Ero sivun ”Ravintola Kaisaniemi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
2021 |
jos kerran on Engelin suunnittelema... |
||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
Tuohon aikaan Kaisaniemi oli vielä selvästi [[niemi]] ja ravintola sijaitsi niemen kärjessä. Mutta 1800-luvun loppupuolella sen länsipuolelle rakennettiin [[Rautatie|rautatien]] ratapiha. Sitä varten lohkaisiin alueita puistostakin, mutta suurimmaksi osaksi rata rakennettiin täyttömaalle. Tällöin täytettiin paikalla ollut [[Töölönlahti|Töölönlahden]] eteläosa ja siitä etelään työntynyt [[Kluuvinlahti]], jolloin myös Kaisaniemi lakkasi olemasta niemi.<ref>{{Kirjaviite| Tekijä = Suolahti, Eino E. | Nimeke = Helsingin neljä vuosisataa | Selite=2. painos | Sivu = 202–203 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1972 | Isbn=951-1-03606-8 | Julkaisupaikka=Helsinki }}</ref> ja se rajoittuu mereen enää vain pohjoisessa. |
Tuohon aikaan Kaisaniemi oli vielä selvästi [[niemi]] ja ravintola sijaitsi niemen kärjessä. Mutta 1800-luvun loppupuolella sen länsipuolelle rakennettiin [[Rautatie|rautatien]] ratapiha. Sitä varten lohkaisiin alueita puistostakin, mutta suurimmaksi osaksi rata rakennettiin täyttömaalle. Tällöin täytettiin paikalla ollut [[Töölönlahti|Töölönlahden]] eteläosa ja siitä etelään työntynyt [[Kluuvinlahti]], jolloin myös Kaisaniemi lakkasi olemasta niemi.<ref>{{Kirjaviite| Tekijä = Suolahti, Eino E. | Nimeke = Helsingin neljä vuosisataa | Selite=2. painos | Sivu = 202–203 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1972 | Isbn=951-1-03606-8 | Julkaisupaikka=Helsinki }}</ref> ja se rajoittuu mereen enää vain pohjoisessa. |
||
Ravintolarakennusta on myöhemmin muutettu useita kertoja. Rotundasali ja [[Terassi|ulkoterassi]], joka myöhemmin lasitettiin, lisättiin 1920-luvun lopulla.<ref>[https://web.archive.org/web/20131014013649/http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/kavely/puutalot/puukohde.html Helsingin kaupunginmuseo: Helsingin niemen puutalot] Internet Archive. Viitattu 24.1.2016.</ref> Silloin ravintolaa pyöritti Lars Lindman, joka johti Ravintola Kaisaniemeä vuosina 1924–1968.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.modernieksotiikka.fi/p/perinteikkaat-ravintolat-ajan-hengessa.html|nimeke=Perinteikkäät ravintolat reagoivat ajan henkeen|viitattu=2019-03-10|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
|||
== Nykytilanne == |
== Nykytilanne == |
||
| Rivi 20: | Rivi 20: | ||
[[Luokka:Ravintolat Helsingissä]] |
[[Luokka:Ravintolat Helsingissä]] |
||
[[Luokka:Kluuvi]] |
[[Luokka:Kluuvi]] |
||
[[Luokka:Carl Ludvig Engelin suunnittelemat rakennukset]] |
|||
Versio 16. maaliskuuta 2021 kello 17.54
| Ravintola Kaisaniemi | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Kaisaniemen puisto, Kluuvi, Helsinki, Suomi |
| Koordinaatit | 60°10′37″N 24°56′29″E / 60.17682°N 24.94134°E |
| Rakennustyyppi | Ravintola ja rakennus |
| Käyttö | Ravintola |
| Suunnittelija | Carl Ludvig Engel |
| Valmistumisvuosi | ja |
| Rakennuttaja | Catharina Wahllund |
 Ravintola Kaisaniemi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Ravintola Kaisaniemi oli Helsingin Kaisaniemen puistossa sijaitseva ravintola, jonka Catharina ”Cajsa” Wahllund perusti vuonna 1827. Se oli Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut ravintola sulkemiseensa tammikuuhun 2019 saakka. Ravintolan nykyisen rakennuksen vanhin osa valmistui vuonna 1839. Koko Kaisaniemen puisto on saanut nimensä ravintolan mukaan.[1] Ravintolan erikoisuutena on ruokasalin katon läpi kasvava elävä puu.
