Ero sivun ”Kunnallisalan kehittämissäätiö” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Hallituksen ja tieteellisen nk:n jäsenten päivitys. |
p Linkki artikkeliin: Peruspääoma |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Kunnallisalan kehittämissäätiö''' (KAKS) on vuonna 1990 perustettu [[Suomi|suomalainen]] [[Säätiö (Suomi)|säätiö]], joka rahoittaa [[kunta|kuntia]] palvelevaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Säätiön toiminnan tavoitteena on tukea kuntien itsehallintoa ja parantaa niiden toimintamahdollisuuksia. Säätiön toiminta suuntautuu hankkeisiin, joiden merkityksen säätiö arvioi kuntien tulevaisuuden kannalta kaikkein keskeisimmiksi.<ref name=esittely>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaks.fi/saation_esittely | Nimeke = Säätiön esittely | Julkaisija = Kunnallisalan kehittämissäätiö | Viitattu = 13.5.2015}}</ref> |
'''Kunnallisalan kehittämissäätiö''' (KAKS) on vuonna 1990 perustettu [[Suomi|suomalainen]] [[Säätiö (Suomi)|säätiö]], joka rahoittaa [[kunta|kuntia]] palvelevaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Säätiön toiminnan tavoitteena on tukea kuntien itsehallintoa ja parantaa niiden toimintamahdollisuuksia. Säätiön toiminta suuntautuu hankkeisiin, joiden merkityksen säätiö arvioi kuntien tulevaisuuden kannalta kaikkein keskeisimmiksi.<ref name=esittely>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaks.fi/saation_esittely | Nimeke = Säätiön esittely | Julkaisija = Kunnallisalan kehittämissäätiö | Viitattu = 13.5.2015}}</ref> |
||
KAKS on taloudellisesti riippumaton organisaatio, ja se toimii täysin itsenäisesti. Säätiön peruspääoma noin 80 miljoonaa markkaa (13,5 miljoonaa euroa) on peräisin vuonna [[1989]] myydystä Kunnallispainosta. Säätiön toiminta rakentuu pelkästään pääoman sijoitustuotolle.<ref name=esittely/> |
KAKS on taloudellisesti riippumaton organisaatio, ja se toimii täysin itsenäisesti. Säätiön [[peruspääoma]] noin 80 miljoonaa markkaa (13,5 miljoonaa euroa) on peräisin vuonna [[1989]] myydystä Kunnallispainosta. Säätiön toiminta rakentuu pelkästään pääoman sijoitustuotolle.<ref name=esittely/> |
||
Säätiö myöntää hakemuksista rahoitusta tutkimus- ja kehittämishankkeisiin ja apurahoja tutkijoille.<ref name=esittely/> Säätiö julkaisee neljästi vuodessa ilmestyvää Polemiikki-lehteä. Säätiö julkaisee myös kahta julkaisusarjaa Polemiaa ja Tutkimusjulkaisut -sarjaa. |
Säätiö myöntää hakemuksista rahoitusta tutkimus- ja kehittämishankkeisiin ja apurahoja tutkijoille.<ref name=esittely/> Säätiö julkaisee neljästi vuodessa ilmestyvää Polemiikki-lehteä. Säätiö julkaisee myös kahta julkaisusarjaa Polemiaa ja Tutkimusjulkaisut -sarjaa. |
||
Versio 19. maaliskuuta 2021 kello 11.01
Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS) on vuonna 1990 perustettu suomalainen säätiö, joka rahoittaa kuntia palvelevaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Säätiön toiminnan tavoitteena on tukea kuntien itsehallintoa ja parantaa niiden toimintamahdollisuuksia. Säätiön toiminta suuntautuu hankkeisiin, joiden merkityksen säätiö arvioi kuntien tulevaisuuden kannalta kaikkein keskeisimmiksi.[1]
KAKS on taloudellisesti riippumaton organisaatio, ja se toimii täysin itsenäisesti. Säätiön peruspääoma noin 80 miljoonaa markkaa (13,5 miljoonaa euroa) on peräisin vuonna 1989 myydystä Kunnallispainosta. Säätiön toiminta rakentuu pelkästään pääoman sijoitustuotolle.[1]
Säätiö myöntää hakemuksista rahoitusta tutkimus- ja kehittämishankkeisiin ja apurahoja tutkijoille.[1] Säätiö julkaisee neljästi vuodessa ilmestyvää Polemiikki-lehteä. Säätiö julkaisee myös kahta julkaisusarjaa Polemiaa ja Tutkimusjulkaisut -sarjaa.
