Ero sivun ”Korsnäs” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p w |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3: | Rivi 3: | ||
| vaakuna = Korsnäs.vaakuna.svg |
| vaakuna = Korsnäs.vaakuna.svg |
||
| vaakuna-artikkeli = Korsnäsin vaakuna |
| vaakuna-artikkeli = Korsnäsin vaakuna |
||
| yleiskuva = Korsnas sh.JPG |
|||
| kuvateksti = [[Korsnäsin kirkko]]. |
|||
| sijainti = Korsnäs sijainti Suomi.svg |
| sijainti = Korsnäs sijainti Suomi.svg |
||
| koordinaatit = {{coord|62|47|10|N|021|11|05|E|region:FI-12_type:city(2237)_scale:50000|display=inline,title}} |
| koordinaatit = {{coord|62|47|10|N|021|11|05|E|region:FI-12_type:city(2237)_scale:50000|display=inline,title}} |
||
Rivi 49: | Rivi 51: | ||
=== Kylät === |
=== Kylät === |
||
[[Kuva:Harrström bridge 1.JPG|pienoiskuva|[[Harrströmin kivisilta]] [[Harrström]]issä.]] |
|||
Edsvik, [[Harrström]], Korsbäck, Korsnäs, [[Moikipää]] (Molpe), Taklax, Träskböle, Töjby ja Överträsk. |
Edsvik, [[Harrström]], Korsbäck, Korsnäs, [[Moikipää]] (Molpe), Taklax, Träskböle, Töjby ja Överträsk. |
||
Versio 17. maaliskuuta 2021 kello 11.57
Korsnäs | |
---|---|
sijainti |
|
Korsnäsin kirkko. |
|
Sijainti | |
Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
Seutukunta | Vaasan seutukunta |
Kuntanumero | 280 |
Hallinnollinen keskus | Korsnäsin kirkonkylä |
Perustettu | 1887 |
Pinta-ala ilman merialueita |
239,80 km² 251:nneksi suurin 2022 |
Kokonaispinta-ala |
1 424,71 km² 78:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 236,03 km² |
– sisävesi | 3,77 km² |
– meri | 1 184,91 km² |
Väkiluku |
2 016 258:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
– väestötiheys | 8,54 as./km² (31.12.2023) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 14,5 % |
– 15–64-v. | 56,3 % |
– yli 64-v. | 29,2 % |
Äidinkieli | 2022 [4] |
– suomenkielisiä | 3,8 % |
– ruotsinkielisiä | 84,3 % |
– muut | 12,0 % |
Kunnallisvero |
9,30 % 92:nneksi suurin 2024 [5] |
Kunnanjohtaja | Christina Båssar |
Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
2017–2021[6] • RKP |
21 |
www.korsnas.fi |
Korsnäs on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 016 ihmistä.[2] Sen pinta-ala on 1 424,71 km2, josta 3,77 km2 on sisävesistöjä ja 1 184,91 km2 merialueita.[1] Väestötiheys on 8,54 asukasta/km2. Korsnäsin naapurikunnat ovat Maalahti ja Närpiö. Kunta oli tammikuuhun 2015 asti yksikielisesti ruotsinkielinen kunta. Korsnäsistä tuli kaksikielinen kunta 1. tammikuuta 2015.[7] Korsnäs on väkiluvultaan Pohjanmaan maakunnan pienin kunta, joka ei ole kaupunki.
Vuoden 2012 kuntavaaleissa ruotsalainen kansanpuolue sai Korsnäsissä 95,0 prosenttia äänistä.[8] Vuonna 2017 RKP sai kaikki 21 valtuustopaikkaa. Korsnäsin vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se on vahvistettu vuonna 1968.[9]
Historia
Korsnäsin alueelle on muuttanut ihmisiä maankohoamisen myötä. Ensimmäiset vakituiset asukkaat olivat pääasiassa metsästäjiä ja kalastajia. Korsnäs kuului aiemmin Närpiöön.[10]
Korsnäs mainitaan ensimmäisen kerran virallisissa asiakirjoissa vuonna 1442. Jo 1500-luvulla rantakylien väestö kävi kauppaa Pohjanlahden poikki. Kauppatuotteisiin kuuluivat tuolloin terva, nahka ja kala. Myöhemmin asutus levisi rantakylistä myös metsämaille.[11]
Korsnäs itsenäistyi Närpiön suurpitäjästä omaksi kunnakseen vuonna 1887. Kornäsin eteläisimmät kylät, Töjby ja Träskböle siirtyivät takaisin Närpiöön vuonna 1973.[12]
Moikipään Breskäretin alueelle rakennettiin vuonna 1991 Suomen ensimmäinen neljällä tuuliturbiinilla varustettu tuulivoimapuisto.[12]
Nimien etymologia
Vaikka Korsnäsin on joskus mainittu olleen maailman ruotsinkielisin kunta, sillä on myös suomenkielinen historia. Rannikolla sijaitsee kalastuksestaan tunnettu Moikipään kylä, joka tunnettiin tällä nimellä (muodossa Moikipe) keskiajalta lähtien, josta ruotsinnos Molpe on muokkautunut. Suomenkielistä alkuperää on myös Taklax-nimi, joka on aikoinaan ollut muodossa Takalaksi.[13] Laksi on vanhassa suomen kielessä tarkoittanut lahtea.
