Eduskuntavaalit 1929

Eduskuntavaalit 1929

1.–2. heinäkuuta 1929

Kaikki 200 paikkaa eduskuntaan Äänestysprosentti 55,6 % 0,2 %-yks.   Ensimmäinen puolue Toinen puolue Kolmas puolue   Johtaja P. V. Heikkinen Matti Paasivuori Kyösti Haataja Puolue Maalaisliitto Sosiaalidemokraatit Kokoomuspuolue Saadut paikat 60 59 28 Paikkojen muutos 8 1 6 Äänet 248 762 260 254 138 008 Kannatus 26,15 % 27,36 % 14,51 %   Neljäs puolue Viides puolue Kuudes puolue   Johtaja Eric von Rettig K. E. Linna Puolue STPV Ruotsalainen kansanpuolue Edistyspuolue Saadut paikat 23 23 7 Paikkojen muutos 3 1 3 Äänet 128 164 108 886 53 301 Kannatus 13,47 % 11,45 % 5,60 %

Pääministeri ennen vaaleja Oskari Mantere Edistyspuolue Uusi pääministeri Kyösti Kallio Maalaisliitto

Suomen 13. eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. heinäkuuta 1929. Presidentti Lauri Kristian Relander oli antanut määräyksen eduskunnan hajottamisesta ja uusien vaalien järjestämisestä. Aiheena ennen­aikaisiin vaaleihin oli, että edus­kunta oli hylännyt valtion virkamiesten ja toimen­haltijoiden palkkojen korotusta koskeneen laki­esityksen. Yleismaailmallisen laman keskellä varsinkaan Maalaisliitto ja sosialidemokraatit eivät halunneet kuunnella virkamiesten valituksia, vaan kaatoivat Mantereen hallituksen esityksen asiasta.

Vaalikamppailun keskittyminen virkamiesten palkkojen ympärille ei saanut suuria kansanjoukkoja liikkeelle, vaan äänestysaktiivisuus laski edellisten vaalien jo alhaisesta äänestysprosentista kaksi prosenttiyksikön kymmenystä ja jäi heikoimmaksi itsenäisen Suomen historiassa. Vaalien tulos oli kuitenkin sikäli mullistava, että se järkytti oikeistoa ja välillisesti laukaisi sen piirissä virinneitä ulkoparlamentaarisia pyrkimyksiä.

Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun joku muu kuin SDP oli eduskunnan suurin puolue. Maalaisliitto sai toisen peräkkäisen suurvoittonsa ja nousi ensimmäistä kertaa eduskunnan suurimmaksi ryhmäksi. Lisäpaikkansa se sai lähinnä aiemmin Kokoomusta ja Edistyspuoluetta äänestäneiden maanviljelijöiden tuella. Maalaisliiton voiton taustalla nähtiin suuressa määrin maaseudulla vanhastaan vallinnut herraviha. Sosialidemokraatteja suuremman ääniosuuden saavutti kuitenkin vasta Maalaisliiton seuraaja Suomen Keskusta vuoden 1991 vaaleissa.

Vaalien perusteella muodostettiin Kallion III hallitus, jota seurasi Svinhufvudin II hallitus.

Kansanedustajat

Uusia kansanedustajia olivat mm. SDP:n Aleksi Aaltonen, Väinö Kivisalo, ja Matti Lepistö, Maalaisliiton Albin Asikainen ja Taavi Vilhula, Kokoomuksen Arvi Ahmavaara, Sosialistien Asser Salo, RKP:n Edvard Haga, sekä Edistyspuolueen Aimo Kaarlo Cajander. Paluun eduskuntaan tekivät mm. SDP:n Emanuel Aromaa, Hilja Pärssinen ja Aatto Siren.

Eduskunnan jättivät mm. Maalaisliiton Juho Torppa, Kokoomuksen Lauri Ingman, RKP:n Annie Furuhjelm, sekä Edistyspuolueen Risto Ryti. Eduskunnasta putosivat mm. SDP:n Armas Paasonen ja Otto Toivonen, Maalaisliiton Eero Hatva, sekä Kokoomuksen Hedvig Gebhard.

Tulokset

Äänestysaktiivisuus	55,6 %	−0,2

Puolue		Edustajat		Äänet
				Osuus		Lukumäärä
	Maalaisliitto	60	+8	26,15 %	+3,6	248 762	+43 449
	Suomen Sosialidemokraattinen Puolue	59	−1	27,36 %	−0,9	260 254	+2 682
	Kansallinen Kokoomuspuolue	28	−6	14,51 %	−3,2	138 008	−23 442
	Sosialistinen työväen ja pienviljelijäin vaaliliitto	23	+3	13,47 %	+1,4	128 164	+18 225
	Ruotsalainen kansanpuolue	23	−1	11,45 %	−0,8	108 886	−2 119
	Kansallinen Edistyspuolue	7	−3	5,60 %	−1,2	53 301	−8 312
	Suomen pienviljelijäin puolue			1,08 %	–	10 154	–
	Talonpoikaiskansan puolue / Maanviljelijäin puolue			0,13 %	−0,1	1 258	−867
	Muut			0,26 %	+0,1	2 483	+1 309
	Yhteensä	200		100 %		951 270	+41 079
Lähde: Tilastokeskus 2004Talonpoikaiskansan puolueen ja Maanviljelijäin puolueen vaaliliiton äänet