KAKS:n toimisto on Helsingissä. Säätiön asiamiehenä toimii valtiotieteiden maisteri Antti Mykkänen ja tutkimusasiamiehenä hallintotieteiden maisteri Veli Pelkonen.[2]
KAKS järjestää vuosittain seminaarin, johon osallistuu tutkijoita ja kunta-alan vaikuttajia. Seminaarissa KAKS jakaa Arjen turvaaja -palkinnon. Palkinnolla säätiö haluaa nostaa esiin arjen kuntatyön tekijöitä. Palkinnon antaa presidentti Tarja Halonen. Ensimmäinen palkinto myönnettiin vuonna 2004.
Historia
Säätiön ensimmäisenä päätoimisena asiamiehenä toimi vuosina 1992–2007 Lasse Ristikartano. Alkuvaiheessa asiamiehen tehtäviä hoiti oman toimensa ohella Kunnallisliiton silloinen toimitusjohtaja Mikko Jokela. Säätiön hallituksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi vuosina 1990–2006 Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.
Organisaatio
Säätiöllä on 16-jäseninen hallitus ja tieteellinen neuvottelukunta, joka toimii yhdyssiteenä tiedeyhteisöihin. Säätiön hallitus valitsee neuvottelukunnan, jonka toimikausi on kolme vuotta. Neuvottelukunnassa ei tehdä rahoituspäätöksiä.
Hallitus
- Puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rantakangas, Haapavesi
- Kunnanjohtaja Outi Mäkelä, Nurmijärvi
- Kaupunginjohtaja Janne Kinnunen, Viitasaari
- Kansanedustaja Maria Guzenina, Espoo
- Toimitusjohtaja Jorma Hämäläinen, Tuusula
- Sosionomi Anne Huotari, Oulu
- Kunnanjohtaja Mervi Simoska, Juva
- Yrittäjä Jani Kurvinen, Somero
- VT Eeva-Maria Maijala, Kemijärvi
- Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen, Joensuu
- Toiminnanjohtaja Heikki Risikko, Seinäjoki
- Automaatioasentaja Hannu Roivainen, Keminmaa
- Team Leader Taru Tolvanen, Pirkkala
- FM Merja Taponen, Janakkala
- Rehtori Raija Vahasalo, Kirkkonummi
- Toiminnanjohtaja Kimmo Valta, Maaninka
Lähde[3]
Tieteellinen neuvottelukunta (2019–2021)
- Puheenjohtaja, professori (johtamiskorkeakoulu) Jari Stenvall, Tampereen yliopisto
- Professori (julkinen johtaminen, vuorovaikutus, korkeakoulututkimus, professiotutkimus) Timo Aarrevaara, Lapin yliopisto
- Professori (tietoteknologian opetuskäyttö) Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto
- Professori (politiikan tutkimus) Kimmo Grönlund, Åbo Akademi
- Apulaisprofessori (sosiaalioikeus) Laura Kalliomaa-Puha, Tampereen yliopisto
- Professori (sosiaalihallintotiede) Sanna Laulainen, Itä-Suomen yliopisto (Kuopio)
- Professori (politiikan tutkimus) Mikko Mattila, Helsingin yliopisto
- Professori (ympäristöpolitiikka) Rauno Sairinen, Itä-Suomen yliopisto (Joensuu)
- Professori (hallintotiede) Antti Syväjärvi, Lapin yliopisto
- Professori (taloustiede) Teemu Malmi, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
- Professori (vanhussosiaalityö) Marjaana Seppänen, Helsingin yliopisto
Lähde[4]
Lähteet
- ↑ a b c Säätiön esittely Kunnallisalan kehittämissäätiö. Viitattu 13.5.2015.
- ↑ Yhteystiedot Kunnallisalan kehittämissäätiö. Viitattu 13.5.2015.
- ↑ Kunnallisalan kehittämissäätiön hallitus Kunnallisalan kehittämissäätiö. Viitattu 13.5.2015.
- ↑ Tieteellinen neuvottelukunta 2013-2015 Kunnallisalan kehittämissäätiö. Viitattu 13.5.2015.