Ruotsinkielisen Korsnäs-nimen sijaan paikkakunnasta on suomen kielessä käytetty aiemmin muotoa Korsnääsi.[14] Sitä vanhempi nimimuoto on ollut Korsneesi ja myös suomenkielinen nimi Ristitaipale on ollut käytössä.[15]
Maantiede
Korsnäs on Manner-Suomen läntisin kunta. Rannikko on kivistä ja karua. Vielä 2 000 vuotta sitten nykyisen Korsnäsin alue oli veden alla. Sisemmissä osissa kuntaa on paljon suota ja metsää. Korsnäsiin kuuluu kolme suurta saarta, Bredskäret, Halsön ja Södra Björkön.[10]
Korsnäsin kunnan alueella on 11 järveä. Nimetyistä järvistä suurimmat ovat Stockgrundsfladan, Storsundet ja Stenträsket.[16]
Kokonaan tai osittain Korsnäsin alueella olevia Natura-kohteita ovat Närpiön saaristo, Merenkurkun saaristo, keidas- ja aapasuoalue Degermossen ja Hinjärvi, jolla on huomattava merkitys vesilintujen kannalta mutta myös kalatalous- ja virkistyskäyttöarvoa.[17]
Arkkitehtuuri
Korsnäsissä on pidetty yllä perinteitä. Vielä 1930-luvulla kirkonkylän uudet rakennukset toteutettiin 1700-luvun suunnittelun pohjalta. Nykyisin Korsnäsin kirkonkylä on levinnyt nauhamaisesti seuraten rantatietä ja vanhaa kylätietä tasangolla.[11]
Korsnäsin vanhasta kulttuurista kertoo myös kirkkorakennukset. Korsnäsin kirkko on puinen ristikirkko, joka rakennettiin vuosina 1830–1831 Carl Ludvig Engelin piirustusten pohjalta. Vuonna 1747 rakennettu kellotapuli on todennäköisesti kunnan vanhin säilynyt rakennus. Korsnäsin vanha seurakuntatalo toimii nykyisin kirkkomuseona.[12]
Kylät
Edsvik, Harrström, Korsbäck, Korsnäs, Moikipää (Molpe), Taklax, Träskböle, Töjby ja Överträsk.
Joistakin kylistä on 1900-luvun alussa käytetty suomenkielisiä nimiä, esimerkiksi Taklaxista nimeä Taaklahti.[18]
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Korsnäsissä oli 2 154 asukasta, joista 1 436 asui taajamissa, 702 haja-asutusalueilla ja 16 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Korsnäsin taajama-aste on 67,2 %.[19] Korsnäsin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[20]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
---|---|---|
1 | Korsnäsin kirkonkylä | 757 |
2 | Moikipää | 465 |
3 | Harrström | 214 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Talous
Korsnäs on tunnettu yritysten suuresta määrästä. Kunnassa on noin 300 yritystä, ja noin puolet asukkaista työllistyy omassa tai perheyrityksessä. Korsnäsissä harjoitetaan turkistarhausta, maanviljelyä ja vihannesviljelyä. Kunnassa on myös erilaisia palvelualojen yrityksiä ja tuotantoyrityksiä.[10]
Korsnäsissä toimi vuosina 1958–1972 Korsnäsin kaivos, josta saatiin lyijyä sekä jonkin verran lantanideja.[21]
Väestö
Korsnäsin asukkaista 84,3 prosenttia on äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Korsnäs on Manner-Suomen toiseksi ruotsinkielisin kunta Luodon jälkeen.[4]
Korsnäs oli pitkään Suomen ruotsinkielisin kunta. Vuonna 1999 Kornäsin asukkaista 97,2 % oli ruotsinkielisiä. Samana vuonna Korsnäsissa asui 13 henkeä (0,6 % asukkaista), joiden äidinkieli oli jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Vuonna 2011 heitä oli 185 (8,2 %). Samassa ajassa suomenkielisten määrä on kasvanut noin yhden prosenttiyksikön verran.[4] Korsnäsin puhutuimpia kieliä ruotsin ja suomen jälkeen ovat vietnam, bosnia, valkovenäjä, viro ja burma.[10]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Uskonto
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Korsnäsissä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[23]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Korsnäsin alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[24]
Katso myös
Lähteet
- Stolpe, Åsa: Österbotten. Vaasa: Scriptum, 1999. ISBN 951-8902-73-9. (ruotsiksi)
Viitteet
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ a b c Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Kuntavaalit 2017, Korsnäs Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ Svenska Yle: Närpiöstä ei tule kaksikielistä kuntaa 19.12.2014. Iltalehti. Viitattu 19.12.2014.
- ↑ [1]
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 162. Otava 1979, Helsinki.
- ↑ a b c d Korsnäs ennen ja nyt Korsnäsin kunnan kotisivut. Korsnäsin kunta. Viitattu 17.6.2012.
- ↑ a b Stolpe 1999, s. 94
- ↑ a b c Stolpe 1999, s. 96
- ↑ Svenska ortnamn i Finland / red. av Kurt Zilliacus och Ulla Ådahl-Sundgren, 1984
- ↑ Väestösuhteet Suomessa vuonna 1920 (PDF) (Laskettu kirkonkirjojen mukainen väkiluku joulukuun 31 p:nä 1920, sivu 15) Tilastollisia tiedonantoja 32. 1922. Helsinki: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 21.11.2013.
- ↑ Korsnäsin vanhat nimet Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 26.5.2015.
- ↑ Korsnäs Järviwiki. Viitattu 8.2.2018.
- ↑ Natura 2000 -alueet - Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 8.2.2018.
- ↑ Tietosanakirja (v. 1909-1922) (s. 1377–1388) Projekt Runeberg. Viitattu 7.6.2015.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Perusmetallikaivokset Suomen Kaivosteollisuus. Viitattu 8.11.2010.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Korsnäs Wikimedia Commonsissa
|