä, jotka valitaan 21. Pidgal-kivääriprikaatin (Puola), 80. hyökkäysprikaatin (Ukraina) ja suurherttuatar Biruta Ulanin (Liettua) pataljoonasta.
Liettuan, Puolan ja Ukrainan prikaati perustettiin kolmikantaisen puolustusalan yhteistyön puitteissa vuonna 2014. Kansallisen panoksen antaminen korkealaatuisissa monikansallisissa sotilaskokoonpanoissa (YK: n reservisopimukset, EU: n taistelutaktiikkaryhmät, Naton reagointijoukot) sekä YK: n, EU: n, Naton ja muiden kansainvälisten turvallisuusjärjestöjen alaisuudessa pidettävissä kansainvälisissä rauhanturva- ja turvallisuusoperaatioissa - perustuu YK: n turvallisuusneuvoston mandaattiin ja jos osallistuvien maiden parlamentit hyväksyvät sen. [13]
Vuodesta 2016 lähtien LitPolUkrbrig on ollut tärkeä osa Naton pyrkimyksiä panna Nato-standardit täytäntöön Ukrainan asevoimissa. Prikaatin tärkeimpiin toimintoihin kuuluu ukrainalaisten upseerien ja sotilasyksiköiden koulutus näissä standardeissa, operatiivisten tehtävien suunnittelu ja toteuttaminen sekä toimintavalmiuden ylläpitäminen.
Maiden vertailu
| Nimi | Liettua | Puola | Ukraina |
|---|---|---|---|
| Virallinen nimi | Liettuan tasavalta (Lietuvos Respublika) | Puolan tasavalta (Rzeczpospolita Polska) | Ukraina |
| Tunnus | |||
| Lippu | 
|
|
|
| Väestö |  2794329 [14]
|
▼ 383 000 [15] | ▼ 660 982 [16] |
| Neliö | 65300 yleisin km² (25 200 mailia) | 312696 th yleisin km² (120733 mailia) | 603,628 km² (233062 mailia) |
| Väestön tiheys | 43 henkilöä / km² | 123 henkilöä / km² | 73 henkilöä / km² |
| Järjestelmä | Yhdenmukainen parlamentin ja presidentin perustuslaillinen tasavalta | ||
| Pääkaupungit | Vilna
- 58020 (810290 pääkaupunkiseutu) |
Varsova
- 1783321 (3100844 pääkaupunkiseudulla) |
Kiova
- 2950800 (3375000 pääkaupunkiseudulla) |
| Suurin kaupunki | |||
| Viralliset kielet | Liettua (de facto ja de jure) | Puola (de facto ja de jure) | Ukraina (de facto ja de jure) |
| Nykyinen hallituksen päämies | Pääministeri Saulius Skvernalis (2016 - nykyinen) | Pääministeri Mateusz Morawiecki (Laki ja oikeus ; 2017 - nykyinen) | Pääministeri Denis Shmygal (2020 - nykyinen) |
| Nykyinen valtionpäämies | Presidentti Gitanas Nauseda (2019 - nykyinen) | Presidentti Andrzej Duda (Laki ja oikeus ; 2015 - nykyinen) | Presidentti Volodymyr Zelensky (kansan palvelija ; 2019 - läsnä) |
| Tärkeimmät uskonnot | 77,2% katolilaisia, 4,1% ortodoksisia, 0,8% vanhauskoisia, 0,6% luterilaisia, 0,2% uskonpuhdistajia, 0,9% muita | 87,58% roomalaiskatolisia, 7,10% vaikea sanoa, 1,28% muut uskonnot, 2,41% ei-uskonnolliset, 1,63% ei määritelty | 67,3% ortodoksisia, 9,4% kreikkalaisia katolilaisia, 0,8% roomalaiskatolisia, 7,7% päättämättömiä kristittyjä, 2,2% protestantteja, 0,4% juutalaisia, 0,1% buddhalaisia, 11,0% ei-uskonnollisia |