Historia
Catharina Wahllund saapui pääkaupungin muuton yhteydessä Turusta Helsinkiin vuonna 1818. Yhdessä teurastaja Salomon Janssonin kanssa hän sai oikeuden perustaa ravintolan yleiseen kävelypuistoon. Ravintola oli aluksi vain pieni, virvokkeita myyvä kioski, mutta vuonna 1839 Wahllund rakennutti paikalle ravintolan, josta tuli varsinkin ylioppilaiden suosima paikka. Ravintolarakennuksen piirustukset teki Carl Ludvig Engel.[2] Puistoon valmistui keilarata ja meripaviljonki. Ylioppilaiden tavasta esittää 1. toukokuuta lauluja Kajsalle puisto sai nimensä;[3] siihen saakka se oli tunnettu Seurapuistona.
Tuohon aikaan Kaisaniemi oli vielä selvästi niemi ja ravintola sijaitsi niemen kärjessä. Mutta 1800-luvun loppupuolella sen länsipuolelle rakennettiin rautatien ratapiha. Sitä varten lohkaisiin alueita puistostakin, mutta suurimmaksi osaksi rata rakennettiin täyttömaalle. Tällöin täytettiin paikalla ollut Töölönlahden eteläosa ja siitä etelään työntynyt Kluuvinlahti, jolloin myös Kaisaniemi lakkasi olemasta niemi.[4] ja se rajoittuu mereen enää vain pohjoisessa.
Ravintolarakennusta on myöhemmin muutettu useita kertoja. Rotundasali ja ulkoterassi, joka myöhemmin lasitettiin, lisättiin 1920-luvun lopulla.[5] Silloin ravintolaa pyöritti Lars Lindman, joka johti Ravintola Kaisaniemeä vuosina 1924–1968.[6]
Nykytilanne
Ravintolatoimintaa vuodesta 1994 harjoittanut Oy H & H Catering Ab[7] haettiin konkurssiin ja ravintola sulki ovensa tammikuussa 2019.[8] Helsingin kaupunki suunnitteli rakennukseen korjaustoimia ja sen jälkeen uutta kilpailutusta. Ravintola Kaisaniemi on SR 1 -suojeltu eli sekä ulkoasultaan että sisustuksensa osalta.[9]
Helsingin kaupunki alkoi myydä rakennusta marraskuussa 2020, ja maaliskuussa 2021 kerrottiin, että rakennus myydään porvoolaiselle ravintolayrittäjien perheelle, joka kunnostaa rakennuksen ja jatkaa ravintolatoimintaa.[10]
Lähteet
- ↑ Kaisaniemen puisto ja kasvitieteellinen puutarha. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. Viitattu 24.1.2016.
Ravintola Kaisaniemi. Visit Helsinki. Viitattu 24.1.2016. - ↑ Oksanen, Kimmo: Ravintolat: Miksi Helsinki antaa yhden vanhimmista ravintoloistaan kasvaa rikkaruohoa? 1800-luvun paviljonki Kaisaniemen puistossa on mennyt hyvin huonoon kuntoon Helsingin Sanomat. 26.8.2020. Viitattu 20.9.2020.
- ↑ Lehmusvesi, Jussi: Metroaseman nimi vaihtuu – mutta kuka antoi nimensä Kaisaniemelle? Helsingin Sanomat. 22.4.2014. Viitattu 23.1.2016.
- ↑ Suolahti, Eino E.: Helsingin neljä vuosisataa, s. 202–203. 2. painos. Helsinki: Otava, 1972. ISBN 951-1-03606-8.
- ↑ Helsingin kaupunginmuseo: Helsingin niemen puutalot Internet Archive. Viitattu 24.1.2016.
- ↑ Perinteikkäät ravintolat reagoivat ajan henkeen modernieksotiikka.fi. Viitattu 10.3.2019.
- ↑ Yrityshaku YTJ – Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. Viitattu 10.3.2019.
- ↑ Hämäläinen, Jukka: Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut ravintola konkurssiin – valkoisen ylivallan kokous ei ollut myyntivaltti? Helsingin Uutiset. Viitattu 1.3.2019.
- ↑ Ravintola Kaisaniemen kaatuminen uhkaa myös Seurasaaren lähes 130-vuotiasta ravintolaa Helsingin Sanomat. 24.1.2019. Viitattu 10.3.2019.
- ↑ Holmlund, Sofia: Mor och söner från Borgå tar över sliten restaurangjuvel i Helsingfors. Hufvudstadsbladet, 15.3.2021, s. 7. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 15.3.2021.