| Etniset ryhmät | 84,2% liettualaisia, 7,1% puolalaisia, 5,8% venäläisiä, 1,2% valkovenäläisiä, 0,5% ukrainalaisia, 1,7% muita | 98% puolalaisia, 2% muita tai ei määritelty | 77,8% ukrainalaisia, 17,3% venäläisiä, 0,8% romanialaisia ja moldovalaisia, 0,6% valkovenäläisiä, 0,5% Krimin tataareita, 0,4% bulgarialaisia, 0,3% unkarilaisia, 0,3% puolalaisia, 1,7% muita |
| BKT (nimellinen) | |||
| Ulkoinen velka (nimellinen) | 34,48 miljardia dollaria (2016) - 31,6% BKT: sta | 281,812 miljardia dollaria (2019) - 47,5% BKT: sta | 47,9 miljardia dollaria (2018) - 46,9% BKT: sta |
| BKT (PKS) | |||
| Valuutta | Euro (€) - EUR | Puolan zloty (PLN) - PLN | Ukrainan hryvnia (() - UAH |
| Inhimillisen kehityksen indeksi | |||
Katso myös
Huomautuksia
- ↑ a b c Спільна декларація міністрів закордонних справ України, Республіки Польща та Литовської Республіки щодо заснування «Люблінського трикутника» 28 липня 2020. Міністерство закордонних справ України. Arkistoitu 04.08.2020. Viitattu 2 серпня 2020.
- ↑ https://mfa.gov.ua/en/news/kuleba-czaputowicz-and-linkevicius-launched-lublin-triangle-new-format-ukraine-poland-and-lithuania
- ↑ http://urm.lt/default/en/news/joint-declaration-of-foreign-ministers-of-the-republic-of-poland-the-republic-of-lithuania-and-ukraine-on-establishing-lublin-triangle-
- ↑ https://www.gov.pl/web/diplomacy/meeting-of-foreign-ministers-of-poland-lithuania-and-ukraine
- ↑ Потрійний удар по Кремлю! Україна, Литва і Польща об‘єдналися у Люблінський трикутник YouTubessa
- ↑ https://www.ukrinform.ua/rubric-polytics/3074064-kuleba-zaprosiv-glavu-mzs-bilorusi-na-zustric-ministriv-lublinskogo-trikutnika.html
- ↑ https://www.ukrinform.ua/rubric-polytics/3097629-lublinskij-trikutnik-mav-buti-kvadratom-iz-bilorussu-mzs-polsi.html
- ↑ a b https://www.ukrinform.ua/rubric-polytics/3101846-lublinskij-trikutnik-viznaciv-odnim-iz-prioritetiv-protidiu-gibridnim-zagrozam-rf.html
- ↑ https://nv.ua/ukr/world/countries/tihanovska-revolyuciya-v-bilorusi-prodovzhitsya-pidpilno-interv-yu-ostanni-novini-50144447.html
- ↑ https://www.ukrinform.ua/rubric-polytics/3101846-lublinskij-trikutnik-viznaciv-odnim-iz-prioritetiv-protidiu-gibridnim-zagrozam-rf.html
- ↑ https://www.radiosvoboda.org/a/news-shmyhal-duda/30889480.html
- ↑ Двосторонні інституційні механізми 04.01.2013. Міністерство закордонних справ України. Arkistoitu 04.08.2020. Viitattu 2 серпня 2020.
- ↑ Підписано Угоду щодо створення спільної литовсько-польсько-української бригади mil.gov.ua. 19.09.2014. Arkistoitu 20.09.2014. Viitattu 2 серпня 2020.
- ↑ Pradžia – Oficialiosios statistikos portalas osp.stat.gov.lt.
- ↑ Population. Size and structure and vital statistics in Poland by territorial divison. As of December 31, 2019 stat.gov.pl.
- ↑ Population (by estimate) as of June 1, 2020. Average annual populations January-May 2020 database.ukrcensus.gov.ua.